Koiratytöt sarjaa on ilmestynyt kahdeksan osaa. Kariston tämän syksyn kirjaluettelossa ei ollut yhdeksättä eikä kymmenetä osaa. Mikäli tahdot tarkempaa tietoa voit ottaa yhteyttä Karistoon: www.karisto.fi.
Rakennustilavuus lasketaan RT-ohjekorttina nro 120.12 julkaistun SFS.standardin mukaan. Kortista saa tulosteen tai kopion pääkaupunkiseudun isoimmista kirjastoista; Helsingin kirjastoissa RT-kortisto on sähköisessä muodossa nähtävänä. Saatavuus on syytä varmistaa puhelimitse ennen kirjastoon menoa. Kortin mukaan ”rakennuksen tilavuudella tarkoitetaan tilaa, jota rajoittavat
ulkoseinien ulkopinnat, alapohjan alapinta ja yläpohjan yläpinta. Milloin rakennuksessa ei ole yläpohjaa tai yläpohja Iiittyy i!man uIIakkoa vesikattoon, katsotaan rajoittavaksi pinnaksi vesikaton yläpinta suojauksineen”. Kortissa on tarkempia määrityksiä.
Kyseessä on Seppo Virtasen sanoittama "Marskimarssi", jonka on säveltänyt Kaj Chydenius ja levylle laulanut mm. Kalle Holmberg. Levytys löytyy cd-muodossa ainakin Chydeniuksen kokoelmalta Lauluja (1989).
Täydelliset sanat löytyvät netistä osoitteesta:
http://www.punatahdet.com/piisitmuut.html#8
Vuonna 1973 Suomen Chilen suurlähettiläksi oli nimitettynä Alexander Thesleff, mutta hänen varsinainen asemapaikkansa oli Argentiinassa, Buenos Airesissa. Chile toimi ns. jalkamaana. Santiago de Chileen oli Thesleffin lisäksi nimitetty asiainhoitajaksi I lähetystösihteeri Tapani Kaarle Brotherus.
Tapani Brotheruksesta on henkilötietoja Ulkoasiainhallinnon matrikkelissa 1918-1993, hän on Santiago de Chilen jälkeen toiminut mm. Oslossa, Teheranissa, Islamabadissa ja Ateenassa. Tarkempia tietoja hänen toiminnastaan voi kysyä ulkoasiainministeriön arkistosta, p. 09 - 160 55361
Paul Harrisin ”Clowns” sisältyy ainakin julkaisuun Moments musicaux, jonka tekijäksi eri kirjastotietokannat antavat nimen Åsa Gustavsson. Soitinkokoonpano muodostuu huilusta ja pianosta. Kyseessä on cd-levy.
Pääkaupunkiseudun yleisistä kirjastoista tuota julkaisua ei valitettavasti ole saatavilla. Muualta Suomenmaasta sen voi toki saada tännekin kaukolainana. Tosin eipä levyä taida olla lainattavana muualla kuin Oulun kaupunginkirjastossa! Etsin Harrisin teosta Frank-monihaun kautta maakuntakirjastoalueittain (http://monihaku.kirjastot.fi/ > maakuntakirjastoalueet), käytännössä siis kaikista Suomen yleisten kirjastojen kokoelmatietokannoista. Tarkistin myös erikoiskirjastojen, yliopistokirjastojen ja ammattikorkeakoulujen tietokannat.…
Vaikea sanoa, mitä varauksen tietoja muutettaessa on tapahtunut. Noin ei pitäisi päästä käymään noutokirjastoa tietokoneen kautta muutettaessa. Varauslistojen järjestystä seurattaessa joudumme kuitenkin luottamaan tietokoneiden tietoihin, koska mitään muita listoja ei ole, joista varaustietoja ja niiden päiväyksiä pääsisi tarkistamaan. Kaikissa varauksiin liittyvissä asioissa pääkaupunkiseudun yleisten kirjastojen asiakas voi myös aina ottaa suoraan yhteyttä johonkin alueen kirjastoon Helsingissä, Espoossa, Vantaalla tai Kauniaisissa, joko itse asioimalla tai puhelimella, joten esim. varausten noutokirjaston muuttaminen onnistuu myös sitä kautta.
Suomen kansallisbibliografiasta Fennicasta löytyvät seuraavat Marilyn Monroe -elämäkerrat:
Alanen, Antti: Marilyn : alaston naamio : Marilyn Monroen elokuvat (Valtion painatuskeskus 1982, täydennetty painos Edita 1996)
Churchwell, Sarah: Marilyn Monroen monta elämää (Ajatus 2006, alkuteos The many lives of Marilyn Monroe)
Korda, Michael: Kuolemattomat (Otava 1993, alkuteos The immortals, kirjan aiheena Monroen lisäksi John F. Kennedy, Robert Kennedy ja J. Edgar Hoover)
Monroe, Marilyn: Nuoruuteni (Otava 1975, alkuteos My story)
Spoto, Donald: Marilyn Monroe (Tammi 1993)
Summers, Anthony: Jumalatar : Marilyn Monroe (WSOY 1986)
Zolotov, Maurice: Marilyn Monroen elämä (Otava 1964, alkuteos Marilyn Monroe)
Joyce Carol Oatesin Blondi (Otava…
Ihahaa löytyy Laura Latvalan runokirjasta Pikku-Marjan eläinkirja ja kuuluu seuraavasti:
Ihahaa, ihahaa,
hepo hirnahtaa.
Ihanaa,ihanaa
onhan ratsastaa.
Juokse,hepo, hiljaa,
kannat pikku Siljaa.
Kanna kotiin saakka
kevyt, kallis taakka.
Toivottavasti tarkoitit tätä runoa!
Kaksostytöt Jaana & Tiina laulavat Inkkarilaulun singlellä, joka
julkaistiin vuonna 1971. Kääntöpuolella on Mustan kissan tango.
Inkkarilaulun alkuperäinen nimi on Il y a des indiens partout,
ja sen on säveltänyt ja sanoittanut Georges Larriga. Suomenkieliset
sanat on riimitellyt Sauvo Puhtila. Levy lienee harvinaisuus.
Juhannuspäivää on Suomessa vietetty vuodesta 1955 alkaen kesäkuun 20. päivää seuraavana lauantaina ja juhannusaattoa tätä edeltävänä perjantaina. Keskiajalta asti juhannuspäivää oli vietetty Johannes Kastajan syntymäjuhlana 24.6., siitä juhla sai aikanaan suomenkielisen nimensäkin. Lähde: ”Juhannus ajallaan, juhlia vapusta kekriin”. SKS 2004.
Vuonna 1955 voimaan tulleen kalenteriuudistuksen oleellinen sisältö (koskien juhannusta) oli seuraava (Kirkkolain 18. pykälä, Suomen asetuskokoelma 1953/535, 23.12.1953): ”juhannuspäivä siirrettiin kesäkuun 24. päivältä kesäkuun 20. ja 26. päivän väliseen lauantaihin”. Almanakka-arkistosta voit tarkistaa kulloisenkin vuoden juhannusaaton sijoittumisen (vanhat almanakat löytyvät osoitteesta http://…
Vuonna 1955 voimaan tulleen kalenteriuudistuksen oleellinen sisältö oli seuraava (Kirkkolain 18. pykälä, Suomen asetuskokoelma 1953/535, 23.12.1953):
1)juhannuspäivä siirrettiin kesäkuun 24. päivältä kesäkuun 20. ja 26. päivän väliseen lauantaihin,
2)Marian ilmestyspäivä siirrettiin maaliskuun 25. päivältä maaliskuun 22. ja 28. väliseen sunnuntaihin, niinä vuosina jolloin tämä päivä olisi palmusunnuntai tai pääsiäinen kuitenkin palmusunnuntaita edeltävään sunnuntaihin,
ja
3)lokakuun 31. päivän ja marraskuun 6. päivän väliseksi lauantaiksi muodostettiin uusi pyhä, pyhäinpäivä.
Kalentereissamme toki oli jo ennen tätäkin ollut "pyhäinmiesten päivä" marraskuun 1. päivän kohdalla, mutta se oli ollut tavallinen arkipäivä, minkä vuoksi aiheeseen…
Irmelin nimipäivää vietetään 31.3, Rakelin 17.12 ja Sirkan 16.10.
Lisää nimipäiviä aakkosjärjestyksessä löydät esim. seuraavista teoksista:
Riihonen, Eeva: Mikä lapselle nimeksi. (Tammi, 1992)
Vilkuna, Kustaa: Etunimet. (Otava 2005)
Kokonaisia nimipäiväluetteloita ei saa julkaista verkossa ilman Helsingin yliopiston erityistä lupaa. Verkossa on kuitenkin hakupalveluita, joista voit hakea nimiä ja nimipäiviä.
Stingerweb on yksi nimihakukone: http://koti.mbnet.fi/~stinger/namedays.php
Myös Wikipediassa on listoja nimistä aakkosjärjestyksessä osoitteessa: http://fi.wikipedia.org/wiki/Luettelo_etunimiluetteloista
Lauri (nimipäivä 10.8.) on peräisin Laurentiuksesta, mikä tarkoittaa ”laakerinlehdellä seppelöityä”. Pyhä Laurentius oli roomalainen marttyyri. Suomessa nimeä Lauri on tavattu jo keskiajalla ja almanakassakin se oli ensimmäisen kerran jo 1700-luvulla. Lauri on ollut suosittu nimi ainakin kahteen otteeseen: 1900-luvun alussa ja vuosituhannen vaihteessa.
Atte (nimipäivä 30.11.) on Suomen almanakassa Antin ja Anteron päivänä, koska nimi on käsitetty niiden kutsumamuodoksi. Tosin löytyy sille muitakin kantanimiä, kuten Aadolf, Aatos ja Agaton. Virallisena etunimenä Attea on tavattu jo 1800-luvulla, mutta suosittu se on ollut vasta 1900-luvun lopusta alkaen.
Sakari (nimipäivä 14.1.) on suomalainen lyhennelmä nimestä Sakarias, joka on esiintynyt…
Sarpanevan valurautapataa näyttäisi olevan vain 3 litran kokoisena. Siihen irrallinen puukahva kuuluu. http://www.iittalahomeshopping.com/iittala.axl/?ObjectPath=/Shops/iitta… .
Iittalan tuotteita koskeviin kysymyksiin saa parhaiten vastauksen Iittalan Kuluttajapalvelusta joko sähköpostitse iittala.info@iittala.com tai puhelimitse 0204 39 5110 arkisin klo 12 - 15 http://www.iittala.fi/web/iittalacom.nsf/pages/ota_yhteytta_fi?OpenDocu… .
Osassa kirjastoista pääsy porno- ja väkivaltasivuille on estetty. Suomen kirjastoseuran mukaan puolet Suomen kirjastoista on estänyt nettikoneilta pääsyn porno- ja väkivaltasivuille.
Lähde: http://www.ess.fi/?article=197176
Muistolause on kokonaisuudessaan:
"Olen siirtynyt vain rauhaan lempeään,
silti teidän olen, lähellenne jään.
Tallentakaa menneen parhaat muistot,
muiden olla antakaa.
Kuin ennen voimissani te minut muistakaa.”
Värssylle ei ole toistaiseksi löytynyt tekijää.
Kysymäsi lause on ns. muistolause. Muistolauseet saattavat olla sellaisia, että joku on kuolinilmoitukseen tai adressiin muotoillut lauseen, jonka moni muukin on kokenut osuvaksi. Tällöin alkuperäisen lauseen tai värssyn sanoja tai kirjoittaja on jäänyt tuntemattomaksi. Muistoruno on saattanut muuttuakin alkuperäisestä tai se on osa jotakin runoa.
Suomen etymologinen sanakirjassa ei esiinny sanaa 'iiksi', myöskään kirjassa Suomalainen paikannimikirja, 2007, ei sanaa ole. Kirjassa R. E. Nirvin Kiihtelysvaaran murteen sanakirja 2, 1975, on sana 'iiksi' selitetty paikannimeksi, joka on niittyaukea 'Iiksjoin' varrella 10 km Joensuusta kaakkoon. Siellä on kiihtelysvaaralaisten niittyjä. Iiks heinätettiin aina ensin ja monet kylät olivat siellä heinällä.
Tällaista tietoa löytyi sanomalehti Karjalaisen artikkelin kautta (Inhimillisempi Iiksenjoki / Ritva Väisänen. Karjalainen 11.8.2001, s. 1, 11).
Mutta mitä sana on alunperin tarkoittanut?
Artikkelissa: Varisten ja siirtolaisten asuttama maalaiskaupunginosa / Terhi Karttunen. Karjalainen 18.4.1998, s. 11, on tieto, että Iiksenjoki…
Kappaleen nimi on Tumman orren alla. Sävel on trad. ja sanat on tehnyt Juha Vainio. Kappaleen ovat levyttäneet Esa Niemitalo (äänitteillä Hissun kissun ja Laulelmia) sekä Taisto Ahlgren (äänitteellä Pettäjän tie). Sanat löytyvät mm. kirjasta Juha Vainio: Sellaista elämä on ; toim. Jaakko Salo. Helsinki : Kirjayhtymä, 1993.
Valitettavasti lähdeteoksemme eivät sisällä mitään Salopuro-nimestä. Salo-alkuisia yhdyssanoja on sukunimistössämme runsaasti, osa on lähtöisin paikan- tai tilannimistä, osa on suomalaistettuja nimiä monenlaisista alkuperäisnimistä, joilla usein ei ole mitään merkityksellistä tai äänteellistä yhteyttä 'saloon'. Suomalaisuuden liiton julkaiseman Sukunimioppaan mukaan (vuoden 1984 painos) Salopuro on kuulunut vuodesta 1930 lähtien suojattuihin sukunimiin. 1930-luvun puolivälissä tapahtuneen suuren nimenmuutosaallon yhteydessä Salopuro-nimeä ei ottanut kukaan (sellaisia kuin Salohonka, Salojärvi, Salokangas, Salokannas, Salokanta, Salokanto, Salokaski, Salokataja, Salokero, Salokorpi, Salokunnas, Salokylä, Salolaakso, Salolammi, Salolehto,…
