Mitä pitää sisällään Internet Archive? Miten palvelua voi hyödyntää kirjastotyössä? Tule mukaan kuulemaan korvaamattomasta Internet-arkistosta ja siitä, miten se on vuosien varrella toiminut myös sensuurin vastaisena työkaluna. Aiheen pariin johdattelee ja parhaat vinkit Internet Archiven käyttöön antaa toimittaja Johanna Vehkoo.
Seuraava Sanataidefoorumi järjestetään Tampereella 16.5.2025 pääkirjasto Metsossa (luentosalit Kuusi & Pihlaja). Kevään foorumissa paneudutaan kysymykseen sanataideopettajan koulutuspolusta sekä kuullaan parhaat palat Hehkuvat sanat -lukutaitohankkeen sisällöistä, opeista ja kokemuksista. Foorumissa on mahdollisuus osallistua sanataidetyöpajaan. Osa ohjelmasta on ruotsin kielellä. Tilaisuus on kaikille avoin ja maksuton.
Ilmoittaudu Sanataidefoorumiin viimeistään 12.5.
Tervetuloa kaikki Uudenmaan yleisissä kirjastoissa seniorityötä tekevät yhteiseen verkostopäivään Rikhardinkadun kirjastoon Helsinkiin!
Aamupäivän aikana kuullaan Senioripalveluiden kehittämisestä Espoon kaupunginkirjastossa sekä kurkistetaan Ikääntyvien vieraskielisten yhdistyksen, Jade yhteisön toimintaan ja moninaiseen vanhustyöhön. Jade yhteisö ry:n koulutusten tavoitteena on herkistää osallistujat tunnistamaan moninaisuutta asiakaskunnassaan sekä toimimaan ikääntyvien parissa yhdenvertaisuutta edistäen.
Tervetuloa tutustumaan Euroopan komission vetämään kirjastojen OMC-työryhmän työhön ja alustavaan julkaisun raameihin!
Lounais-Suomen aluehallintoviraston kirjastotoimen ylitarkastaja Anu Ojaranta on vuodesta 2024 asti ollut mukana komission Building Bridges OMC (open method of co-ordination) ryhmää. Tehtävänä on tarkastella kirjastojen roolia osana eurooppalaista kulttuurin työsuunnitelmaa 2023-2026.
Yleisten kirjastojen tilat ovat yksi erittäin keskeinen ja samalla hyvin pysyvä resurssi. Tiloihin liittyy teknisiä ja toiminnallisia odotuksia, tarpeita sekä vaatimuksia, jotka ajan myötä muuttuvat. Kirjastolain mukaan yleisellä kirjastolla tulee olla tarkoituksenmukaiset tilat ja ajantasainen välineistö kunnalle annettujen tehtävien toteuttamiseksi. Lisäksi yleisen kirjaston tulee olla kaikkien käytettävissä ja saavutettavissa.
Aluehallintovirastot, Lukutaito-ohjelma, Harrastamisen Suomen mallin yhteyspiste ja Kirjastokaista järjestävät yhteistyössä webinaarin lukemisesta harrastuksena, osana muita harrastuksia ja siitä miten lukuharrastusta voi elävöittää. Yhteistyö eri toimijoiden välillä on lukemisen edistämisessä erittäin tärkeää. Tätä edistetään lukutaitotyön rakenteilla, moniammatillisilla verkostoilla ja myös innovatiivisilla tavoilla yhdistää erilaisia harrastuksia.
Tietoiskusssa kerrotaan kirjastoammattilaisille suunnatusta 1Lib1Ref-Wikipedia-haasteesta. Kolme viikkoa kestäviä haasteita järjestetään Wikipediassa vuosittain kaksi, ensimmäinen tammi-helmikuussa ja toinen touko-kesäkuussa. Tavoitteena on, että mahdollisimman moni kirjastolainen parantaisi Wikipediassa saatavilla olevan tiedon luotettavuutta lisäämällä haasteen aikana vähintään yhden lähteen Wikipediaan. Tietoiskussa näet, miten lähteitä ja lähdepyyntöjä käytännössä lisätään ja kuulet, millaisia hyvät lähteet ovat.
AKE Porvoo ja Lahden AKE järjestävät tulevaisuusteemaiset etäkahvit keskiviikkona 23.4. klo 13–14.30. Etäkahveilla keskustellaan kirjastoalan ennakoinnin ja tulevaisuustyön ajankohtaisista aiheista.
Etäkahveilla Matti Sarmela kirjastojen valtakunnallisesta kehittämistehtävästä kertoo tulevaisuusajattelusta Finna-visiotyössä. Kirjastotoimen ylitarkastaja Satu Ihanamäki tuo terveiset Aluehallintoviraston tulevaisuustyön osalta.
Turun AKE-alueella eli Varsinais-Suomessa ja Satakunnassa toteutettiin vuonna 2024 alueellinen kehittämishanke ”Kestävä kehitys Lounais-Suomen kirjastoissa – Missä ollaan, minne mennään?”. Osana hanketta alueen kirjastoille luotiin kestävän kehityksen tiekartta, jonka avulla kirjastot voivat ottaa konkreettisia askeleita kestävän kehityksen edistämiseksi. Tiekartta esittelee Lounais-Suomen kirjastojen yhteiset kestävän kehityksen painopisteet sekä kirjastokohtaiset kestävyyslupaukset ja toimenpiteet niiden toteuttamiseksi.
Yhteislukeminen on tuokio, joka antaa tilaa kirjallisuudelle ja sen herättämille ajatuksille. Kaikki osallistujat saavat osallistua tuokioon omalla tavallaan. Lukien, kuunnellen tai keskustellen, omia tuntemuksiaan seuraillen. Tuokion ohjaaja valitsee luettavan lyhyen tekstin ja jakaa sen osallistujille. Tekstiä luetaan hitaasti ääneen. Keskustelussa voidaan avata vaikeita sanoja, tekstin merkityksiä tai sen herättämiä ajatuksia ja muistoja. Yhteislukeminen ei vaadi hyvää kielitaitoa, lukutaitoa tai kirjallisuuden tuntemusta. Yhteislukemisessa kirjallisuutta saa lähestyä tunteet edellä.