En pysty kuvittelemaan sellaista tilannetta, jossa lapselle olisi hyväksi lukea kirjaa kysyjän ehdottamasta aiheesta. Jos lapsella on jokin sairaus, jota ei vielä osata diagnosoida, asiaa ei yhtään helpota että sitä epäillään psyykkiseksi oireiluksi. Jos kyse oikeasti on psyykkisestä asiasta, jota lapsi ei ikänsä vuoksi kykene muulla tavalla oireilemaan, on pelkästään julmaa esittää lapselle se ajatus, että tuo on "vain psyykkistä". Kaikkein julminta on, jos kyse on vanhemmasta, jonka ongelmia lapsi tahattomasti heijastaa, ja vanhempi hakee lapselle apua sen sijaan, että tunnustaisi olevansa itse avun tarpeessa.
En pysty kuvittelemaan sellaista tilannetta, jossa lapselle olisi hyväksi lukea kirjaa kysyjän ehdottamasta aiheesta. Jos lapsella on jokin sairaus, jota ei vielä osata diagnosoida, asiaa ei yhtään helpota että sitä epäillään psyykkiseksi oireiluksi. Jos kyse oikeasti on psyykkisestä asiasta, jota lapsi ei ikänsä vuoksi kykene muulla tavalla oireilemaan, on pelkästään julmaa esittää lapselle se ajatus, että tuo on "vain psyykkistä". Kaikkein julminta on, jos kyse on vanhemmasta, jonka ongelmia lapsi tahattomasti heijastaa, ja vanhempi hakee lapselle apua sen sijaan, että tunnustaisi olevansa itse avun tarpeessa.