Pirjo Mikkosen ja Sirkka Paikkalan teos ”Sukunimet” (Otava, 2000) kertoo, että sukunimellä ”Rieppo” saattaa olla useita alkuperäisiä merkityksiä. Se saattaa olla lyhentymä sukunimestä ”Riepponen”, jonka kerrotaan olevan mahdollisesti paikallinen muunnelma nimestä ”Reponen”. ”Reponen” viittaa kettuun; nimi on saatettu aikoinaan antaa omistajan kettuun liitettyjen luonteenpiirteiden vuoksi. Toinen vaihtoehto on, että ”Rieppo” on syntynyt sukunimestä ”Repo” paikallismurteen liudennuksen kautta (”Repo > R’epo > Rjepo > Rieppo”).
Kolmas mahdollisuus on Mikkosen ja Paikkalan mukaan, että ”Rieppo” on lainaa venäjän ’naurista’ merkitsevästä sanasta ”repa”. Toivo Vuorelan ”Kansanperinteen sanakirja” (WSOY, 1979) kertoo, että Savossa ja…
Hyvä paikka verkossa hakea tietoa jännityskirjallisuudesta on Dekkarinetti osoitteessa http://www.tornio.fi/index.php?p=DekkariNetti
Siellä on listaus Christien kaikista teoksista osoitteessa http://www.tornio.fi/index.php?p=ChristieAgathaTeokse#Teokset
Lisäksi löydät listan suomennoksista ja linkkejä ulkomaisiin vastaaviin sivustoihin.
Kirjoista kattava listaus Christien teoksista löytyy mm. Ari Haasion teoksesta Ulkomaisia dekkariklassikoita, osa 1 (BTJ Kirjastopalvelu, 2003). Ruotsiksi käännetyistä kirjoista saat tietoa kustantajan ruotsalaisen sisaryhtiön vuonna 2005 julkaisemasta teoksesta Tretton kriminella klassiker.
Simo Sjöblomin teokseen Agatha Christie -bibliogafia 1927-1998 on pyritty luetteloimaan kaikki kirjailijan vuoteen…
Samuel Taylor Coleridgen runosta "Kubla Khan" on kaksikin eri suomennosta. Sen ovat suomentaneet Yrjö Jylhä ja Aale Tynni. Runon nimi on suomeksi "Kublai-kaani".
Yrjö Jylhän suomennos runosta sisältyy teoksiin "Tuhat laulujen vuotta" (1957 painokseen) "Hallitse Britannia!" (1929) ja "Maailman kirjallisuuden kultainen kirja 3" (1933). Aale Tynnin suomennos puolestaan löytyy "Tuhat laulujen vuotta" -teoksen kahdesta uudemmasta painoksesta (1974 ja 2004).
Lähde:
http://runotietokanta.kaupunginkirjasto.lahti.fi/fi-FI/AdvancedSearch.a…
Kirjassa Rapatessa roiskuu, nykysuomen sanaparsia (Suomalaisen kirjallisuuden seura, 1988 on muoto: Vaikka menis viimeisekki siemenperunat, joka on tallennettu Pelkosenniemeltä. 1993 on valmistunut Tapio Piiraisen ohjaama tv-elokuva Viimeiset siemenperunat. Tuotanko on Yleisradio, TV 1, Viihdetoimitus. Sanonta on kovin yleinen. Ennen peruna oli välttämätön ravintokasvi, jota kasvatettiin omassa pellossa. Aina oli jäätävä edellisen vuoden perunoita siemeneksi, jotta voitiin keväällä istuttaa uusi sato kasvamaan. Viimeiset siemenperunat olivat erittäin tärkeitä ja niiden menettäminen kohtalokasta.
Tärkeintä on lähteminen -sanonnan alkuperä ei selvinnyt. Jo Antero Vipunen Kalevalassa korostaa Väinämoiselle lähtemisen välttämättömyyttä laivaa…
Vapaaehtoisten armeijan toiminta liittyy Vienan retkiin, joiden taustana on Mannerheimin ns. Miekkakäsky tai Miekkavala-päiväkäsky pvm:lta 23.2.1918. Käskyn perussisältö liittyy Vienan Karjalan heimoveljien vapauden ylläpitämiseen ja puolustamiseen – mikä käytännössä johti ajatukseen Vienan liittämiseksi Suomeen.
Jääkärikapteeni Toivo Kuisman retkikunta, aluksi noin 250 miestä, toimi heinäkuusta lokakuulle 1918. Toimintaa tuki mm. valtionhoitaja Svinhufvud sotaministerin vastustuksesta huolimatta. Näin värväytyneille saatettiin luvata Suomen vakinaisessa sotaväessä palveleville taattuja etuja.
Värväys oli alkanut Helsingin Heimolassa, mutta siirtyi heinäkuussa ryhmän toimistoon osoitteessa Bulevardi 21. Joukon päällystön ja värväyselimen…
Seuraavista kirjoista löytyy tietoa muumien taustasta ja synnystä. Ensinmainittu kertoo muumikirjoista, jälkimmäinen sarjakuvasta.
Aejmelaeus, Salme: Kun lyhdyt syttyvät : Tove Jansson ja muumimaailma (Suomen nuorisokirjallisuuden instituutti, 1994)
Tolvanen, Juhani: Muumisisarukset Tove ja Lars Jansson (WSOY, 2000)
Kuopion kaupunginkirjaston kokoelmissa on tällä hetkellä muutama CD-äänitteellinen norjan kielen kurssi (ks. oheinen lista). Kurssipakettien laina-aika on neljä viikkoa. Tervetuloa tutustumaan tarkemmin pääkirjaston musiikkiosastolle! (p.017-182325)
Norwegian in 60 minutes- Singapore : Berlitz, 2008. (1 nide, 1 CD-äänilevy)
Alkeistaso. - Norjan kielen sanoja ja sanontoja matkailijalle; opetuskieli englanti. - Paketissa CD-äänite ja siihen liittyvä vihkonen
Danbolt Simons, Margaretha
Teach yourself Norwegian conversation. - Great Britain : Hodder Education, 2006. (1 nide, 3 CD-äänilevyä)
Alkeistaso. - Tiivis suullisen norjan kielen kurssi aloittelijoille, opetuskielenä englanti.-Paketissa tekstivihkonen ja kolme CD-äänitettä
Andersen, Hadle…
Molempien lehtien vuosikerrat ovat luettavissa Kansalliskirjastossa, yhteystiedot löytyvät täältä: http://www.kansalliskirjasto.fi/
Helsingin kaupunginkirjaston varastossa säilytetään Sotilasaikakauslehteä viisi vuotta.
Uusi Maailma vuosilta 1963-65 on myös varastoitu sinne, samoin lehden seuraaja UM. Uusi Maailma vuosilta 1972-77.
http://www.lib.hel.fi/fi-FI/pasila/helmet_kirjavarasto/
Sotilasaikakauslehden artikkeleita voi etsiä ARTOsta, kotimaisesta artikkeliviitetietokannasta: http://finna.fi
Uusi Maailma -lehden artikkeleita ei ole indeksoitu artikkelitietokantoihin.
Kirjaston sanakirjoista ja muista lähteistä ei löytynyt kysymääsi sanaa. Sukunimenä sana joissakin lähteissä esiintyy, mutta sukunimien merkitystähän ei aina pystytä selvittämään.
Ainakin näistä kokoelmista löytyy runoja ruusuista:
- Ruusutarha : antologia runoa ja proosaa / suomentanut ja suomeksi toimittanut Tytti Träff (1999)
- Ruusu-unelmia / valokuvat: Annette Timmermann ; suomenkielisen laitoksen toimittanut Tanja Kanerva (2007)
- Liljojen aikaan : kukkarunoja / toimittanut Tuula Simola (1999)
Emme saaneet selville laulajien nimiä, mutta Ylen Elävän arkiston mukaan taustakuoron nimi oli Galileo Galilein viisi nuorinta tytärtä, vaikka taustalaulajia näyttää kyllä olevan vain neljä…
http://www.yle.fi/elavaarkisto/?s=s&g=8&ag=75&t=373&a=3198
Sofi Oksasen Puhdistus-romaani (WSOY, 2008) kertoo Viron lähihistoriasta 1930-luvulta 1990-luvun alkuun. Tarina kerrotaan kahden naisen, vanhan Aliide Truun ja parikymppisen Zaran, Aliiden sisaren tyttärentyttären kautta. Aliiden sisar ja Zaran äidinäiti Ingel on tarinan kolmas päähenkilö.
Tarina on varsin järkyttävä, mutta kertomistapa on selkeä eikä mässäile kauheuksilla. Eri aiko-jen ja henkilöiden kuvaukset muodostavat vähitellen selkenevän kuvan tapahtumista. Ehkä et ole vielä päässyt siihen sisään, mutta ainakin minun mielestäni sinun kannattaa jatkaa lukemista. Kirja on minusta erittäin hyvin kirjoitettu, ja se on rakennettu niin taitavasti, että tarinaa miettii pitkään sen lukemisen jälkeenkin, varsinkin kun tietää, että kyse ei…
Kansallisarkiston sivulla on Portti-tietokanta, jossa on esitelty talvi- ja jatkosodan henkilöhistorialliset lähteet: http://wiki.narc.fi/portti/index.php/Teema:_Talvi-_ja_jatkosodan_henkil… . Sisällysluettelosta pääsee kohtaan "lotat". Siellä kerrotaan, että Lotta Svärd -järjestön arkistoon sisältyy kortisto jatkosodan aikana komennuksella olleista lotista. Pääesikunnan viestiosaston arkistosta (T 20873) löytyy puolestaan viestilottia koskeva kortisto. Kaikkia näitä aineistoja säilytetään Kansallisarkiston Sörnäisten toimipisteessä, ks. http://wiki.narc.fi/portti/index.php/Lotta_Sv%C3%A4rd#Miten_etsin_tieto… . Sivuilla on muutakin tietoa aineiston etsimisestä ja arkistolähteistä.
Erikoiskirjastoja hallinnoivat ja rahoittavat isäntäorganisaatiot. Organisaatiot päättävät itsenäisesti kirjastojen toiminnasta. Suomessa erikoiskirjastoja on yli 300. Esimerkiksi maailman metsäntutkimusorganisaatioiden liitto ylläpitää omaa metsäalan kymmenluokittelua.
Erikoiskirjastojen toimintaa on tilastoitu sivulla: https://yhteistilasto.lib.helsinki.fi/index.jsp
Näillä sivuilla ei kuitenkaan mainita kirjastojen luokitusjärjestelmiä, eikä näytä olevan olemassa muitakaan valmiita dokumentteja joihin olisi kerätty etsimiäsi tietoja.
Kirjastot.fi -sivustolla on lueteltu erikoiskirjastoja ja niiden kotisivuja. Kotisivujen kautta voisi yrittää etsiä tietoa heidän luokitusjärjestelmistään.
http://www.kirjastot.fi/fi-FI/kirjastot/…
Pirjo Mikkosen ja Sirkka Paikkalan kirja Sukunimet (Otava, 2000) kertoo, että Pääkkö-nimeä tapaa lähinnä Pohjois-Pohjanmaalta (Nivala, Pyhäntä) ja Peräpohjolasta (Sodankylä, Kemijärvi) sekä Kiuruvedeltä. Nimi perustunee Pääkkösten asuman talon nimeen (nimestä Pääkkönen on runsaasti tietoja 1500-luvun puolivälin tienoilta, Pääkkö-muodon varhaisimmat esiintymät ovat 1600-1700-luvuilta).
Viljo Nissilä esittää kirjassaan Suomen Karjalan nimistö (Karjalaisen kulttuurin edistämissäätiö, 1975), että kyseessä voi olla ruumiinjäseneen - pää - liittyvä nimitys; moni tällainen on joko sellaisenaan tai johtimellisena käytössä sukunimenä (esim. häntänen, jalkanen, kopra, nenonen, partanen, polvinen, pääkkö, varvas, varpainen). Pääkkö-nimien…
Maaningalta tuli tällainen pieni historiikki:
Maaninka, Sinikiven meijeri, Tavinsalmen kylä RN:o 1:6, sijaitsee Tavinniemellä Ruokoveden rannalla.
Meijeritoiminta Sinikivessä alkoi 1906, kun sinne perustettiin Maaningan osuusmeijeri. Meijerin sijaintiin vaikutti sen kuljetuksille tärkeä laivaliikenne; Sinikiveen rakennettiin myös oma laivalaituri.
Ensimmäiseksi meijerirakennukseksi kaavailtiin Venäjänsaaressa sijainnutta tohtori Walmarin huvilaa. Huvilan osti kuitenkin Halolan (Valtion koetila Halola) isäntä Andersson, joka siirrätti sen kirkonkylälle. Meijerin alkutaival ei ollut helppo. Toimintavaikeuksien lisäksi myös alueelle rakentaminen osoittautui vaikeaksi; maapohja oli pehmeä ja se oli paalutettava.
Sinikiven rakennusmestarina…
Kyseessä on valkopäämerikotka (eng. ”bald eagle”, lat. ”Haliaeetus leucocephalus”), ja kuva on Yhdysvaltojen vaakuna. Vaakunasta löytyy lisätietoa Wikipediasta osoitteesta http://fi.wikipedia.org/wiki/Yhdysvaltain_vaakuna.
Jos syvällisempi perehtyminen Yhdysvaltojen vaakunan historiaan kiinnostaa, aiheesta löytyy englanniksi virallinen laaja selostus osoitteesta http://www.state.gov/documents/organization/27807.pdf. Englanninkielisen Wikipedian puolelta löytyvät artikkelit vaakunasta osoitteesta http://en.wikipedia.org/wiki/Great_Seal_of_the_United_States ja itse Yhdysvaltojen passista osoitteesta http://en.wikipedia.org/wiki/United_States_passport.
Ihode on kylä Pyhärannassa Varsinais-Suomessa.
Suomalaisen paikannimikirjan (isbn 9878-951-593-976-0)
mukaan Ihode saattaa olla lyhennys ilmauksesta Ihoden kylä. Ihoden on vanha monikon genetiivimuoto muinaissuomen henkilönnimestä Iha, Iho.
Zhou (valtio, dynastia) on nykyinen suomalainen kirjoitusasu (pinyin-transkriptio). Samoin käytetään nimeä Dan (Tan on vanhempi Wade-Giles-transkriptio). Zhoun herttua Dan (Zhougong Dan) vaikuttaa ilmauksena korrektilta. Lähde : Huotari, Tauno-Olavi : Kiinan kulttuuri. Otava, 1999.
Mainittu Victor Hugon Kurjien sitaatti esiintyy alkuteoksen ensimmäisen osan seitsemännen kirjan (L'affaire Champmathieu) kolmannen luvun (Une tempête sous un crâne) alussa, toisessa kappaleessa. Ko. kohtaa ei valitettavasti löytynyt käsillä olevista kahdesta kirjan suomennoksesta jotka olivat kyllä lyhennettyjä, myöskään suomalaisista sitaattikokoelmista ei löytynyt kohdan käännöstä.
Nimen alkuperästä ei ole varmaa tietoa. Se voi olla Eino-nimen sisarnimi. Siinä tapauksessa nimen taustalla olisi saksalainen nimi Enewald, joka tarkoittaa "miekalla hallitsevaa". Ilmeisesti suomen yleiskielen eine, eli aamiainen tai ravinto, ei liity nimen. (Lähde: Suomalaiset etunimet Aadasta Yrjöön, Anne Saarikalle ja Johanna Suomalainen, 2007)
