Itse asiassa Yrjö Koskisen laulujuhlien isälle J. V. Jannsenille Tarttoon lähettämä Maamme-laulu on viime vuosikymmenten yksinkertaistus. Jannsen kiitti maaliskuussa 1869 kirjeitse Koskista yhdestä sävelmästä: Collanin Savolaisten laulusta. Hän ei mainitse tässä eikä muissakaan kirjeissään Maamme-laulun nimeä, alkusanoja tai Paciusta. Jannsen ei puhunut suomea. Hänen laulujaan innoittivat lukuisat saksankieliset isänmaalliset runot. Runebergin Vårt Landin ensimmäinen saksannos julkaistiin Paciuksen nuotein jo vuonna 1849. Näitä tuli sittemmin perä perää, yhden teki jopa Tarton yliopiston tanskalaissyntyinen professori 1850-luvun alussa. https://estofennia.eu/maamme-tie-tarttoon/
Itse asiassa Yrjö Koskisen laulujuhlien isälle J. V. Jannsenille Tarttoon lähettämä Maamme-laulu on viime vuosikymmenten yksinkertaistus. Jannsen kiitti maaliskuussa 1869 kirjeitse Koskista yhdestä sävelmästä: Collanin Savolaisten laulusta. Hän ei mainitse tässä eikä muissakaan kirjeissään Maamme-laulun nimeä, alkusanoja tai Paciusta. Jannsen ei puhunut suomea. Hänen laulujaan innoittivat lukuisat saksankieliset isänmaalliset runot. Runebergin Vårt Landin ensimmäinen saksannos julkaistiin Paciuksen nuotein jo vuonna 1849. Näitä tuli sittemmin perä perää, yhden teki jopa Tarton yliopiston tanskalaissyntyinen professori 1850-luvun alussa. https://estofennia.eu/maamme-tie-tarttoon/