Kaksipäinen kotka on peräisin mesopotamialaisesta tarustosta, jossa se tunnettiin jumalkuninkaan suojelijana ja elämän vartijana. Bysantissa (Rooman valtakunnan itäisessä osassa) se yhdistyi taivaallisen ja maallisen hallitsijan symboliksi. Kaksipäinen kotka on esiintynyt tämän jälkeen eri aikoina ja eri kulttuureissa, mm. usean maan valtiollisena vaakunaeläimenä. Sen symbolinen merkitys on myös vaihdellut. Tietoa kaksipäisen kotkan symboliikasta Turun yliopiston sivustolta Maallinen Bysantti – kotkasymboliikasta –otsikon alta:
http://archive.is/99i0r
Lentävästä possusta voidaan ainakin englanniksi puhua, kun tarkoitetaan asiaa, joka ei voi tapahtua: ”when pigs fly”. Suomeksi samasta asiasta käytetään esimerkiksi ilmaisua ”kun lehmät…
Kun klikkaat HelMetissä auki teoksen tiedot, voit tarkistaa, onko kyse kova- vai pehmeäkantisesta painoksesta. Teoksen tiedot aukevat napsauttamalla teoksen nimeä, joka näkyy hakutuloslistassa sinisenä. Teoksen ISBN-numeron perässä on joko merkintä (sid.) eli sidottu tai (nid.) eli nidottu. Sidottu kirja on siis yleensä kovakantinen. Sidotun kirjan kansina käytetään yleensä ohutta kartonkia ja siksi kannet ovat "pehmeät".
http://www.helmet.fi/fi-FI
http://fi.wikipedia.org/wiki/Nidonta
http://fi.wikipedia.org/wiki/ISBN
Tietokantojen mukaan Ere Kokkosen ohjaamasta tv-sarjasta "Suloinen myrkynkeittäjä" (1995) ei ole tehty DVD-tallennetta.
http://www.elonet.fi/fi
http://monihaku.kirjastot.fi/fi/
http://yle.fi/vintti/yle.fi/muistikuvaputki/muistikuvaputki/rouvaruutu/…
Tuon mainitsemasi levyn lisäksi Sieltä mun armaani tuleepi -kappale on Esko Ahon levyllä nimeltä Esko Aho. Levy on c-kasettimuotoinen ja Iisalmen kaupunginkirjaston kotiseutukokoelmassa.
Muilta äänitteiltä kappaletta ei löydy. Kysy lähikirjastostasi mahdollisuudesta saada levy kaukolainaan.
Taivallahden teurastamosta löytyi jonkin verran tietoa kirjasta Entisaikain Töölö ( Helsingin kauounginarkisto, 1983) Artikkelissa kerrotaan teurastuslaitoksen toimineen aluksi Ruoholahdessa, mutta vuonna 1878 teurastaminen kiellettiin yksityisisä kaupunkitaloissa ja uusi teurastuslaitos valmistui Taivallahden rannalle. Teurastamo toimi osakeyhtiönä vuoteen 1933, jolloin siitä tuli kaupungin laitos ja se muutti Sörnäisiin.
Seuraavalla sivustolla on Taivallahden teurastamon historiaa
http://137.163.136.28/HELKA/materiaali/historia/241_TEURASTAMOLAITOS.PDF
Kaupunginmuseon sivulta löytyi myös seuraava tieto
http://www.kysymuseolta.fi/helsinginkaupunginmuseo/#id=208
Töölö seura voisi tietää lisää asiasta
http://kaupunginosat.net/toolo/index.…
Tarkoittanet Theo Mackebenin säveltämää kappaletta Warum?, joka on tullut tunnetuksi koloratuurisopraano Miliza Korjuksen esittämänä. Tästä laulusta ja sen esityksistä löytyy lisää tietoa Helsingin kaupunginkirjaston vastauksesta (esittäjän etunimi on siis Miliza, ei Mitiza).
En löytänyt mistään tietoa, että Marlene Dietrich olisi tämän laulun joskus levyttänyt. Ja jos kuuntelee Marlene Dietrichin matalaa ääntä, on ymmärrettävää, ettei laulu ole kuulunut hänen ohjelmistoonsa, koska sen esittäjältä vaaditaan erityisen korkeaa äänialaa.
Miliza Korjuksen esitys löytyy monelta eri cd-levyltä, esim. seuraavilta:
Korjus, Miliza: Remembering : opera arias & songs (Korjus Recordings, cop. 2005)
Korjus, Miliza: Warum? : unohtumaton Miliza…
Souvari on sekatyöläisen, päiväläisen (päiväpalkalla työskentelevän henkilön) tai kulkurin nimitys pääasiassa suomen kielen lounaismurteissa. (Lähde: Suomen sanojen alkuperä: etymologinen sanakirja. 3: R-Ö / Ulla-Maija Kulonen, päätoimittaja ... et al.)
Kehottaisin teitä ottamaan yhteyttä Suomen Sukututkimusseuran kirjastoon joka sijaitsee Liisankadulla Helsingissä. Kirjaston kotisivun osoite on www.geneaologia.fi ja sähköpostisoite kirjasto@geneaologia.fi.
Sua ilman on Marino Marinin säveltämä ja alkuperäiseltä italiankieliseltä nimeltään Non ha´piu luce il mondo. Suomenkielisenä se löytyy edellämainitulla nimellä Sua ilman sekä myös nimellä
Jos lähdet. Kappaleen on levyttänyt useampikin artisti, mutta nuottina sitä ei löytynyt kovin monesta julkaisusta. Kuitenkin Kansalliskirjastosta se löytyy nimellä Jos lähdet (= Non ha´piu luce il mondo) ja se on sieltä kaukolainattavissa omaan kirjastoon.
Etsitty runo on Valto Saran kirjoittama Taivaan portti. Se ilmestyi alunperin Saran kokoelmassa Laulu Kannakselle (WSOY, 1941). Tämän lisäksi runo on mukana antologiassa Kimalteleva tomu : valikoima suomalaista uskonnollista runoutta (Gummerus, 1962) ja ensimmäisessä Tämän runon haluaisin kuulla -kirjassa (Tammi, 1978).
Kappale on nimeltään Musta timantti. Sen on säveltänyt ja sanoittanut Neumann. Sen esittää Aika-niminen yhtye, johon Yleisradion Fono-tietokannan (http://www.fono.fi) mukaan kuuluvat Markku Honkanen, Petri Peltola, Hannu Miettinen, Kyösti Isberg ja Ville Borgersen.
Kappale alkaa: "Katson synkkään veteen, jossa musta joutsen ui. Vierelläni vanha nainen siihen rakastui."
Kappale on julkaistu äänilevyllä vuonna 1986 (A-puoli, vinyylilevy, 45 rpm, Sonet Polar SOPOX 100). Äänilevyn B-puolella on Katuvalot-niminen kappale. Kappale löytyy myös YouTubesta.
Kysymistänne viidestä laulusta neljään on saatavissa nuotti.
- "Ikkunasi alla": nuottikokoelmassa Toiveiskelmiä 3. (Fazer, 1951, FM3076).-> Saatavissa ainakin Tampereen kaupunginkirjastosta.
- "Neljä pientä kirjainta": Julkaistu Saukin suomenkielisin sanoin vain Scandia-irtonuottina (1962, KS205). -> Saatavissa vain Jazz & Pop Arkistosta. Englanninkielinen versio "I've found a new baby" löytyy nuottikokoelmasta Jazz era (IMP, 1987. ISBN 0-86359-432-8). -> Saatavissa useista kirjastoista, mm. Turku.
- "Rue de l'amour": löytyy ruotsinkielisenä - På rue de l'Amour - nuottikokoelmasta Dragspels klassiker (Warner/Chappell Scandinavia, 2001. ISBN 91-88942-93-7). Saatavissa useista kirjastoista.
- "Syksyn laulu": löytyy…
Naarmuiset dvd:t hiotaan parempaan kuntoon, tosin ei sillä niistä ihan uudenveroisia saada. Indieflixin tapaisiin palveluihin tarvitaan lisenssit, jotka ovat kalliita ja vaikeita saada. Niihin pätee samat tekijänoikeussäännöstöt kuin fyysisiin levyihin. Joten kovin helppoa ei ole saada näitä palveluja kirjastoon, vaikkakin ajatus on toki hyvä ja ratkaisisi naarmuuntuneiden levyjen ongelman.
Vastausta kysymykseen ei voi antaa pelkästään väestömäärään suhteutettujen lukujen avulla, sillä Pohjoismaiden väestöissäkin on ikärakenteessa eroja ja kuolleisuuden mittaamiseksi tulee eri maiden kuolleisuus ikävakioida.
Siksi tarkastelu tulisi tehdä elinajanodotteiden avulla. Elinajanodote on ikävakioitu luku, joka mahdollistaa vertailukelpoisen vertailun.
Tilastokeskuksen "Suomi numeroina" -palvelusta löytää valmiin taulukon, jossa on Suomen O-vuotiaiden elinajanodote vuodesta 1990 alkaen => http://tilastokeskus.fi/tup/suoluk/suoluk_vaesto.html#vaestonmuutokset
Pohjoismaisen vertailun löytää mm. Pohjola numeroina 2013 -taskutilastosta (pdf, sivulla 11) => http://www.norden.org/fi/julkaisut/julkaisut/2013-766
Äänilevyjä voi muuttaa digitaaliseen muotoon ja tallentaa CD-levylle kahdessa Helsingin kaupunginkirjaston toimipisteessä, Kirjasto10:ssä ja Myllypuron meidakirjastossa.
Voit varata ajan digitointiin puhelimitse. Kirjastojen yhteystiedot löytyvät HelMet-palvelusivuston oikeasta laidasta pudotusvalikosta Löydä kirjastosi.
http://www.helmet.fi/fi-FI
Suomen kansallisfimografia on tunnistanut jonkin henkilöitä, joista alku- ja lopputeksteissä ei ole mainintaa. Työssä on käytetty myös arkiston ulkpuolisia informantteja.
Työ jatkuu. Ks. www.elonet.fi/tiedonkeruu
Valitettavasti Kaasua, komisario Palmu -elokuvan kaikkia henkilöitä ei ole tunnitettu.
Kielenhuollon kirjoista ei selvinnyt onko ajatusviivan lukeminen viivaksi virheellistä. Sitä pitäisi kysyä Kielitoimistosta http://www.kotus.fi/index.phtml?s=110 . Kielitoimiston sanakirjan mukaan pitkäjännitteinen on rinnakkainen ilmaisu pitkäjänteisen kanssa, joten molemmat ovat oikein.
Lammiolle Rokka esittelee kaverinsa Suen Tassuksi, joka taas omasta puolestaan sanoo olevansa "sotamies Sus":
- Mut kuule herra luutnantti. Sitähä mie vaan et myö päässää tään Suen Tassun keral sammaa porukkaa.
- Kenen?
- Suen Tassun.
- Mikä teidän nimenne on?
- Sus. Sotamies Susha mie oon.
- Siis Susi... Entä teidän nimenne?
- Rokkahan mie. Antero on etunim. Antikshan minnuu on sanottu koko ikkäi, ja niihä mie sanon itsekkii.
Koskelalle Rokka esittelee kaverinsa näin:
- Ens kerrallaha myö paikalle satuttii. Komppa ukko hää sanokii jot mänkää Koskela luo. Sie varmaa sit oot Koskela. Sellasii terveisii hää lähetti jot tie mitä tahot meil. Myö ollaa täyvennysmiehii näät. Mie oon Rokka ja tää miun kaver, hää on Sus.
Entressen kirjaston digitointikeskuksessa on skanneri, jossa on OCR-ominaisuus. Voit varata laitteen soittamalla numeroon 09-81653776. Ohjelman ohjeet löytyvät digitointikeskuksen sivuilta:
http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Entressen_kirjasto/Jut…
En onnistunut selvittämään, oliko Lapinlahdessa jonkinlainen museohuone. Sen sijaan Aleksis Kiven potilashuonetta siellä ei ollut. Armoitettu Kivi-tuntija Esko Rahikainen vastasi kysymykseen näin:
"Pastori Carl Johan Lindh oli hoidettavana pari vuotta Lapinlahdessa ja parannuttuaan kirjoitti 1874 käsikirjoituksen "Ur en själsörjares anteckningar. I angående sinnesjuka och deras vård". Kirja julkaistiin vasta 1911. Koska Aleksis Kiven oleskelusta sairaalassa oli vain muutama vuosi voi uskoa että seuraava Lindin tieto pitää paikkansa.
Potilaat asuivat kahdessa samansuuntaisessa siipirakennuksessa, joita yhdisti toisessa päässä keskusrakennus, jonka yläkerrassa oli ylilääkärin asunto ja alakerrassa hoitohenkilökunnan asunnot ja sairaalan…
