Ylioppilasmerkonomi/yo-merkonomi ei ole virallinen tutkintonimike.
Liiketalouden perustutkintonimike on merkonomi.
Joissakin oppilaitoksissa on mahdollista suorittaa liiketalouden perustutkinto lukiopohjaiselta linjalta, jolloin koulutus on kestoltaan lyhyempi kuin peruskoulupohjalta. Tällaiselta opiskelulinjalta valmistuneita on kutsuttu epävirallisesti yo-merkonomeiksi.
Lähteet
Ammatilliset tutkintonimikkeet
https://www.oph.fi/fi/koulutus-ja-tutkinnot/ammatilliset-perustutkinnot
Moni pääsiäisperinne on sekoitus kristillisiä sekä esikristillisiä kevääseen ja kevään juhlimiseen liittyviä tapoja. Kristillisessä merkityksessä muna on kristuksen ylösnousemuksen vertauskuva, tiput symboloivat haudasta nousevaa Kristusta ja rikkoutunut kuori tyhjää hautaa. Rairuoho sen sijaan symboloi elinvoimaa ja uutta kasvua.Rairuoho kasvattaminen yleistyi suomessa 1960-luvulla, mutta jo sitä ennen löytyy mainintoja rairuohon kasvattamisesta pääsiäiskoriteeksi. Keski-Euroopassa tunnetaan uskomus, jonka mukaan pääsiäisjänis kiertelee pihoissa ja puutarhoissa munakoppa selässään. Munat ja muut pääsiäislahjat se kätkee ruohikkoon tai varta vasten tehtyihin pääsiäispesiin.Monissa maissa pääsiäisperinteisiin kuuluvat pääsiäiskorit.…
Kotimaisten kielten keskus (Kotus) selittää eron Suomen Sosialidemokraattisen Puolueen (SDP) perinteillä. SDP noudattaa sanan kirjoituksessa vanhaa perinnettä (sosiali-), ei oikeinkirjoitussuositusta (sosiaali-).
Voit lukea lisää Kotuksen sivuilta: https://www.kotus.fi/nyt/kysymyksia_ja_vastauksia/nykysanastosta/sosiaa…
Koskenniemen "villisorsa" tarkoittanee yleisintä sorsalintuamme sinisorsaa, jota usein nimitetään pelkästään sorsaksi. Kaisa Häkkisen perusteellinen Linnun nimi -teos ei villisorsaa tunne, mutta nimitykseen voi törmätä esimerkiksi riistalintujen tarhausta käsittelevässä kirjallisuudessa.
"Tarhattu sorsa ei ole puhdas sinisorsa, vaan ankan kanssa risteyttämällä saatu tarhamuoto. Meillä on myös pyritty tarhaamaan luonnosta pyydystettyä villiä sinisorsaa, mutta tarhauksen antamat tulokset ovat jääneet selvästi heikommiksi kuin tarhamuunnoksella. Villisorsa on risteyttämällä tuonut oman lisänsä tarhasorsaan." (Jukka Lahtinen, Riistalintujen tarhaus)
Vaarna tuo termi ei ole, koska sillä tarkoitetaan mm. puutappia tai pulttia ym. jos nettilähteisiin on luottaminen..
Tyynyliinalle löytyy eri murteissa omia nimityksiä, mutta olisikohan kyseessä termi
vaaru. Tämä sana löytyy meänkielen sanakirjasta: http://meankielensanakirja.com/fi/?search=vaaru&la=me
Myös sanaristikkojen aarreaitasta, Ratkojat.fi-sivulta, https://www.ratkojat.fi/hae?s=Vaaru&solutions_only=0 löytyy sana vaaru tarkoittaen mm. tyynyliinaa.
Meänkieli
vaaru
Ruotti
örngott
Suomi
tyynynpäällinen
Sanaluokka
substantiivi
Paikkaja
Rovaniemi Kemi, Simo
Lähe
Jukka Korva Kirjottanu: Paloheimo, Räsänen…
Voisiko kyseessä olla "Robinson : jännittävä henkiinjäämispeli" (Young Genius 1999)?
Siinä päähenkilö on tosin ihminen, ei eläin.
Muita vanhoja autiolle saarelle sijoittuvia pelejä ovat myös
"Bing-Bong-saaren aarre : pääosissa Moppi ja Jehu" (2001)
Moppi ja Jehu etsivät Bing-Bong-saarelle piilotettua aarretta. Saaren prinsessa Leila apunaan he taistelevat merirosvokapteeni Kenkkua vastaan.
ja
"Gilbert ja kemystinen saari" (1999)
Lohikäärme Gilbert on joutunut mystiselle saarelle, jolta hän voi selviytyä vain kemian taitojensa ja mielikuvituksensa avulla.
Hyvin mielenkiintoinen esine. Kyselin hieman käsityöläisiltä ja kampaajilta, mutta lopullista tunnistusta ei tapahtunut.
Melko yksimielisiä oltiin siitä, että jotenkin kampauksiin tai huntujen, hattujen tai huivien kiinnityksiin esine voisi liittyä.
Museoiden tietokannasta Finnasta, ei myöskään löytynyt vastinetta. https://www.finna.fi/
Kuvantunnistava haku ei myöskään tuonut järkeviä vastaavia esineitä. https://www.google.fi/imghp?hl=fi
Kannattaisi varmaan kysäistä vielä kansallismuseosta. Puhelinvaihde: 0295 33 6000 (ma–pe klo 8–16.15)
Apua voi löytyä myös huutokauppakamareiden arviointipalveluista. esim Hagelstam, Helander
Kenties myös vanhemmat kampaajat tai peruukintekijät voisivat tunnistaa esineen.
Pentti Lempiäisen Suuren etunimikirjan mukaan Pietan arvellaan olevan kansanomainen muunnos nimestä Beata. Pietaa ja sen rinnakkaismuotoa Pietiä käytetään toisinaan myös Pietari-nimen kutsumamuotona.
Digi- ja väestötietoviraston Nimipalvelun mukaan Suomessa on tai on ollut alle 466 Pieta-nimistä henkilöä. Suurin osa on naisia, mutta osa myös miehiä. Epätäsmällinen luku johtuu miesten osuuden ja joidenkin vuosien osalta myös naisten osuuden pienistä määristä, jonka takia täsmällistä lukua ei ilmoiteta:
https://verkkopalvelu.vrk.fi/nimipalvelu/
Samaa asiaa on kysytty aikanaan Helsingin kaupunginkirjaston Kysy.fi-palvelusta, jossa vastattiin näin:
Mistään käytettävissä olevista murre- ym. sanakirjoista sanaa ei löytynyt. Voisiko kyseessä olla idiolektinen, siis yhden henkilön kieleen kuuluva ilmaus tai sana, joka on syntynyt vain tiettyä irrallista tilannetta varten? Suomen kielihän on sikäli joustava, että uusia, varsinkin kuvailevia sanoja on mahdollista luoda. Yleensä tällaisten ad hoc -ilmausten merkitys selviää asiayhteydestä - jos on selvitäkseen. Asian selvittelyä olisi saattanut helpottaa, jos olisit kertonut, missä olet tähän sanaan törmännyt.
Lähimpänä etsimääsi sanaa näyttäisi olevan "äkättää", joka löytyi Lauri Kanteen teoksesta Parra päi : Keski-Kannaksen…
Turku-nimi on tullut muinaisvenäläisestä toria eli kauppapaikkaa tarkoittavasta sanasta turgu. Turku-niminen paikkakunta on siis tarkoittanut nimenomaan Suomeen sijoittuvaa kauppapaikkaa erotuksena muun muassa Venäjällä sijainneista toreista, "turguista". Sanonta "Suomen Turku" vakiintui jo 1200-luvun lopulla tai 1300-luvun alussa, jolloin Turku oli ruotsalaisesta näkökulmasta nimenomaan Suomen Turku ja alueen hallinnollinen keskus.
Lähde:
Päivä pulkassa, pyy pivossa : suomalaisten sanontojen juurilla
Minä olen liikuntavammainen ja vakituisessa työsuhteessa Helsingin kaupunginkirjastossa.
Vammauduin sairauteni takia jo oltuani muutaman vuoden töissä. Käytän liikkumisen apuvälineenä rollaattoria ja pyörätuolia.
Normaalisti jokaisen kirjastotyöntekijän työtehtäviin kuuluu myös hyllyttäminen, so. kirjojen järjestäminen hyllyihin, sekä asiakkaiden opastaminen. Näitä kykyjä varmasti arvioidaan myös työhönottotilanteessa.
Minä teen töitä takatiloissa. Käyn vain harvoin varsinaisissa asiakastiloissa
'Rokote' on johdettu sanasta 'rokko', millä tarkoitetaan rokkotautia, rakkoa, rakkulaa, rokkotaudin nostamaa näppylää.
Lähde:
"Suomen sanojan alkuperä - Etymologinen sanakirja R-Ö" (SKS, 2000)
Eteläisen naapurimaamme virallinen ja vakiintunut suomenkielinen nimi on Viro tai Viron tasavalta. Saara Welinin mukaan:
Aivan pelkistetysti voidaan sanoa, että Viro-nimeä suositetaan käytettäväksi ensisijaisena suomenkielisessä puheessa ja tekstissä. Eesti taas on lähinnä naapureidemme omakielinen oman maansa nimi. Periaatteessa Viro ja Eesti ‑nimien suhde on sama kuin Ruotsin ja Sverigen tai Venäjän ja Rossijan. Tilannetta voidaan verrata myös siihen, että virolaiset käyttävät eteläisestä naapuristaan vironkielistä nimeä Läti, Läti NSV eivätkä sen omakielistä Latvija-nimeä.
https://www.kielikello.fi/-/viro-vai-eesti
Tällaista suomen kielen sanontaa emme löytäneet. Ilmaus "jokin on kiven takana" tarkoittaa, että sitä on hyvin vaikea saada tai hankkia. Slangi-ilmaus "olla kiven sisällä" taas tarkoittaa vankilassa olemista (lähde: Erkki Kari, Naulan kantaan: nykysuomen idiomisanakirja).
Seena ei valitettavasti löytynyt mistään tutkimistani nimikirjoista. Nimeä eniten muistuttavat muodot ovat vironkielinen Senna sekä englanninkielinen Sheena, joka on muunnelma skottilaisesta nimestä Sine. Nimi esiintyy mm. elokuvassa Sheena - Viidakon kuningatar.
Digi- ja väestötietoviraston mukaan nimen ovat saaneet Suomessa alle 15 miestä ja alle 55 naista. Katso tarkemmin sivulta https://verkkopalvelu.vrk.fi/nimipalvelu/nimipalvelu_etunimihaku.asp?L=1
Poliitikko Väinö Tanner sai vaimonsa Linda Tannerin kanssa peräti kahdeksan lasta ja lukuisia lapsenlapsia(lapsia). Ulkoministeriön erityisedustaja Jussi Tanner ei kuitenkaan tiettävästi ole yksi heistä, eikä muutakaan tietoa sukulaisuudesta valitettavasti löytynyt. Väestötietoviraston sukunimitilaston mukaan Suomessa on tällä hetkellä noin tuhat ihmistä, joiden nykyinen tai entinen sukunimi on Tanner.
Kysy kirjastonhoitajalta -palvelulla ei ole velvollisuutta julkaista kysymyksiä ja vastauksia. Jokainen vastaaja valitsee itse, miten hän toimii. Ohjeena on julkaista kysymykset niin, että niistä on hyötyä muille tiedonhakijoille. Mikäli kysymys sisältää henkilökohtaisia tietoja tai sellaisia tietoja, jotka eivät kuulu tietopalvelun piiriin, ne tallennetaan suljettuun arkistoon. Ne siis jäävät myös talteen. Toimituksessa julkisten vastausten sisältöä seuraa yksi henkilö osan työajastaan. Julkaisemattomia vastauksia ei pystytä seuraamaan toimituksessa.
Emme myöskään pysty etsimään kysymyksiä lähettäjän tiedoilla ylläpidosta tietosuojan vuoksi, emme siis voi tarkistaa useampia vastauksia lähettäjän tiedoilla, vain itse…
Kunnon sotamies Svejkin seikkailuista tehtiin 1960-luvulla kymmenosainen televisiosarja. Sitä ei valitettavasti löydy tallenteena katsottavaksi. Kirjastoista löytyy kyllä Jaroslav Hašekin kirja Kunnon sotamies Švejk maailmansodassa. Kirjastoista löytyy myös kirjaan perustuva kuunnelmasarja CD-äänikirjana.
Wikipedian Wikisanakirja sanoo tseh-sanan olevan interjektio eli huudahduspartikkeli:
https://en.wiktionary.org/wiki/tseh
Interjektion Tieteen termipankki määrittelee näin: "vakiintunut kielellinen äännähdys, joka osoittaa puhujan affektista reaktiota tapahtuneeseen tai sanottuun." Niitä käytetään lähinnä puheessa. Interjektioita ovat esimerkiksi ilmaukset huh, hui, yäk, kääk, oho ja nono.
https://tieteentermipankki.fi/wiki/Kielitiede:interjektio
Kielitoimiston sanakirja määrittelee tse-sanaa käytettävän eläinten-, varsinkin koirankutsusana:
https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/#/tse?searchMode=all
Varsinaista syytä tai historiaa juuri tämän sanan käytölle koiran kutsumiseen emme valitettavasti löytäneet.
