Mekään emme valitettavasti onnistuneet löytämään runosäkeiden alkuperää tai tekijää. Muistaisiko joku kysymyksen lukijoista sen? Tietoja voi laittaa kommenttina tämän vastauksen perään.
Hei,Vantaan kirjastoauton reitillä Pointin kirjaston pysähdys oli ajallisesti vain tilapäinen ratkaisu siihen saakka kunnes Jumbon uusi kirjasto aukeaa. Poikkeuksellisesta aikataulusta ilmoitettiin kirjaston sosiaalisessa mediassa ja autossa suu-sanallisesti suoraan asiakkaille. Ikäväksemme tieto ei ole nyt tavoittanut sinua näiden kanavien kautta tai kohtaamisena. Pahoittelemme sinulle aiheutunutta tilannetta ja haittaa. Kirjastoautoon osoitetut varaukset voit noutaa Jumbon toimipisteestä 15.10.2026 alkaen. Sinulla on viikko aikaa noutaa varauksiasi toimipisteen aukeamisesta.Ohessa Jumbon kotisivun yhteystietoja.Mikäli sinua jäi vielä askarruttamaan jokin varauksiasi tai asiaa koskien yleensä, niin voit osoittaa…
Mekään emme onnistuneet löytämään kyseistä laulua tai runoa. Muistaisiko joku kysymyksen lukijoista sen? Tietoja voi laittaa kommenttina tämän vastauksen perään.
Valitettavasti kukaan vastaajistamme ei tunnistanut kyseistä laulua, eikä tietokannoistakaan ollut apua. Muistaisiko joku kysymyksen lukijoita tällaisen laulun? Muistikuvia tai muita tietoja voi kirjoittaa kommenttina tämän vastauksen perään.
Patentti- ja rekisterihallituksen Virre-tietopalvelun mukaan Sirkkalan leipomo lopetti toimintansa 10.10.1990.Yrityksen perustamispäivää ei löydy.Omistajaksi on merkitty Helvi Savo tyttärineen.https://virre.prh.fi/yritys/251.550 Googlailemalla löysin Turun Sanomissa 14.11.2016 julkaistun Puheenvuoro-kirjoituksen, jossa viitataan Turun Sanomissa 12.11.1966 olleeseen Sirkkalan leipomo-konditorian mainokseen. Mainoksessa Leipomo-konditorian osoite on Sirkkalankatu 24.https://www.ts.fi/a/2989740
Runon ”Vain sun kanssas, Herra Jeesus” on kirjoittanut K. V. Tamminen (eli Kauko Veikko Tamminen). Runo on julkaistu Suomen luterilaisen evankeliumiyhdistyksen vuoden 1930 vuosikirjassa ”Kotimatkalla” (1929, s. 171-172). Tämä julkaisu on luettavissa Kansalliskirjaston digitaalisissa aineistoissa (https://digi.kansalliskirjasto.fi). Julkaisun lopussa olevan sisällysluettelon mukaan runon on kirjoittanut ”K. V. T.” eli K. V. Tamminen. Runo alkaa: ”Vain sun kanssas… emme kahden käydä tohdi, kanssas tie on turvainen…”.Tämä runo, tosin jonkin verran muunneltuna, sisältyy myös ”Siionin kanteleen” vuoden 1961 laitokseen (nro 458). Nuotin mukaan sävelmänä on ”kuopiolainen heng. kansansävelmä”. ”Siionin kanteleen” versiossa säkeistöjä on kuusi, kun…
Rölli-peikko on pohtinut hauskasti samaa: "Jos voi olla alakuloinen, niin miksei voi olla yläkuloinen?". Kielitoimiston puhelinneuvonnan (8.10.2026) mukaan yläkuloinen ei kuitenkaan ole yleiskieltä eikä se esiinny suomen kielen vakiintuneissa sanoissa. Sanan tilalla on parempi käyttää hyväntuulista tai pirteää.
Nostan alle muutamia esimerkkejä, jotka tulivat itselleni mieleen tai joita löysin Kirjasampo.fi -sivuston (https://www.kirjasampo.fi/) hakutoiminnolla. Sieltä voi hakea vielä lisääkin Tampere-hakusanalla. Samoin esimerkiksi omasta verkkokirjastosta voi hakea asiasanalla "kaupungit Tampere", niin löytyy Tampereelle sijoittuvaa kirjallisuutta.Kalle Päätalo kuvaa Iijoki-sarjassaan asettumistaan ja elämäänsä Messukylän ja Tampereen maisemissa Tammerkosken sillalla -kirjasta alkaen. Nämä vaiheet sijoittuvat heti sotien jälkeiseen aikaan ja siitä eteenpäin. Myös yksittäinen romaani Ihmisiä telineillä kertoo jälleenrakennusajan Tampereesta.Väinö Linnan esikoisteos työläisromaani Päämäärä sijoittuu myös Tampereelle. Hannu Salaman Siinä näkijä…
En löytänyt Kemijärveltä baaria, jolla olisi erityisen pitkä nimi, mutta Sallassa on ollut Äteritsiputeritsipuolilautatsi-baari, jonka nimi on tiettävästi Suomen pisin. Se on lopettanut toimintansa vuonna 2006.LähteetUusi Suomi: Päivän kuva: Tämä pitkän nimen baari ei ole enää olemassa | Uusi Suomi
Vanamo-kirjastoista löytyisi Teemu Oinosen novelli Ennen juhannusta (vuodelta 1977), mutta siitä ei varmaankaan ole tässä kyse? Voisiko kyseessä olla novelliantologia jostain aiheesta, jossa yhden novellin tekijänä on Teemu -niminen kirjailija? Tällaisiä ovat esim. Helsinki Noir -jännitysnovellikokoelma, jossa yhtenä tekijänä on Teemu Kaskinen, Juhannusmorsian (Teemu Korpijärvi), Kilkinkuoret ja muita äyriäiskauhukertomuksia (Teemu Korpijärvi), Rikoksia ja rangaistuksia (Teemu Paarlahti) ja Vuosiviisari ja muita aikamatkustustarinoita (Teemu Itkonen). Jos hakua laajentaa tietokirjoihin, löytyy esim. Teemu Laajasalon toimittama kirjoituskokoelma Uusi alku: elämä kulkutaudin muuttamassa maailmassa ja Teemu Keskisarjan Vääpeli T:n…
"Kuuntelija"-kappaletta, jonka on säveltänyt ja sanoittanut Janne Sivonen, en löydä mistään nuottijulkaisusta. Laulu alkaa: "Sammuu jo tähdet".Lähde:Finna-hakupalvelu:https://finna.fi
Isoeno ei itse asiassa ole ainoastaan murresana. Suomen kielessä on edelleenkin yleisesti käytössä käsite isoeno -- ei vain murteissa. Se ei kuitenkaan tarkoita enosi enoa, vaan isoeno on äitisi tai isäsi eno (eli jommankumman isoäitisi veli). Sana "iso-" sukulaistermin edessä tarkoittaa aina siirtymistä yhden sukupolven ylöspäin vanhempien tasolle.Huomaa myös seuraava: Aiemmin tarkempi erottelu sen suhteen, onko kyseessä isän vai äidin puolen suku, on muuttunut pikkuhiljaa vähemmän tärkeäksi. Ehkäpä tämä kertoo jotain siitä, että suku laajasti ottaen ole enää keskeinen sosiaalisen elämämme perusyksikkö. Tästä syystä nykyään usein sekä isoenosta että isosedästä käytetään helposti yleisnimitystä isovanhemman veli tai pelkästään…
Kaupunkiarkeologiassa vanhojen kaupunkien kerrostumia kutsutaan kulttuurikerroksiksi. Ne koostuvat pääasiassa ihmisen toiminnan tuloksena syntyneistä maakerroksista, rakennelmista ja esinelöydöistä. Maanpinnan nouseminen vanhoissa kaupungeissa on siis ennen kaikkea ihmisen toiminnan seurausta, esimerkiksi kun vanhoja rakennuksia puretaan, katuja korotetaan, kaupunki palaa, joet tulvivat, täyttömaata tuodaan paikalle ja rakennusjätettä sekä muuta jätettä kasaantuu. Vanhat kaupungit eivät siis vain yksinkertaisesti vajoa ajan kuluessa maan alle.Todennäköisesti tätä vanhojen kulttuurikerrosten katoamista uusien alle ei kovin helposti huomata, koska se tapahtuu yleensä erittäin hitaasti ja vähitellen jopa satojen vuosien aikajänteellä. …
En löytänyt virallista tekijää tai julkaistua teosta antamallesi katkelmalle. Ilmeisesti kyseessä on internetissä suru- ja tsemppikorteissa kiertänyt anonyymi runo. Teema ja tyyli muistuttaa hengellisten runoilijoiden Anna-Mari Kaskisen tai Anni Korpelan tuotantoa. Tutustumalla heidän runoihinsa voit löytää jotain samankaltaista.
Hei,Hyvä kysymys. Kieli ei aina ole looginen vaan siinä on eri aikaan muodostuneita rakenteita ja luonnollista varianssia, joka voi johtua vaikka siitä, miten tietty muoto sopii suuhun lausuttavaksi.Genetiivialkuisen yhdyssanan genetiivi voi viitata mm. kohdetta, tavoitetta tai tekijää. Eli pelastamisen kohde on henki.https://kielitoimistonohjepankki.fi/ohje/yhdyssana-alkuosassa-genetiivi-aidinkieli-rauhanneuvottelu-kuvankaunis/Henkivartijassa taas henki on määrite, minkätyyppinen vartija on kyseessä (vrt. yövartija). Kyseessä ei ole vain henkeä vaan henkilöä (ja tietysti myös tämän henkeä) turvaava vartija. Nykyisin syynä voi olla myös muiden kielten, erityisesti englannin vaikutus, jolloin nimike voi olla enemmän tai vähemmän suora…
"Liisankatu" on Jorma Panulan säveltämästä musikaalista "Ruma Elsa". Laulu alkaa: "Miksi tämän teit?... Liisankatu, tuo lapsuutemme satu...". Laulun ovat sanoittaneet Ensio Rislakki ja Saulo Haarla. Laulun sanoitus sisältyy esimerkiksi "Suuren toivelaulukirjan" osaan 12 ja "Suureen musikaalikirjaan" (F-Kustannus, 2009). Laulun ovat levyttäneet Marjatta Kallio ja Lasse Huurre (eli Lars Frestadius) vuonna 1960. Voit tarkistaa äänilevyjen saatavuuden kirjastoista Finna-hakupalvelusta.Finna-hakupalvelu:https://finna.fiMarjatta Kallio ja Lasse Huurre: Liisankatu Youtubessa:https://www.youtube.com/watch?v=l6mBYb4kG-c
Samannimisiä kappaleita on kaksi. Timo Kososen sävellyksestä, jonka on levyttänyt ensimmäisenä Jamppa Tuominen, ei ole nuottia.Hannelen esittämä "Vain yksi päivä" on Pertsa Reposen suomentama versio Howard Greenfieldin ja Neil Sedakan sävellyksestä "One Day of Your Life". Alkuperäisversiosta on julkaistu nuotti, mutta sitä ei ole saatavilla kirjastoista. Kappaleen sointumerkit löytyvät täältä: ONE DAY OF YOUR LIFE CHORDS by Andy Williams @ Ultimate-Guitar.Com
Timo Forsströmin säveltämästä ja Nina Granrotin sanoittamasta kappaleesta "Kuurasydän" ei valitettavasti ole julkaistu nuottia. Sointumerkit sävellykseen löytyvät esimerkiksi täältä: KUURASYDÄN CHORDS by Saija Tuupanen @ Ultimate-Guitar.Com
