Silkki-Saara-näytelmä perustuu romaaniin "Irene - helsinkiläisen 'Kamelianaisen', Silkki-Saaran muistelmat", kirjoittanut Eric von Schantz. Romaani ilmestyi v. 1948 hämeenlinnalaisen Nide-kustantamon kustantamana.
Kapteeni Nemo ja hänen sukellusveneensä Nautilus esiintyvät Jules Vernen (1828-1905) kirjoittamissa kirjoissa. Uusin painos on Sukelluslaivalla maapallon ympäri (WSOY 2000). Kaikki Nemo-seikkailut on koottu yksiin kansiin nimellä Kapteeni Nemo ja Nautilus (Karisto). Lisätietoa voi löytyä seuraavilta nettisivuilta:
http://www.kepa.fi/kumppani/kirjat/kaptnemo.htm
http://www.kolumbus.fi/tulehti/tlverne.html
Seuraavissa teoksista löytyy jonkin verran tietoa:
- Fysiatria, toim. Hannu Alaranta, Duodecim, 1997 (artikkeli Selkäpotilaan kuvantaminen).
- Suomalainen lääkärikeskus, osa 1, Weilin+Göös, 1996 (artikkeli Kuvantamistutkimukset).
Kliinisen radiologian kirjasta varmaankin myös. Se on kuitenkin tällä hetkellä lainassa Oulun kaupunginkirjastosta. Saatavuuden voit tarkistaa aineistotietokannastamme http://www.ouka.fi/kirjasto/intro/index.html .
Internetistä yleistietoa:
- http://www.oulu.fi/radiologia/esitte8.htm
- http://www.verkkoklinikka.fi/teemat/mri/magneettikuvaus.html
- http://www.tohtori.fi/yleislaakari/178.html
- Pekka Palinin kipu-sivustosta löytyy lyhyet selostukset erilaisista tutkimuksista http://www.kipu.net/
Lehtiartikkeli,…
Kirja-arvosteluja etsiessä kannattaa hyödyntää Aleksi-viitetietokantaa. Sinne on luetteloitu Suomessa ilmestyneiden lehtiartikkeleiden viitetietoja. Sekä CD-rom että WWW-muotoinen Aleksi löytyy useimmista kirjastoista.
Kirjastopalvelu on helpottanut arvostelujen etsimistä kokoamalla niitä Kirjallisuusarvosteluja -lehteen joka ilmestyy 12 kertaa vuodessa. Kaunokirjallisuuden arvostelut ovat B-osassa, tietokirjallisuuden A-osassa.
Esimerkiksi kysymäsi kirjan, Lehväslaiho Tie Helvettiin, arvosteluja on kyseisen lehden vuoden 1996 numeroissa B 10 ja B 12. Kirjallisuusarvosteluja -lehti tulee ainakin suurimpiin kirjastoihin.
Suomen kielen sanakirjat -sarjassa on ilmestynyt: Suomalainen fraasisanakirja / toim. Sakari Virkkunen,
(Suomen kielen sanakirja 2) ja Lentävien lauseiden sanakirja / toim. Maunu Sinnemäki, (Suomen kielen sanakirja 5). Nämä ovat mainioita lähteitä suomalaisiin ja myös yleismaailmallisiin sanontoihin. Mm. "Täynnä kuin Turusen pyssy" -sanonta löytyy fraasisanakirjasta.
Huutajan nimi ei käy ilmi kohtauksesta:
"Koskela ohitti ampuvia miehiä, jotka hermostuneina syytivät tulta vaunuihin, mikä tietenkin oli turhaa. Joku kuoli panssarivaunun kranaatista, ja lähistöltä kuului hätääntynyt huuto:
- Ne jyrää meitin. Pojaat! Ne jyrää meitin ...
- Paikoillanne! Ei ne mitään jyrää. Siellä on miinoitus.
Koskela huusi niin kovaa kuin jaksoi --"
En löytänyt kivityön sanakirjoja. Kivialan sanakirjoista kannattaa kuitenkin vielä kysyä Geologisen Tutkimuskeskuksen Informaatiopalveluista: http://www.gsf.fi/
Geologian tutkimuskeskuksen sivuilla on paljon tietoa aiheesta ja myös linkkejä, joten siihen kannattaa tutustua tarkemmin. Myös Geologia.fi verkkopalvelu voi olla hyödyksi, http://www.geologia.fi .
Euroopan unionin monikielinen termi- ja lyhennesanastosta kannattaa katsella, löytyisikö sopivia termejä sieltä, http://iate.europa.eu/.
Rakentaja.fi palvelusssa ehkä osattaisiin auttaa eteenpäin tuon kivirakentamisen suhteen, http://www.rakentaja.fi/ .
Hei!
Ainakin seuraavasta osoitteesta löytyy tietoa:
http://www.info.uta.fi/kurssit/a9/astrid/ Kyseessä on tietokanta Astrid Lindgrenin teoksista ja sivuilta löytyy myös muuta tietoa kirjailijasta. Suomenkielisiä sivuja ei ole kovinkaan paljon, mutta sitäkin enemmän vieraskielisiä sivuja. Makupalat-linkkihakemistossa ositteessa http://www.makupalat.fi/kirjat1a.htm löytyy linkkejä Astrid Lindgren -sivuille. Osoite -litanian http://www.helsinginsanomat.fi/uutisarkisto/19971114/kult/971114ku02.ht… takaa löytyy Hesarin uutisarkiston juttu kirjailijasta.
Ensimmäinen suomalainen romaani on Fredrika Wilhelmina Carstensin Murgrönan (suomeksi Muratti) vuodelta 1840. Ensimmäisenä suomenkielisenä romaanina pidetään Aleksis Kiven Seitsemää veljestä, joka ilmestyi 1870.
Tietolähteinä käytetty Kai Laitisen Suomen kirjallisuuden historiaa sekä Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran tietopalvelua.
Internetistä löytyy "Hugo Simberg -sivut", joilla on lueteltu kaikki Simbergin työt. En löytänyt sieltä yhtään teosta, jonka nimi olisi jokin arvelemistasi, mutta kyllä löydät hakemasi teoksen sieltä varmasti, koska nimet toimivat myös linkkeinä maalauksiin.
Sivujen osoite on:
http://www.fng.fi/fng/html4/se/art/collecti/people/h2/hsimberg/
Hyvin lyhyet perustiedot Eve Hietamiehestä löytyvät Otavan sivulta, osoitteesta http://www.otava.fi/kirjailijat/. Vähän enemmän tietoa kirjailijasta on teoksessa Kotimaisia nykykertojia. BTJ 1997.
Otavan kirjallisuustieto, Keuruu 1990, s. 128, mainitaan seuraavaa: Canth, Minna----kävi tyttökoulua ja aloitti Jyväskylässä seminaarin, mutta keskeytti opinnot ja avioitui 1865 opettajansa Johan Ferdinand Canthin kanssa. Keskeytyneistä seminaariopinnoista voi lukea myös teoksesta Frenckell-Thesleff, Greta von: Minna Canth, Keuruu 1994 (2.p), sivulta 46 alkaen.
Jotta asiasanoitus olisi mahdollisimman taloudellista, monessa mielessä hyödyllistä ja järkevää, tulisi ennen muuta sisäistää tiedon tallennuksen ja haun evaluoinnin keskeisiä mittareita. Suurimpia sudenkuoppia lienee se, että ei ole mietitty asiasanoituksen (tai laajemmin indeksoinnin) tyhjentävyyden (exhaustivity) / spesifisyyden (specificity) ongelmaa. Periaatehan on: miten sisältöä tietokantaan kuvaillaan niin sitä myös löydetään. Jos kuvaillaan tyhjentävästi, tarkkaan jokainen osa-alue, on saanti myös hyvä mutta tarkkuus on huono. Paljon tavaraa siis, mutta mikään ei ole oikein se haettu. Jos taas pidättäydytään muutamassa tarkasti harkitussa keskeisessä asiasanassa on saanti vähäisempää mutta tarkkuus kasvaa eli hakutulos on…
Suomen kirkot ja kirkkotaide 2 - teos mainitsee Oulun tuomiokirkon pinta-alaksi 1.100 m2, kun taas Helsingin tuomikirkon pa on 1074m2 + parvet 374m2 (lisäksi on mm. tilava krypta). Helsingin tuomiokirkon kokonaispinta-ala muodostuu näinollen suuremmaksi (esim. kirkkosali parvineen 1.448 m2) Sensijaan eri lähteet antavat istumapaikkojen lukumäärästä erilaisia numerotietoja. Edellä mainittu teos mainitsee kirkkokansaa mahtuvan Oulun tuomiokirkkoon 1.500 henkeä; Helsingissä istumapaikkoja on 2.500. Mutta "Uudenmaan läänin kirkot" puhuu 1.575 paikasta ja "Suomalainen tietosanakirja" taas 1.700 paikasta. Vaikuttaa siltä, että istumapaikkojen määrä on aika lailla vaihdellut eri aikoina (korjaukset, restauroinnit jne)
Näistä kirjoista saattaisi olla iloa: Karjalainen, Sirpa: Uusi ajantieto (1989), Karjalainen, Sirpa: Juhlan aika - suomalaisia vuotuisperinteitä (1994,1998), Koskinen, Raija: Suomalaiset juhlat(1989). Mainittuja kirjoja löytyy yleisistä kirjastoista. Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran kirjastosta voisi kysyä myös, ehkäpä otat yhteyttä ja / tai käyt paikan päällä. Yhteystiedot ovat: Hallituskatu 1, 00170 HKI, p. 09-13123271. Kotisivun osoite on http://www.finlit.fi/kirjasto/index.html ja sähköpostiosoite kirjasto@finlit.fi.