Jo ennen tietotekniikan aikakautta Helsingin kaupunginkirjaston luettelokortteihin kirjattiin myös kääntäjät, joten tällöin kirjaston kortistoa selattaessa kääntäjätiedot näkyivät hyvin.
Ajanjaksolla 1980-1992 luetteloiduissa kirjatietueissa tietoa oli niukalti (minimissään vain kirjan kirjoittaja, nimeke, kirjastoluokka, painovuosi ja ISBN-numero). Syynä tähän oli käytössä olleen rekisterin tekniset vajavuudet. Vaikka useita tietueita onkin jälkikäteen täydennetty, niin vieläkin osasta puuttuu esim. juuri nuo kääntäjätiedot.
Vuodesta 1993 lähtien luetteloiduissa kirjoissa kääntäjätiedot ovat aina näkyvillä ”teoksen nimi” –kentässä – varmaankin tähän viittaat, kun toteat kääntäjän nimen näkyvän jo ensimmäistä hakua tehtäessä.…
Kirja on ollut kirjastojen valintalistalla tammikuussa ja sitä on tilattu useimpiin pääkaupunkiseudun kirjastoista. Ruotsiksi kirja on jo tullut ja siitä on tällä hetkellä 23 varausta. Kirjastoon saapuvat kirjat käsitellään ennen jakamista kirjaston Hankintaosastolla ja oletan niiden olevan sieltä piakkoin jaossa eri kirjastoihin.
http://www.lib.hel.fi/page/E686FA5E-4C5C-4D5C-B737-799D2DCB857D.aspx
Saimme kysymykseesi vastauksen sekä rengastustoimistosta että Helsingin yliopiston Geotieteiden ja maantieteen laitokselta. Geotieteiden ja maantieteen laitoksen selkärankaispaleontologi antoi kysymykseesi seuraavanlaisen vastauksen:
"Ero mikä väittämien ”nisäkkäät ovat matelijoita” ja ”linnut ovat dinosauruksia” välillä on perustuu sukulaisuussuhteiden väliseen etäisyyteen ja lisäksi fysiologisiin ja anatomisiin eroihin esi-isien ja jälkeläisten välillä.
Nykynisäkkäät poikkeavat molempien suhteen melkoisesti matelijoista. Matelijoista poiketen nisäkkäät ovat tasalämpöisiä, karvapeitteisiä ja hoitavat poikasiaan ruokkien niitä erittämällään maidolla. Lepakot lentotaidostaan ja sen vaatimista erikoissopeumista huolimatta eivät sen suuremmin…
Jatkosodan alkaessa Kurikassa ei toiminut sotasairaalaa. Lähimmät sotasairaalat sijaitsivat Seinäjoella, Kauhajoella ja Vaasassa.
Kurikka-seuran historiasivuilla (http://www.kurikka-seura.fi/historia.html) mainitaan kuitenkin Kurikan yhteiskoulun joutuneen luovuttamaan tilansa sotilassairaalan käyttöön sodan loputtua syksyllä 1944. Sodalla tarkoitettiin päättynyttä jatkosotaa, Lapin sotahan jatkui vielä tuolloin.
Lisätietoja löytyy hyvin todennäköisesti seuraavista teoksista:
Atte Honkaniemi: Kurikka-seuran historia - 75 vuotta kotiseutu- ja museotyötä Kyrönjoen muhkeissa kurikkalaisissa maisemissa (2010)
Osmo Rinta-Tassi: Kurikan historia II: kappelista kauppalaksi vuodesta 1809 vuoteen 1965 (kaksi osaa, 2003-2004)
Hilja Karhulalta ei Suomen kansallisbibliografia Fennican mukaan ole julkaistu yhtään kirjaa. Joitakin hänen runojaan on sävelletty, mutta ei kysymäsi nimistä.
Vaikea risti -runo löytyy Internetin kautta useastakin osoitteesta, mm. Polvijärven vapaaseurakunnan sivuilta:
http://www.polvijarvi.svk.fi/?sid=12&tid=1210
Tällä sivulla runon tekijäksi mainitaan "tuntematon", joillakin sivuilla taas Hilja Karhula. Runo siis löytyy, mutta tekijästä ei taida olla varmuutta.
Näyttötutkinnon kautta voi pätevöityä kirjastovirkailijaksi missä tahansa kirjastovirkailijoita kouluttavassa oppilaitoksessa. Oppilaitoksessa selvitetään osaamisen taso ja järjestetään näyttötutkintoja. Kannattaa ottaa yhteyttä oppilaitokseen ja kysyä asiasta tarkemmin.
Kirjastot.fi-sivuilla on luettelo kirjastoalan oppilaitoksista. Kirjastovirkailijaksi kouluttaudutaan tavallisimmin ammatillisessa oppilaitoksessa:
http://www.kirjastot.fi/fi-FI/kirjastoala/opiskelu/
Kirjastokaistalla on mielenkiintoinen haastattelu nimeltä Näyttötutkinnolla kirjastoammattilaiseksi, kannattaa tutustua:
http://www.kirjastokaista.fi/video/8831/n%C3%A4ytt%C3%B6tutkinnolla%20k…
Jasso Toenperä on nimeltään Joroisten, Juvan ja Rantasalmen yhteinen kirjastoauto, joka lähti keväällä 2007 ajamaan reittiään. Nimestä järjestettiin kilpailu. Voittajaehdotuksen ”Toenperä” teki Kaija-Leena Hänninen. Kirjaston henkilökunta antoi etunimen ”Jasso”, sillä paikallista kulttuuria edustaa auton logo, juvalaisen sarjakuvapiirtäjän Jii Roikosen Jasso-kissa. http://www.kirjastot.fi/fi-FI/kirjastopro/ajankohtaista/arkisto/tiedote…
Noin vanhoja säätietoja löytynee parhaiten Ilmatieteen laitoksen kautta (http://ilmatieteenlaitos.fi/ilmastotilastot). Heillä on säähavaintoja digitaalisessa muodossa tosin vain vuodesta 1961 alkaen. Sitä vanhempien päivittäishavaintojen digitointi on vielä kesken, ja niitä voi tiedustella ottamalla yhteyttä Ilmatieteen laitokseen puhelimitse tai sähköpostitse. Ilmastokeskus vastaa puhelintiedusteluihin menneestä säästä ja ilmastotilastoista. Palvelunumero on 0600 10601 arkisin kello 8 -16.15 (hinta 3,98 €/min+pvm).
Tilastoja on myös julkaisuissa:
Ilmastotietoa on julkaistu meteorologisissa vuosikirjoissa sekä kuukausikatsauksissa. Monet ilmastolliset perussuureet ja frekvenssijakaumat on myös julkaistu.
Voit tarkistaa kirjastokorttisi numeron, kun esität missä tahansa Helsingin, Espoon, Vantaan tai Kauniaisten kaupunginkirjaston toimipisteessä kuvallisen henkilöllisyystodistuksen. Jos arvelet, että kortti on lopullisesti kadonnut, kannattaa saman tien pyytää uusi kirjastokortti, jolloin kortin numero vaihtuu. Uusi kortti maksaa kolme euroa. Nelinumeroinen pin-koodi pysyy samana, jollet halua sitä erikseen vaihtaa.
Varausten tilaa voi seurata helmet-sivustolta www.helmet.fi. Sivun oikeassa ylälaidassa lukee Omat tietoni ja sieltä pääsee näkemään omat lainat ja varaukset. Varauksen kohdalla lukee aina tila eli varauksen sijainti varausjonossa. Jos varauksen tila on "matkalla", on varaus tulossa asiakkaan noutokirjastoon. Jos tila on "noudettava viimeistään xx", varauksen voi käydä noutamassa kirjastosta mainittuun päivämäärään mennessä.
Merkintä 24/141 tarkoittaa sitä, että kirjaan on tehty kaiken kaikkiaan 141 varausta. Ensimmäinen numero tarkoittaa asiakkaan sijaintia varausjonossa. Toiseen kirjaan varauksia on tällä hetkellä tehty yhteensä 752, ja tässä varausjonossa teidän sijaintinne on 563. Nämä numerothan muuttuvat koko ajan, kun varausjono…
Hei!
Tikkakoski kuuluu Vattenfallin jakelualueeseen. Vattenfall on julkistanut myyvänsä Suomen verkko- ja lämpöliiketoimintansa Lakeside Network Investments –konsortiolle, joten nimi muuttuu tai on virallisesti jo muuttunut LNI Groupiksi. Sähkön jakeluun tämä ei aiheuta muutoksia.
Myös minä yritin selvittää asiaa energiayhtiöiden sivuilta, mutta sieltä ei tosiaan jakelukarttaa löydy. Varmistin asian ensin Jyväskylän Energian ja sitten LNI Groupin (Vattenfall) asiakaspalvelusta. Asiakaspalveluluista varmistettiin, että jakelukarttaa ei ole nähtävillä em. energiayhtiöiden verkkosivuilla.
Suomen kansallisbibliografian Fennican mukaan Hämeen Voima -lehden numeroita on luettavissa Suomen Kansalliskirjaston kokoelmissa mikrofilmattuina. Vuoden 1918 vuosikerta ei ole täydellinen, mutta etsimänne numero näyttäisi löytyvän.
Filmeistä voi tilata paperisia suurennoksia tai niitä voi itse tulostaa. Teidän kannattaa olla yhteydessä Kansalliskirjastoon. Alla olevista linkeistä löytyvät Kansalliskirjaston yhteystiedot, lisätietoa mikrofilmi- ja jäljennepalveluista sekä palveluhinnasto.
https://finna.fi
http://www.kansalliskirjasto.fi/yleistieto/yhteystiedot.html
http://www.kansalliskirjasto.fi/kokoelmatjapalvelut/palvelut/mikrofilmi…
http://www.kansalliskirjasto.fi/kokoelmatjapalvelut/palvelut/palveluhin…
Lentokoneista löytyy tietoa mm. seuraavista kirjoista:
Berger, Rolf: Maailman lentokoneet, 2010.
Dick, Ron: 50 lentokonetta jotka muuttivat maailmaa, 2010.
Chant, Chris: II maailmansodan lentokoneet, 2008.
Jarrett, Philip: Legendaariset lentokoneet : ilmailun värikäs historia, 2008.
Laukkanen, Jyrki: Suomen ilmavoimien lentokoneet, osat 1-4.
Blatner, David: Lentoon : kaikki mitä olet halunnut tietää lentämisestä, 2005.
Edellä mainittujen kirjojen saatavuuden voit tarkistaa Kuopion kaupunginkirjaston verkkokirjastossa ( http://kirjasto.kuopio.fi/ )
Lisää aiheeseen liittyviä kirjoja löydät aineistohausta kirjoittamalla hakusanaksi lentokoneet.
Laulu näyttää löytyvän kokoelmasta Canzoni di Firenze, joka löytyy Kangasalan kunnankirjaston kokoelmista. Internetin kautta löytyvät ainakin laulun sanat kohtalaisen hyvin esim. tästä osoitteesta http://www.lyricsmania.com/firenze_sogna_lyrics_litfiba.html. Nuotteja voi yrittää myös googlata vaikkapa haulla "firenze sogna sheet music", mutta siinäkin kannattaa varautua lukuisiin turhauttaviin mainososoitteisiin.
Heikki Poroila
HelMet-musiikkivarasto
Yleensä Koivisto sukunimenä perustuu asutusnimeen. Talo, joka on rakennettu koivuja kasvavalle paikalle, on saanut nimen Koivisto usein Länsi- ja Keski-Suomessa, joskus myös Savossa.
Lähde: Pirjo Mikkonen ja Sirkka Paikkala: Sukunimet. Otava 2000
Martti Rapolan keskeneräisiksi jääneiden poimintojen mukaan tasavalta-sanalle oli kyllä monia kilpailijoita:
republiikki, vapaahallitusmuoto, vapaavaltakunta, vapaavalta, vapaavaltio, tasavaltakunta, tasavaltio, tasavallasto,
mutta mikään näistä ei näytä erityisesti olleen Lönnrotin käytössä.
Valitettavasti taiteilijasta ei löytynyt paljoakaan tietoa. Hänestä on kirjastonhoitajalta kysytty aiemminkin, ja tämän vastauksen mukaan taiteilija asui noin v. 1955 Marttilassa. Hänen oikea nimensä on U. Peuralahti, mutta hän on tehnyt taidetta myös nimellä K. Siltala.
http://www2.kirjastot.fi/kysy/arkistohaku/kysymys/?ID=48b14fc8-7f9a-4aa…
Alla on muutamia kirjoja, joissa aiheitasi käsitellään. Enemmänkin löytyy. Sinun kannattaa jatkaa etsimistä yliopistokirjastojen Linda-tietokannan (http://finna.fi kautta. Hyviä hakusanoja ovat esim. kansanperinne yhdistettynä (and-hakuasanalla komentohaussa) hakusanaan luonnonlääkkeet, lääkekasvit, rakentaminen, käsityöperinne tai käsityöt.
- Kansanlääkintää ja kotikonsteja / Saana Monthan, Osmo Hänninen, Päiviö Vertanen (2011)
- Lönnrotin tietoja yrttien lääkekäytöstä (1993)
- Kättentöitä / Pekka Kautovaara (2002)
- Talon tavat ja väen vaatteet : suomalaisen tapa- ja vaatetuskulttuurin opinto-opas / Merja Isotalo (1999)
- Ajastaika : tietoja, muistoja, uskomuksia / Silja Ahlsved (2007)
- Kansanomaisesta rakentamisesta / Heikki Kukkonen…
