Kielitoimiston sanakirja: Sekä siteeratun laitoksen (2006?) että maaliskuussa 2024 päivitetyn verkkoversion mukaan "parisen" voi olla merkitykseltään "noin kahden" lisäksi "muutama (harva), jokunen". Siten se voi yhtä hyvin olla lähellä kolmea tai sen ylikin.
Jos halutaan tarkentaa, on "noin kolmelle" omakin sanansa: "kolmisen". Sen selityksenä on lyhyesti "noin kolme" ilman parisen-sanan selityksen kaltaista laajennusta.
Suomen kielen perussanakirjassa (1990 - 1992) esitetään samoin: pari voi olla noin kaksi, mutta myös laajemmin muutama, jokunen; kolmisen on nimenomaan noin kolme eikä suurpiirteisesti muutama.
Molemmissa teoksissa on lisäksi yhdyssanat parisenkymmentä, parisensataa. kolmisenkymmentä, kolmisensataa. Nämäkin ovat yleiskielen ilmauksia ja merkityksiä; aritmetiikan oppikirjoissa alan erikoisterminologia on täsmällistä kuten ammattikielessä kuuluukin.
Historiallisessa Nykysuomen sanakirjassa (1953 - 1954) parisen- ja kolmisen-sanojen selitykset ja esimerkit ovat samansisältöisiä kuin mainituissa Kotuksen uudemmissa julkaisuissa.
Sekä sanakirjoista että Isosta suomen kieliopista (§ 784) ilmenee, että pelkkää pari-sanaakin ilman inen-johdinta käytetään myös ilmaisemaan pientä likimääräistä tai summittaista lukumäärää: noin kaksi, kaksi kolme; muutama, joku (harva), jokunen. https://kaino.kotus.fi/visk/sisallys.php?p=784
Kielitoimiston sanakirja: Sekä siteeratun laitoksen (2006?) että maaliskuussa 2024 päivitetyn verkkoversion mukaan "parisen" voi olla merkitykseltään "noin kahden" lisäksi "muutama (harva), jokunen". Siten se voi yhtä hyvin olla lähellä kolmea tai sen ylikin.
Jos halutaan tarkentaa, on "noin kolmelle" omakin sanansa: "kolmisen". Sen selityksenä on lyhyesti "noin kolme" ilman parisen-sanan selityksen kaltaista laajennusta.
Suomen kielen perussanakirjassa (1990 - 1992) esitetään samoin: pari voi olla noin kaksi, mutta myös laajemmin muutama, jokunen; kolmisen on nimenomaan noin kolme eikä suurpiirteisesti muutama.
Molemmissa teoksissa on lisäksi yhdyssanat parisenkymmentä, parisensataa. kolmisenkymmentä, kolmisensataa. Nämäkin ovat yleiskielen ilmauksia ja merkityksiä; aritmetiikan oppikirjoissa alan erikoisterminologia on täsmällistä kuten ammattikielessä kuuluukin.
Historiallisessa Nykysuomen sanakirjassa (1953 - 1954) parisen- ja kolmisen-sanojen selitykset ja esimerkit ovat samansisältöisiä kuin mainituissa Kotuksen uudemmissa julkaisuissa.
Sekä sanakirjoista että Isosta suomen kieliopista (§ 784) ilmenee, että pelkkää pari-sanaakin ilman inen-johdinta käytetään myös ilmaisemaan pientä likimääräistä tai summittaista lukumäärää: noin kaksi, kaksi kolme; muutama, joku (harva), jokunen.
https://kaino.kotus.fi/visk/sisallys.php?p=784