Haluamiasi kirjoja on melko hankala löytää.Yritin käyttää Amazonin äänikirjahakua ja WorCatin hakua. Löysin muutamia ehdokkaita, mutta Bookbeatissa niitä ei ollut englanniksi.Maggie Hartley löyti Amazonista. Linkki hakutulokseen ja Casey Watson WorldCatista. Linkki hakutulokseen. Näistäkään en tiedä, kuinka paljon niissä kerrotaan lasten ja heidän vanhempiensa taustoista.
Keskustallin ratsastuskoulun tunnetuimpia kasvatteja lienevät Suomen olympiaedustajat Kyra Kyrklund ja Christopher Wegelius. Lisää tietoa Keskustallin sivuilta: https://www.keskustalli.fi/historia.html.
Suomeksi ei löytänyt tuollaista kuvakirjaa.Suomenkielisiä lastenkirjoja on aiheesta hyvin vähän. Hakusanoilla hyväksikäyttö ja lastenkirjallisuus löytyi vain kolme teosta. Joista paras osuma lienee Enna Airikin Korppipäinen mies. Linkki Helmet hakuun.Voisiko kirja olla by Ann Dix ja Jacqueline Quinnin Little Mouse Finds a Safe Place? Ainakin sen myyntitiedoissa lukee:"Little-Mouse Finds a Safe Place is a children's storybook designed to help professionals support children who have experienced and witnessed domestic violence and abuse, and also contains guidelines on the key issues and how to use the story with individuals and groups." Linkki Amazon.comTai Marvel Katzin ja Jurnee Johnstonin Tiny Finds His Whisper: A Little Mouse With a Big…
Suomesta Ruotsiin lähetetyistä sotalapsista löytyy kirjallisuutta, mutta asiasanoitus ei ole niin tarkkaa, että pystyisi rajaamaan paikkakunnan tasolle. Toivottavasti näistä joku vastaa etsimääsi:Annu Edvardsen: Sotalapset (1977)Annu Liikkanen: Lappu kaulassa (1995)Sinikka Vesterberg: Kaksi kotimaata (2000)Kaija Luttinen: Kaksi maata - monta kotia (2003)Pertti Kavén: 70 000 pientä kohtaloa : Suomen sotalapset (2004)Helmi Erving-Odelberg: Hälytys : välähdyksiä sotalapsen elämästä (2005)Pirkko Räntilä: Sotalapsi 4779 (2006)Maija-Liisa Tuominen: Sotalapsen muistelmat (2006)Pekka Suokas: Lappu kaulassa maailmalle : sotalapset muistelevat (2008)Erkki Kokko: Me, sotalapset : neljän veljeksen tarina (2009)Pertti Kavén: Sotalapset : toiveet ja…
Helmet-kirjastossa on ainakin seuraavat teokset:Merihaka-opas (toimituskunta Aune Kämäräinen, Aino Pietarinen, Pirjo Tippana)Helsinki : Merihaka-Seura, 1988(Pasilan kirjaston Helsinki-kokoelma, varaston käsikirjasto, käytettävissä lukusalissa)Merihaka-opas | Helmet-kirjastot | helmet.fiPasila : Helsingin uusi keskusSchulman, Harry; Sundman, Mikael[Helsinki] : Helsingin kaupungin tietokeskus, 1998(Pasilan kirjaston Helsinki-kokoelma, varaston käsikirjasto)Pasila : Helsingin uusi keskus | Helmet-kirjastot | helmet.fiPasila-projekti : [Itä-Pasilan] toteuttamisohjelma 1972 : 13.12.71Helsinki : Pasila-projekti, 1972(Pasilan kirjaston Helsinki-kokoelma, varaston käsikirjasto, käytettävissä lukusalissa)Pasila-projekti : [Itä-Pasilan]…
Kysymykseen on jo vastattu tällä palstalla 21.9.2020."Puumala-nimen etymologia on epävarma. Nimi esiintyy ensimmäisen kerran kirjallisessa lähteessä v. 1541 muodossa Pomala. Nimen on arveltu perustuvan sukunimeen Puumalainen. Todennäköisempää kuitenkin on, että sukunimi perustuu la-loppuiseen asutusnimeen Puumala. On myös esitetty, että nimi juontuisi karjalaisesta ristimänimestä Pamoi, Pamu < ven. Pamfil. Kielentutkijat eivät ole pystyneet selittämään nimeä tämän tarkemmin.Enonkoskelainen kieliharrastaja Ilmari Kosonen on hakenut selitystä ruotsin kielen sanoista ja paikannimistä. Puumala-nimen Puu olisi peräisin ruotsin sanasta bo eli 'voudin hallintokartano'. Loppuosan -mal(a) tarkoittaa ruotsin kielessä '…
Pojke on tosiaan yksi harvoista suomenkielen lainasanoista ruotsissa. "Till sverigesvenskan har sådana fennicismer inte nått, förutom kanske ett tiotal lånord. Ett omdiskuterat ord är finskans ålderdomliga repo som eventuellt ligger bakom svenskans räv. Vi noterar att de västgermanska språken har de helt annorlunda fox och Fuchs, så nog kan man tänka sig att de gamla nordborna lånat in repo, speciellt om vi betänker att det i genitiv heter revon. Bland de mer allmänt erkända lånen från finska till svenska återfinns känga av kenkä ’sko’, hyvens av hyvä ’bra’, kola ’dö’ av kuolla, pojke av poika, pörte av pirtti, pjäxa av pieksu och rappakalja av rapakalja." Linkki Martin Personin artikkeliin Språkbruk-lehdessäSiitä miten näin on käynyt,…
Misako harjoitti matkamuistojen ja lahjatavaroiden tukku- ja vähittäismyyntiä. Se toimi Minimisakon nimellä Lapin kauppakeskuksessa ja Misakolla oli liiketila myös osoitteessa Rovakatu 25.
Kyllä vain. Tekniikkaa on lisätty helpottamaan tuomareiden työtä ja antamaan katsojille "tuomari näkökulman" pelin tapahtumiin. Wired kertoo sivustollaan."Näissä MM-kisoissa voit katsoa peliä tuomarin näkökulmastaVuoden 2026 MM-kisojen erotuomarit käyttävät ohimoilleen sijoitettuja kameroita, joiden avulla televisioyleisö voi nähdä kentän reaaliaikaisen kuvan näköalapaikasta, jollaista he eivät ole koskaan ennen nähneet.Lähetyksissä käytetään näkökulmaa, joka on tallennettu toiminnasta muutaman metrin päähän pienellä kameralla, joka on kiinnitetty tuomarin kuulokkeisiin aivan hänen ohimonsa lähellä. Kuvat lähetetään langattomasti lähetyskopille, jossa video tasoitetaan digitaalisesti reaaliajassa ja sisällytetään televisio-ohjelmaan.…
Tukholma-syndroomalla tarkoitetaan psykologista tilaa, jossa panttivanki alkaa suhtautua hyvin myötämielisesti kaappaajaansa.Käsite on peräisin Tukholmassa vuonna 1973 tapahtuneesta Norrmalmstorgin pankin ryöstöstä. Kuusi päivää kestäneen tilanteen aikana panttivangiksi otetut pankkivirkailijat asettuivat kaappaajiensa puolelle ja poliisia vastaan. He suhtautuivat myötämielisesti kaappaajiin myös sen jälkeen, kun poliisi oli vapauttanut heidät ja vanginnut kaappaajat. Poliisin avuksi kutsuttu psykiatri Nils Bejerot keksi käsitteen Norrmalmstorg-syndrooma selittämään panttivankien reaktiota. Muualla maailmassa Norrmalmstorgin korvasi tunnetumpi nimi Tukholma.Tukholma-syndroomasta ei ole virallista diagnoosia missään luokitusjärjestelmässä…
Mielenterveyteen liittyvät kirjat löytyvät hyllyluokasta 59.563. Voit pyytää missä tahansa kirjastossa virkailijaa näyttämään sinulle kyseisen kohdan, jotta voit tutkia itse, minkälaisia kirjoja sieltä löytyy. Tässä kuitenkin pieni lista kyseisen hyllyluokan kirjoista:Merja Niemi-Pynttäri: Pieni stressinpurkukirja: parhaat keinot kehon ja mielen rauhoittamiseenAnders Hansen: Aivoblues: Miksi voimme niin huonosti, vaikka kaikki on hyvinBruce Perry: Mitä sinulle tapahtui: keskusteluita traumasta, sinnikkyydestä ja toipumisestaTässä lista seksuaalisen häirinnän uhreille suunnatuista kirjoista:TietokirjojaMaaret Kallio: Oon siellä jossain mun: seksuaalisesta väkivallasta toipuminenMeeri Koutaniemi: Vahvaksi rikotut : tarinoita…
Valitettavasti emme tunnistaneet, kenestä voisi olla kyse.Sinun kannattaa kääntyä taideasiantuntijan puoleen.Tunnistaisikohan joku lukijoistamme kyseisen signeerauksen.
Hämeenlinnan kaupungin sivuilta löytyy ajantasaisinta tietoa kaupunginosista sekä karttapalvelu, jossa kaupunginosat voidaan näyttää kartalla: https://www.hameenlinna.fi/asuminen-ja-ymparisto/asuminen/asumaan/kaupunginosat/. Samassa karttapalvelussa on mahdollista lisätä kaupunginosakartan päälle vielä postinumeroalueet näkyville, jolloin kartasta näkee helposti, mikä postinumero kuuluu millekin alueelle. Suora linkki karttapalveluun, jossa on esivalittuna kaupunginosat: Hämeenlinnan kaupungin karttapalveluValitsemalla vasemmasta yläreunasta hampurilaisvalikon takaa "Valitse kartalla näkyvät tiedot" -> "Alueita", pääset valitsemaan kartan päälle postinumeroalueet.
Olavinlinnasta on kirjoitettu monta mielenkiintoista tietokirjaa. Tässä lista sieltä kevyemmästä päästä:Juhani Seppovaara: Olavinlinna / kivestä syntyi lauluMatti Laamanen: Olavinlinnan opaskirjaPäivi Hakanpää: Muurien suojassa : elämää OlavinlinnassaJussi Iltanen: Linnat ja linnoituksetHistoriallisia romaaneja ovat esimerkiksi:Eeva Tenhunen: Mustat kalat (dekkari)Markku Turunen: VaeltajaNämä edellämainitut kirjat löytyvät Kyyti-kirjastojen kokoelmasta, johon Haminan kirjastokin kuuluu. Esko Holmin kirjaa Vilina: Olavinlinnan tytär ei löydy Kyyti-kirjastojen kokoelmasta, mutta on kaukolainattavissa muualta Suomesta. Löydät tästä linkistä ohjeet siihen, miten sinun tulee toimia, jos haluat jättää kaukolainapyynnön: Kyyti-kirjastojen…
Nykyisen kaltaisia keittiöhakkureita on käytetty Suomessa ainakin 1800-luvulta lähtien, ks. esim. finna-hakutulos. Asian selvittämistä vaikeuttaa, että hakkuria on kutsuttu myös esimerkiksi petkeleeksi, silppuriksi ja leikkuriksi, ja sen käyttötarkoituskin on voinut olla erilainen kuin nykyään: sillä on hienonnettu esimerkiksi sokeria, tupakkaa tai kananrehua. Hakkuriksi on toisaalta voitu kutsua myös laitetta, jolla pilkotaan puuta, ja jopa puutöissä työskentelevää ihmistä. Hakkuri-sanan eri merkityksistä ks. hakutulos Kansalliskirjaston digitoiduissa aineistoissa.Tutkittua tietoa asiasta ei siis ole, mutta yleisen elämänkokemuksen perusteella olettaisin, että hakkuria ja keittiöveitsiä on käytetty ainakin osittain eri tarkoituksiin.…
Vantaan kirjastojen asiakaskoneilla ei ole tällaisia ohjelmia mutta voit tiedustella Helsingin ja Espoon kirjastojen tilannetta olemalla yhteydessä esim. Helsingin kaupunkiverstaaseen, joka sijaitsee Oodissa tai Espoon kirjastojen Pajoihin, jotka sijaitsevat Entressen, Ison Omenan, Lippulaivan, Sellon ja Tapiolan kirjastoissa. Kyseisissä kirjastoissa on mediatyöasemia, joilta voi löytyä ohjelmointiin liittyviä ohjelmistoja.
Muun muassa nämä romaanit käsittelevät lapsena koettua isän menetystä aikuisen lapsen näkökulmasta:Venla Pystynen: En voi lakata ajattelemasta kuolemaa (2022)Elizabeth Strout: Burgessin pojat (2026)Markku Haussila: Kaikki kauniit kukat (2023)Linda Boström Knausgård: Tervetuloa Amerikkaan (2017)Anna-Liisa Ahokumpu: Viktor Stanislauksen kolmetoista sinfoniaa (2018)Tiina Raevaara: Korppinaiset (2016)Ja nämä tietokirjat tai muistelmateokset:Annika Laakso (toim.): Isänsä poika: kertomuksia elämästä isän kuoleman jälkeen (2020)Tiihonen & Siltala (toim.): Isää ei voi unohtaa: tyttäret kertovat (2003)
Voisiko kirja olla Palahniuk, Chuck: Kirottu. Linkki Helmet-hakuun.Haku löysi kyllä myös J. R. Wardin fantasiasarjan kuoleman synneistä, Tero Liukkosen toivomuspuun ja Danten Jumalaisen näytelmän. Linkki helmet hakutulokseen.
Kaunokirjallisuutta en tuosta aiheesta löytänyt.Muutama aiheeseen sopiva tietokirja löytyi. Niissä näyttäisi olevan esimerkkejä oikeista hoitotapahtumista ja työyhteisöön sopeutumisesta.Hovilainen-Kilpinen, Tuula: Kotihoidossa toimiminenPursiainen, Sirpa: Lähihoitajana yhteiskunnassa ja Tuononen, Nuppu: On omat haasteet mutta kyllä pärjää! : maahanmuuttajalähihoitajien polkuja työelämään ja kokemuksia työyhteisön jäseneksi tulemisesta. Kaunokirjallisuuttakin lähihoitajista löytyy. Niiden painotus vain on hieman toisenlainen kuin kysytyn aiheen. Linkki Helmet hakuun.
