Hei!
Turun musiikkikirjastossa on runsaasti pianon soitonoppaita ja nuottikirjoja. Tässä on muutama pohtimamme suomeksi toimitettu esimerkki:
Pianon avain 1 (Louhos)
Sisältää lyhyitä pianokappaleita soitto- ja nuotinlukuohjeineen
Pianon avain 1, ohjelmisto (Louhos)
Rinnakkainen harjoituskapplekokoelma edelliselle.
Kiehtovat koskettimet (Kuoppamäki)
Harjoituksia, asteikkoja, sävellajit sekä runsaasti lyhyitä esimerkkejä ja harjoituskappaleita.
Pianoetydejä 1 (Louhos)
Etydinuotinnoksia, kaikkien soittamiseen lyhyt ohjeistus.
Postimuseolla on alansa valokuva-, esine- ja kirjakokolema. http://www.posti.fi/postimuseo/kokoelmat/
Postimuseo sijaitsee Helsingin pääpostitalolla, Asema-aukio 5 H. Kuvia kylteistä kannattaa tiedustella sähköposti tai puhelimitse, yhteystiedot löytyvät sivulta http://www.posti.fi/postimuseo/yhteystiedot/
Juliette Bezonin Catherine-sarjan järjestys suomeksi on seuraava:
Catherine
Carherine ja herttua
Kaunis Catherine
Catherine rakkaani
Catherine ja rakkauden aika
Catherine ja vapaus
Catherine, linnanrouva
Muuria ei voitu kiertää, koska se sulki Länsi-Berliinin kokonaan sisäänsä. Esimerkkikuva:
http://berlinwall.files.wordpress.com/2007/12/berlin-wall-map.jpg
Valitettavasti tuota alun perin ruotsiksi kirjoitettua teosta ”Erikskrönikan” ei ole ilmeisesti suomennettu kokonaan. Mainitsemasi ”Suomen historian asiakirjalähteet” -teoksen lisäksi löytyy Julius Ailion vapaamuotoinen suomennoskatkelma Häme-Wikistä osoitteesta http://www.hamewiki.fi/index.php?title=Eerikin_kronikka&redirect=no. Voi olla, että katkelmia on ilmestynyt joissakin muissakin tutkimuksissa, mutta syystä tai toisesta koko teosta ei ole kukaan vielä julkaissut. Arto-tietokannasta löytyy muutamia viittauksia kronikkaa koskeviin tieteellisiin artikkeleihin, mutta ne ovat ruotsinkielisiä.
Alkuperäinen ruotsinkielinen versio on luettavissa Runeberg-projektissa osoitteessa http://runeberg.org/erikkron/, mutta se lienee ruotsia…
Valitettavasti tietoa ei löytynyt. Jos kyseessä oli Ylen lähetyksissä soitettu laulu, voisit tiedustella asiaa vielä Yleisradiolta palautelomakkella: http://www.yle.fi/palaute/palaute.php
Lähde: Otavan iso musiikkitietosanakirja 1. Otava 1976.
barré (ransk.) kitara- ja luuttutekniikassa yhden sormen poikittaisote useiden kielien yli. Tällä tavoin sormi toimii keinotekoisena satulana (vrt capotasto). Barré on koko sointujensoiton perusta korkeammissa asemissa ja tapa selviytyä soittimelle hankalista sävellajeista. Jazz- ja popmusiikissa barré-otteita (engl. inside chords)käytetään usein, koska ne suovat erityisiä mahdollisuuksia äänen sammuttamiseen ja sen kautta rytmiseen tarkkuuteen.
Varsinaista hääaiheista laulukokoelmaa ei HelMet-kirjastoista löydy, mutta esim. Yhteis-lauluvihko II-kuoropartituuri sisältää tuon mainitsemasi Romanssin.
Yhteislauluvihko II ja sen sijaintitiedot voi tarkistaa HelMetissä (http://www.helmet.fi ). Kirjoita hakukukenttään teoksen nimi. Voit myös rajata materiaalin nuoteiksi.
Muutama muu ehdotus sopiviksi laulukokoelmiksi:
- Yhteislauluvihko 1
- Jos osaisi onnestansa / Chydenius, Kaj
- 75 Naiskuorolaulua
Naiskuorolle tarkoitettuja nuotteja löytyy HelMet-tietokannasta hakusanalla ”naiskuorot” ja rajaamalla materiaali nuoteiksi. Voit myös rajata kielen suomeksi.
Laulun nimi on Paimenlaulu. Se alkaa: "Mä olen paimenpoikanen ain iloinen kuin peipponen". Toinen säkeistö alkaa: "Kun karjan kellot kilkkavat". Jokaisen säkeistön lopussa lauletaan: "tuu, tuu, tuuteli luu". Laulun on säveltänyt A. Klauwell ja suomenkieliset sanat ovat P. J. Hannikaisen. Laulun sanat ja nuotti löytyvät esim. Suuren toivelaulukirjan osasta 10, sivulta 59.
Kuolema tai kuolevaisuus on teema, joka todella esiintyy fiktiivisessä kerronnassa usein yhdistettynä seksuaalisuuteen. Esimerkiksi Michael Cunninghamin teoksessa Tunnit (1998) hyödynnetään kuoleman ja seksuaalisuuden yhteyttä tavalla, joka perustuu Virginia Woolfin tuotantoon ja erityisesti Mrs. Dalloway (1925) -teoksen vapaustematiikkaan. Woolfille vapaus on lähellä kuolemaa ja seksuaalisuutta, aistillisuutta ja sisäistä minuutta. Varhaisena feministinä pidetty Woolf tappoi itsensä vuonna 1941.
Seksuaalisuuden ja kuoleman liitto esiintyy myös Vladimir Nabokovin, Leo Tolstoin, Gustave Flaubert, Charles Baudelairen, Honore de Balzacin, J. W. Goethen ja Choderlos de Laclos´n teoksissa, ulottuen romaanikirjallisuuden alkuvuosiin ja sitäkin…
Erilaisia ammatteja ja ihmisten arkielämää kuvaavia romaaneja löytyy runsaasti. Esim. norjalaisen Anne B. Ragden romaanitrilogiassa (Berliininpoppelit, 2007; Erakkoravut, 2008 ja Vihreät niityt, 2009) kuvataan viehättävällä tavalla Neshovin perheen kolmen hyvin erilaisen veljeksen, sikalanomistajan, hautausurakoitsijan ja somistajan työtä ja arkielämää. Maahanmuuttajien arkielämää Ruotsissa kuvaa hauskasti Marjaneh Bakhtiari romaanissaan Mistään kotosin (2007). Hanne-Vibeke Holstin kirjoissa on esillä puolestaan tanskalaisten naisten urakehitys ja työelämä.
Historiallisia romaaneja, jotka kuvaavat työelämää ovat mm. Christine Fraserin Rhanna-romaanisarjan kirjat, jotka sijoittuvat 1900-luvun alun Skotlantiin ja kertovat maaseutuväestön…
”Uusi suomalainen nimikirja” (Otava, 1988) kertoo, että nimi ”Emilia” peräisin muinaisroomalaisesta patriisisuvun nimestä ”Aemilius”. Behind the Name -sivusto osoitteessa http://www.behindthename.com/name/emil kertoo sen puolestaan juontuvan latinan sanasta ”aemulus”, jonka merkitys on ’kilpaileva, kateellinen’. Eipä silti, eiköhän merkitys ole niin monen mutkan takana, ettei nimi tyttöä pahenna.
Nimi ”Anna” on ”Uuden suomalaisen nimikirjan” mukaan peräisin heprean nimestä ”Hannah”, joka merkitsee armoa. Nimi on toki kulkenut pitkän tien Suomeen, jossa se on ollut käytössä ainakin jo keskiajalla. Varmaan osaksi sen suosiota varhaisina katolisina aikoina on selittänyt pyhimyksenä palvottu Pyhä Anna, Neitsyt Marian äiti.
Myös ”Elisabet” on…
Nuotteja tähän Tariverdievin kappaleeseen ei löydy. Hänen musiikkiaan on yksittäisinä kappaleina kokoelmalevyillä, esimerkiksi cd-leyillä Slaavilaisia hetkiä = Slavonic moments (Laulu kaukaisesta synnyinmaasta) ja 20 suosikkia : Huopikkaat (Vaahteralta kyselin) sekä venäjäksi levyllä Shchedrin, Gavrilin, Tariverdiev : song cycles.
Tietokantojen perusteella näyttää siltä, että Somerjoen laulusta Valot on julkaistu nuotteja sanoineen vain suomenkielisestä versiosta. Tuo englanninkielinen versio Lights löytyy kuitenkin äänitteeltä (Somerjoki: Iso lemmen pala, Siboney 2002), joten tiukan paikan tullen sanat ehkä saa kuuntelemalla talteen.
Vuosittain ilmestyvästä ylioppilaiden kirjasta Spes patriae löytyvät ylioppilastutkinnon tehtävät. Kirjasarja on Pasilan kirjaston varastossa, sitä ei lainata, mutta koetehtävistä voi ottaa kopion.
Helsingissä suksia, monoja ja sauvoja saa lainattua Herttoniemen kirjastosta ja Roihuvuoren kirjastosta. Nuo esineet on jopa luetteloitu HelMet-hakuun, joten niiden saatavuuden voi tarkistaa osoitteesta http://www.helmet.fi etsimällä teoksen nimellä hakusanoilla ”sukset”, ”sauvat” ja ”monot”. Luokkana on tietysti 791.5 eli hiihto, ja onpa luokan yhteydessä annettu vielä urheiluvälineiden kokotietoja. Laina-aika on seitsemän vuorokautta, eikä liikuntavälineitä voi varata.
Gregoriaaninen eli nykyinen. Suomessa siihen siirryttiin jo 1.3.1753. Jostain kummasta syystä kuitenkin pääsiäisen ajankohta määriteltiin poikkeavalla tavalla, tässä siirryttiin normaalikäytäntöön vasta vuoden 1869 alusta. Näin suuriruhtinaanmaassa Suomessa oli eri kalenteri kuin Venäjällä, jossa oli 1890-luvulla vielä voimassa juliaaninen kalenteri. Myös ortodoksinen kirkko noudatti sitä ja mahdollista on, että Suomen ortodoksisten seurakuntien tuonaikaisissa kirkonkirjoissa on sen mukaisia merkintöjä.
Oja, Heikki
Aikakirja. - Otava, 1999.
Vanhat kalenterit löytyvät esimerkiksi almanakkatoimistosta, https://almanakka.helsinki.fi/ Ne ovat olleet verkossa, mutta poistuneet, joten kannattaa kysyä heiltä lisätietoa.
Tilastokeskuksen tilastotietietokannan mukaan 35 vuotta täyttäneitä ylemmän korkeakouluasteen tutkinnon suorittaneita suomalaisia oli 235 317 vuonna 2008; vuoden 2009 tietoja ei ole vielä saatavilla. Tilastokeskuksen tiedoista ei valitettavasti käy ilmi, onko tuohon lukuun laskettu mukaan ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneet vai ainoastaan yliopistossa ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneet. Ylempi ammattikorkeakoulututkinto on kuitenkin ollut sen verran vähän aikaa käytössä, ettei sen puuttuminenkaan varmaan vääristäisi lukua kovin suuresti.
Tiedot saa esiin osoitteesta http://pxweb2.stat.fi/database/StatFin/kou/vkour/vkour_fi.asp löytyvästä tietokannasta perusasteen jälkeisiä tutkintoja suorittanut väestö…
Kysymyksesi voisi tarkoittaa kahta asiaa: ensinnäkin sitä, onko olemassa jotain käyttäytymissääntöjä, joita noudatetaan kaikissa kulttuureissa, ja toisekseen sitä, onko olemassa jotain käyttäytymissääntöjä, joita kaikkien pitäisi noudattaa. Nämä kaksi kysymystä sekoitetaan usein toisiinsa, mutta filosofi David Humen mukaan nimetyn Humen giljotiinin nojalla ne ovat oikeastaan erillisiä kysymyksiä: pelkistä tosiasioista ei voi päätellä sitä, mitä asioiden pitäisi olla. Kysymykset eivät riipu toisistaan, sillä ihmisten tosiasiallinen käytös ja kulttuurien tosiasialliset tavat eivät välttämättä ole moraalisia: vaikka kaikkialla maailmassa esimerkiksi orjuutettaisiin ihmisiä surutta, voisi silti olla, ettei näin pitäisi tehdä.
Ensimmäiseen…
Ryhmälähdössä juostava matka on kaikille hevosille sama. Yleisin lähetystapa on autolähtö. Tasoituslähdössä juostava matka määräytyy lähtösumman tai ennätyksen perusteella. Esim. paalulta (kohta, josta tasoitusajossa perusmatkan juokseva hevonen lähtee)lähtee hevonen, jonka lähtösumma on esim. 2000€ ja 20 metrin takamatkalta hevonen, jonka lähtösumma on 3000€ jne.
