Kysymys (johon tuossa "täydennys") heräsi lukiessa vaasalaisen, 1945 syntyneen ja neljän kansakouluvuoden jälkeen oppikouluun päässeen Pekka Puskan elämäntarinaa. Hän kertoo, ettei kukaan hänen kansakoulukavereistaan päässyt oppikouluun. Keskuskansakoulu ja lyseo sijaitsivat lähekkäin, joten kaupunkilaislasten koulumatka ei olisi pidentynyt. Oppikouluun siirtyjien pieni osuus hämmästytti eläkeläistä, joka oli toiminut Vaasaa suuremmassa kaupungissa alakoulun opettajana jo 1950-luvulla. "Kuinka suuri (pieni!) osa ensimmäisten suurten ikäluokkien vaasalaisista siirtyi kansakoulusta oppikouluun?"
Kysymys (johon tuossa "täydennys") heräsi lukiessa vaasalaisen, 1945 syntyneen ja neljän kansakouluvuoden jälkeen oppikouluun päässeen Pekka Puskan elämäntarinaa. Hän kertoo, ettei kukaan hänen kansakoulukavereistaan päässyt oppikouluun. Keskuskansakoulu ja lyseo sijaitsivat lähekkäin, joten kaupunkilaislasten koulumatka ei olisi pidentynyt. Oppikouluun siirtyjien pieni osuus hämmästytti eläkeläistä, joka oli toiminut Vaasaa suuremmassa kaupungissa alakoulun opettajana jo 1950-luvulla. "Kuinka suuri (pieni!) osa ensimmäisten suurten ikäluokkien vaasalaisista siirtyi kansakoulusta oppikouluun?"
Pekka Puska, terveystohtori. Otava 2012, s. 69