Cajanderin versiot ovat uudempia kuin kansallislaulumme vakiintuneet suomenkieliset sanat. Hymninä laulettavat 1. ja 11. säkeistö ovat peräisin Julius Krohnin runoilijaryhmän käännöksestä, joka julkaistiin ensi kerran toukokuussa 1867 Länsisuomalaisen osakunnan Penni-kirjastossa ja vuoden lopulla toistamiseen Vänrikki Stoolin tarinoiden käännöksen 1. vihkossa. 1. säkeistön "pohjoinen" juontaa kuitenkin Taavi Hahlin Ylioppilaslaulujen 1. vihkoon, joka julkaistiin vuonna 1871. Krohnin ryhmä käytti sanaa "pohjainen", kuten Cajanderkin vuoden 1889 käännöksessä, jonka kansa torjui. Hän jäi vain tekijänimeksi olematta mainittujen säkeistöjen yhdenkään sanan tekijä. Lisää mm. tässä: https://estofennia.eu/suomi-viro-kansallislaulu-kumpi-vanhempi/
Cajanderin versiot ovat uudempia kuin kansallislaulumme vakiintuneet suomenkieliset sanat. Hymninä laulettavat 1. ja 11. säkeistö ovat peräisin Julius Krohnin runoilijaryhmän käännöksestä, joka julkaistiin ensi kerran toukokuussa 1867 Länsisuomalaisen osakunnan Penni-kirjastossa ja vuoden lopulla toistamiseen Vänrikki Stoolin tarinoiden käännöksen 1. vihkossa. 1. säkeistön "pohjoinen" juontaa kuitenkin Taavi Hahlin Ylioppilaslaulujen 1. vihkoon, joka julkaistiin vuonna 1871. Krohnin ryhmä käytti sanaa "pohjainen", kuten Cajanderkin vuoden 1889 käännöksessä, jonka kansa torjui. Hän jäi vain tekijänimeksi olematta mainittujen säkeistöjen yhdenkään sanan tekijä. Lisää mm. tässä: https://estofennia.eu/suomi-viro-kansallislaulu-kumpi-vanhempi/