Soittelin Suzuki-perämoottori liikkeisiin ja sain McSea oy:n huollosta vastauksen kysymyksiisi. (www.mcsea.fi Puhelin: 050-3000398)
Tuosta numerosarjasta tuntuisi puuttuvan osa...
Jos alku on 00501- niin se viittaa vuoden 1992 tai vuoden 2002 malliin. Ihan tarkkaa vastinetta emme löytäneet.
Kone on kaksitahtinen, joten 98 on ainoa polttoainevaihtoehto.
Vastaus on hieman hutera. Sinun kannattaa otta yhteyttä johonkin Suzuki liikkeeseen.
L+ arvosanaan tarvitaan varmasti täydet tiedot sekä jotain ylimääräistä harrastuneisuuden osoitusta tai erinomaista aiempaa koulumenestystä aineessa.
Hieman samaan tapaan kuin Ylioppilastutkintolautakunnan ohjeissa jaetaan hylätty arvosana neljään luokkaan(i+, i, i- ja i=) riippuen siitä miten lähellä hyväksyttyä arvosanaa se on. Kaikista kokelaan hyväksytyistä kokeista, mukaan lukien valinnaisia aineita, lasketaan arvosanojen perusteella saadut kompensaatiopisteet yhteen, jolloin 12 kompensaatiopistettä kompensoi i+:n, 14 pistettä i:n, 16 pistettä i-:n ja 18 pistettä i=:n.
Kysyin Ylioppilaslautakunnalta, josko heillä olisi arvosanatilastoja 1960-luvulta, mutta kevätkiireiden takia vastaus viipyy...
Suomen antikvaaristen kirjakauppiaiden Vanhan kirjallisuuden hintaoppaassa vuodelta 2010 mainitaan vuodelta 1952 ja 1922 Genoveva teoksen hinnaksi 11 euroa. Näin vanhasta kirjasta kuin teidän kappaleenne ei ole arviota. Omistamaanne Tyttöjen kirjaa ei tässä oppaassa mainittu.Vanhassa kirjallisuudessa ei kiinteitä listahintoja ole, hinta on luonnollisesti vain suuntaa antava.Valitettavasti uudempaa opasta hintatietoineen ei ole ilmestynyt.
Antikvariaateilla on nettimyyntiä, niitten hintojen perusteella voi saada jonkinlaisen käsityksen mahdollisesta hinnasta.
Antikvariaatti Antikan sivulla on myynnissä Tyttöjen kirja 2 vuodelta 1919, hintapyyntö 30 euroa.
Genovevaa siellä ei ollut myynnissä.
http://www.antikka.net/haku.asp?tekija=krohn…
Lehteä kannattaa etsiä HelMet-hausta lehden nimellä, samaan tapaan kuin kirjojakin.
Gerontologia-lehden vanhat vuosikerrat ovat luettavissa Helsingissä Pasilan kirjastossa. Lehtiä ei saa kotilainaan, mutta voit ottaa valokopion tarvitsemastasi artikkelista tai skannata sen sähköpostiisi tai muistitikulle.
Vantaalla Tikkurilan kirjastossa säilytetään Gerontologia-lehden kuluvan vuoden ja viiden edellisen vuoden vuosikerrat. Tikkurilan kirjaston Gerontologia-lehdet näyttävät olevan lainattavissa, joten voit tilata kyseisen numeroon omaan lähikirjastoosi.
Jos kirjastokorttiisi on liitetty pin-koodi, voit tehdä varauksen itse. Alla olevasta linkistä löydät ohjeet lehden varaamiseen. Varauksen voit tehdä myös kirjastossa käydessäsi tai…
Luovutettu Karjala -sivustolta löytyy tietoa karjalaisten evakkojen sijoittumisesta:
https://www.luovutettukarjala.fi/kartat/sijoituskartta.htm
Yksityiskohtaista tietoa lähtökunnittain löytyy Leo Paukkusen kirjasta Siirtokarjalaiset nyky-Suomessa (1989). Kirja on lainattavissa Vaski-kirjastoista Turun ja Salon pääkirjastoista. Kirjan saa varaamalla myös muihin Vaski-kirjastoihin:
https://vaski.finna.fi/Search/Results?lookfor=siirtokarjalaiset+nyky-su…
Näin vanhoja 7 päivää -lehden numeroita säilytetään Pasilan kirjastossa, mutta kotilainaan niitä ei valitettavasti saa. Voit käydä Pasilassa etsimässä kyseisen numeron ja ottaa valokopion etsimästäsi artikkelista.
http://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1001132__S7%20p%C3%A4iv%C3…
http://www.helmet.fi/fi-FI
Kalevalan runot keräsi Elias Lönnrot matkoillaan Karjalassa 1820-1830 -luvuilla ja hän muokkasi ne sitten runoelmaksi, jota juhlitaan Suomen kansalliseepoksena. Kalevalan merkitystä suomenkielisen kulttuurin kehitykselle pidetään käänteentekevänä. Tietoa Lönnrotista, hänen matkoistaan ja Kalevalasta löytyy Kansallisbiografiasta, https://kansallisbiografia.fi/kansallisbiografia/henkilo/2836. Suomalaisen kirjallisuuden seuran sivulla on Kalevalan teksti, http://nebu.finlit.fi/kalevala/.
Runebergin elämästä ja tuotannosta löydät tietoa Kansallisbiografiasta, https://kansallisbiografia.fi/kansallisbiografia/henkilo/2846 ja tuotantonsa digitaalisena Guteberg-projektista, https://www.gutenberg.org/ebooks/search/?query=johan+ludvig+runeberg&…
Sangen lähelle etsittyä runoa osuu Valto Saran Kissojen serenadi, joka alkaa seuraavasti:
"Maj, pikkuinen neiti naapurimaan,
sotaorpona jäänyt Karjalaan,
elokuisena iltana ikävissään
tuvan rapuilla istui yksinään."
Runo sisältyy Saran kokoelmaan Hilpatapaa!
Viola-tieteokanta (https://finna.fi) sisältää melko paljon viittauksia Radion Tanssiorkesterin esityksiin, mutta nämä ovat lähes kaikki musiikkiarkisto Japassa olevia radiosta tehtyjä yksityisiä äänitteitä tai Yleisradion omia nauhoituksia. Niitä voi JAPAssa kuunnella, mutta ei muuten.
Löysin vain kolme ns. kaupallista äänitettä, joilla on yksittäisiä Radion Tanssiorkesterin esityksiä.
1. Ratto, hueve ja luote : radion ajanvietemusiikin aarteita 1935-1959 (CD 1994)(yksi esitys)
2. Carola: Rakkauden jälkeen - kaikki levytykset ja arkistojen aarteita (8CD, Warner 2011) (muutamia säestyksiä)
3. Mä tahdon rokata (LP, 1992, Clean 10 Records HNLP-1960) (Radion Tanssiorkesteri säestää Rock-Jerryä) Tämä voi olla hankala löytää.
Suosittelen…
Selvitystä tälle sanonnalle, josta on myös ainakin versio "ei puolta sanaa", ei löytynyt. Sen merkitys kaiketi on, että jokin asia on niin selvä, tai että on itse niin samaa mieltä keskustelukumppanin kanssa, että aiheesta ei tarvitse puhua edes kahta tai puoltakaan sanaa.
Selasin läpi kaikki meillä Helsingin pääkirjastossa paikalla olleet leivontakirjat ja koko joukon nettilinkkejä, mutta niissä kaikissa kerrotaan vain, että Brita-kakku on "perinteikäs", "klassinen", "monien rakastama" jne. Mistään en kuitenkaan onnistunut löytämään mitään tietoa kakun alkuperästä tai siitä, mikä siitä tekee niin perinteikkään.
Lähetin kysymyksen vielä valtakunnalliselle kirjastoväen keskustelupalstalle. Jos sitä kautta jotakin tietoa löytyy, palaan asiaan.
Lisäys: Seuraava tieto löytyi "Hellan ja viinilasin välissä" -nimisestä blogista:
Kysyit Brita nimen alkuperää. Siihen en ihan voi vastata mutta kakku on saanut alkunsa kilpailun kautta (voitti kisan) ja on jo aika "vanha". Ohje oli minulla leikattuna tallessa ja epäilen…
Laulukirjoissa Matalan torpan balladissa on useimmiten 13 säkeistöä, joista viides kuuluu näin: Hevonen on musta kuin tiikerikissa / ja aisat on katajasta. / Ei mistään saa niin nättiä heilaa / kuin majasta matalasta.
On aivan mahdollista, että levytyksissä säkeistöistä on valittu mukaan vain osa, jolloin sanoituksia on voitu muuttaa ja säkeistöjä ikään kuin yhdistää.
Juha Kuisman Lempääläisen paikannimikirjan (Lempäälä-seura, 2012) mukaan Kelho-nimen taustalla on kuivaa, karun maan huonokasvuista niittyä tarkoittava kelhä-sana. "Kelhon nimi viittaa kartanoa vanhempaan Mäyhäjärven Kelhonniemeen. Siitä kuivanmaan niitystä on saatu koko kulmakunnan nimi."
Kuitittomiin varauksiin ei ole siirrytty asiakkaiden kiusaksi vaan siksi, että tietosuojavaltuutetun mukaan asiakkaiden nimet eivät saa näkyä noin vain varausten väleissä. Yksi mahdollisuus on toki käyttää aliaksia, jotka asiakkaiden lempinimiä tai mitä tahansa heidän keksimiään sanoja, mutta olisi valtava tuo luoda yksitellen jokaiselle asiakkaalle tuollainen tunnus.
Lisäksi uudistuksessa on haluttu päästä eroon valtavasta määrästä paperia, joka kuluu vuosittain varausten väliin laitettaviin kuitteihin. Tosin pian asiakas voi myös saada lainausautomaatilta kuitin, jossa näkyvät hänen varauksensa, niiden viimeiset noutopäivät ja tekijän tai teoksen nimi, jonka mukaan kirja on järjestetty viimeisen noutopäivän kohdalle. Se varmasti…
Ei valitettavasti löytynyt tietoa tästä laulusta. Kaarina Helakisa on kirjoittanut laulun Maailma on omena, jossa sanotaan mm. näin:
"Jokaisella on omena ja omena on kuin maailma, pallo kuperanpullea…", mutta tämä tuskin on oikea laulu, kun hedelmäkin on väärä.
Selvittely kannattaa aloittaa isän kantakortista, jollainen on laadittu jokaisesta puolustusvoimissa palvelleesta. Kantakortista käy ilmi ylennykset, palkitsemiset, rangaistukset, joukko-osastot, koulutus sekä sotavuosien osalta myös taistelupaikat. Kantakortteja säilytetään Kansallisarkistossa, jonka sivuilla on tilausohjeet:
http://www.arkisto.fi/fi/palvelut/selvitykset/tilaa-kantakortti
Aivan kuvatun kaltaista kirjaa taisteluissa olleista ei taida löytyä. Sotien jälkeen on laadittu erilaisia paikkakuntakohtaisia veteraanimatrikkeleita, joukko-osastohistoriikkeja ja vastaavia joista voi löytyä tietoja tietyn taistelun osanottajista. Monesta suuremmasta taistelustakin on oma historiateoksensa. Lisäksi 1970-1980 -luvuilla julkaistiin laaja…
Dollari-Hanna esiintyy Lars Sundin sarjaan Pohjanmaa-eepos kuuluvissa teoksissa Colorado Avenue (suom. Kaarina Ripatti, 1991, WSOY) ja Puodinpitäjän poika (suom. Kaarina Sonck, alkuteos Lanthandlerskans son, 1998, WSOY). Tarkemman kuvauksen teoksista voitte lukea Kirjasammosta, johon on linkki alla.
Teoksista on tehty elokuva Colorado Avenue (2007, ohj. Claes Olsson), sekä saman niminen tv-sarja.
Colorado Avenue ja Puodinpitäjän poika ovat lainattavissa HelMet-kirjastoista.
http://www.kirjasampo.fi/
http://www.elonet.fi/fi
http://www.helmet.fi/fi-FI
Ilmeisesti tarkoitatte siis, että kirjojen pitäisi olla fyysisesti kevyitä.
Opiskelutarkoitukseen soveltuisivat varmaankin hyvin juuri Alexander McCall Smithin kirjat, joita itsekin ehdotatte. McCall Smithin tuotantoa on suomennettu runsaasti. Myös Agatha Christien teokset ovat pienikokoisia ja kevyitä. Christien teoksia on helppo löytää sekä suomeksi että englanniksi.
Mikäli haluaisitte lukea muuta kuin jännityskirjallisuutta, niin esimerkiksi Ernest Hemingway'n Vanhus ja meri (The Old Man and the Sea) tai John Steinbeckin Helmi (The Pearl) voisivat sopia luettaviksi. John Steinbeckin Hyvien ihmisten juhla (Connery Row) tai Hiiriä ja ihmisiä (Of mice and men) ovat niin ikään melko suppeita teoksia ja soveltuisivat kokonsa puolesta hyvin…
Englanninkielinen Wikipedia osoitteessa https://en.wikipedia.org/wiki/Brassica_juncea kertoo, että se on tieteelliseltä nimeltään Brassica juncea. Suomenkielinen Wikipedia osoitteessa https://fi.wikipedia.org/wiki/Sareptansinappi kertoo, että kyseessä on sareptansinappi.
