Mitä tarkoittaa sana parisen? Esim. parisen viikkoa. Onko se lähempänä kaksi vai kolme viikkoa?
Answer
Kielitoimiston sanakirjan (2. osa, L-R) mukaan parisen on "noin kaksi, pari, muutama (harva), jokunen" eli vastauksena kysymykseesi parisen viikkoa on lähempänä kahta viikkoa. Sana parisen on taipumaton.
Kommentit
Painetusta sanakirjasta (2006 tai 2012) poimittu vastaus on epäilemättä aivan oikein. Silti voisi käyttää tilaisuutta hyväkseen ja opastaa kirjaston tietopalvelun asiakkaita käyttämään v. 2014 julkaistua ilmaista verkkosanakirjaa:
Kielitoimiston sanakirja: Sekä siteeratun laitoksen (2006?) että maaliskuussa 2024 päivitetyn verkkoversion mukaan "parisen" voi olla merkitykseltään "noin kahden" lisäksi "muutama (harva), jokunen". Siten se voi yhtä hyvin olla lähellä kolmea tai sen ylikin.
Jos halutaan tarkentaa, on "noin kolmelle" omakin sanansa: "kolmisen". Sen selityksenä on lyhyesti "noin kolme" ilman parisen-sanan selityksen kaltaista laajennusta.
Suomen kielen perussanakirjassa (1990 - 1992) esitetään samoin: pari voi olla noin kaksi, mutta myös laajemmin muutama, jokunen; kolmisen on nimenomaan noin kolme eikä suurpiirteisesti muutama.
Molemmissa teoksissa on lisäksi yhdyssanat parisenkymmentä, parisensataa. kolmisenkymmentä, kolmisensataa. Nämäkin ovat yleiskielen ilmauksia ja merkityksiä; aritmetiikan oppikirjoissa alan erikoisterminologia on täsmällistä kuten ammattikielessä kuuluukin.
Historiallisessa Nykysuomen sanakirjassa (1953 - 1954) parisen- ja kolmisen-sanojen selitykset ja esimerkit ovat samansisältöisiä kuin mainituissa Kotuksen uudemmissa julkaisuissa.
Sekä sanakirjoista että Isosta suomen kieliopista (§ 784) ilmenee, että pelkkää pari-sanaakin ilman inen-johdinta käytetään myös ilmaisemaan pientä likimääräistä tai summittaista lukumäärää: noin kaksi, kaksi kolme; muutama, joku (harva), jokunen.
https://kaino.kotus.fi/visk/sisallys.php?p=784
Valitettavasti media - ja siinä sivussa tietenkin myös suurin osa lukijoista - käyttävät sanaa "pari" täysin väärin. Parihan EI ole synonyymi lukusanalle kaksi (2). Jutussa saattaa lukea "Noin pari viikkoa sitten". Eli "Noin noin kaksi viikkoa sitten". Kylläpä on todella naurettavaa journalismin tasoa. Esimerkkejä väärin kirjoittamisesta voisi luetella loputtomiin. Ehkäpä eniten sekoitettu termi on keli. Kun pitäisi kirjoittaa säästä, niin kirjoitetaankin kelistä. Sää ja keli eivät nekään ole synonyymejä. Säähän tarkoittaa lämpötilaa, tuulta, sadetta, poutaa, pilvisyyttä, ukkosta ja niin edelleen. Keli tarkoittaa vain ja ainoastaan maanpinnan, tienpinnan ja lumikerroksen kitkakerrointa. Keli voi siis olla vain joko liukas tai pitävä tai kaikkea siltä väliltä. Myöskin lyhenteet media kirjoittaa väärin pienillä kirjaimilla. Esim. ELY, AVI, NATO, HUS, OYS, WLTP, GDPR, PAM, UNESCO, ETYK, OY (Oy), ADHD, AIDS, HIV ja GPS kirjoitetaan nykyisin joko tietämättömyyttään, laiskuuttaan tai välinpitämättömyyttään väärin pienillä kirjaimilla. Tähän on tultava muutos! Kielitoimiston on annettava medialle oppitunti oikeinkirjoittamisesta.
Keli ei rajoitu kitkakertoimeen, vaan tarkoittaa paljon laajempaa kokonaisuutta: https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/#/keli. Keli on kulkemiseen vaikuttava säätila, olipa kulkutapa mikä tahansa (auto, juna, hiihto, kävely, jne.)
Kielitoimiston sanakirjatoimitus on lisännyt keli-sanan arkikielisen kakkosmerkityksen "sää, ilma" verkkosanakirjaan vuoden 2012 jälkeen. Silloin julkaistussa painetussa laitoksessa selitys oli vain "säästä riippuva teiden t. maaston kulkukelpoisuus". Elävä kieli muuttuu koko ajan, ja kielentutkijoiden tehtävänä on tarkkailla miten sanojen merkitys on kansan suussa ja yleiskielisissä teksteissä kehittynyt - tässä tapauksessa laajentunut. Ammattikielet tarkoin määriteltyine termeineen ovat erikseen.
https://en.wiktionary.org/wiki/lentokeli kertoo, että "lentokeli" on "weather conditions for aviation". Ajattelin ensin, että taitaa olla lipsahdus, mutta kun kuuklasin netistä lentokeliä, löysin muutamia juttuja, joissa sana liitetään (hyönteisten tai lentokoneiden) lentoon. Enemmän kuitenkin löytyi urheiluselostuksia, joissa merkitys oli lentävä keli, useimmiten hiihtoladuilla, mutta joskus myös joukkuepeleissä.
Yritin sitten kuuklata löytyisikö kelille käyttöä vesillä, mutta koska vesikeli on maantie- ja hiihtosanastoa, piti yrittää keksiä muita hakusanoja. Sanalla "purjehduskeli" löytyikin osumia.
Kielitoimiston sanakirja rajaa kelin maalla liikkumiseen, mutta ihan ilmeisesti suomalaiset sovittavat keliä myöskin vesi- ja lentoliikenteeseen.
Heh. meilläpäin lentokeli -nimitystä käytettiin kun oli niin liukasta, että ihmiset lensi pehvalleen. Tiedän, väärin käytetty, mutta kunhan nyt mainitsin...
Add new comment