Olihan ennen tapana pitää talonkirjaa, asukasluetteloa, joka oli vanhoina hyvinä aikoina todellinen kirjanmallinen lista, johon talonmies tai muu vastuuhenkilö kirjoitti asukkaan nimen sisääntullessa, parhaimmillaan mukana myös tieto siitä, mistä tuli. Lapset, puoliso tms mukana tulleet henkilöt merkattiin myös. Samoin pois muuttaessa kirjattiin uusi osoite.
Nykyäänhän ei ole enää velvollisuutta ilmoittaa asukkaiden nimiä tms., vain pääluku, jotta voitaisiin määritellä esim. vesimaksu. Niinpä kukaan ei pahimmassa tapauksessa tiedä mitään kenestäkään.
Olen nähnyt itse vuosia sitten erään helsinkiläisen talon talonkirjan. Suunnilleen A4 kokoinen koviin kansiin sidottu vihko, jossa oli jopa painettu sarakkeet viitetermeineen tarpeellisia tietoja varten. Kovin oli kellastunut, mutta ehjä ja täysin luettavissa. Teksti oli kirjoitettu vanhanaikaisella mustekynällä, jonka jälki oli säilynyt. Luettelo koski taloa, joka oli rakennettu 1930-luvulla.
Olihan ennen tapana pitää talonkirjaa, asukasluetteloa, joka oli vanhoina hyvinä aikoina todellinen kirjanmallinen lista, johon talonmies tai muu vastuuhenkilö kirjoitti asukkaan nimen sisääntullessa, parhaimmillaan mukana myös tieto siitä, mistä tuli. Lapset, puoliso tms mukana tulleet henkilöt merkattiin myös. Samoin pois muuttaessa kirjattiin uusi osoite.
Nykyäänhän ei ole enää velvollisuutta ilmoittaa asukkaiden nimiä tms., vain pääluku, jotta voitaisiin määritellä esim. vesimaksu. Niinpä kukaan ei pahimmassa tapauksessa tiedä mitään kenestäkään.
Olen nähnyt itse vuosia sitten erään helsinkiläisen talon talonkirjan. Suunnilleen A4 kokoinen koviin kansiin sidottu vihko, jossa oli jopa painettu sarakkeet viitetermeineen tarpeellisia tietoja varten. Kovin oli kellastunut, mutta ehjä ja täysin luettavissa. Teksti oli kirjoitettu vanhanaikaisella mustekynällä, jonka jälki oli säilynyt. Luettelo koski taloa, joka oli rakennettu 1930-luvulla.