Vanhojen karttojen arvosta ei kirjaston lähteiden kautta löytynyt tietoa. Alla on tietoa ja hintoja antiikki- ja keräilykauppa Antkerilla myynnissä olevista vanhoista kartoista:
http://www.antker.net/vanhatkartat.html
Ehkäpä kannattaisi myös ottaa yhteyttä vanhojen karttojen keräilijöiden ja harrastajien kerhoon Chartarum Amiciin:
http://www.strang.fi/amici/
Musiikki- ja mediaosastomme paneutui asiaan ja tiedottaa, että Sosan hiteistä suomennettuna löytyy ainoastaan Alfonsina ja meri. Teoksen on suomeksi levyttänyt Anneli Saaristo vuonna 1985 albumilleen Näin jäätiin henkiin. Laulun sanat ja nuotti löytyvät Suuresta Toivelaulukirjasta numero 20 sivulta 110-111.
Yrjö Jylhä on suomentanut William Wordsworthin runon "Ode". Suomennos sisältyy ainakin seuraaviin teoksiin:
Veri ja kulta : Yrjö Jylhän suomentamaa maailmanlyriikkaa (Otava, 1954)
Wordsworth, William: Runoja (toim. Tellervo Tapionlinna, WSOY, 1949)
Runo on yhdeksän sivua pitkä. Saat sähköpostiisi runon ensimmäisen osan.
Lähteet:
http://runotietokanta.kaupunginkirjasto.lahti.fi/fi-FI/
Wordsworth, William: Runoja (toim. Tellervo Tapionlinna, WSOY, 1949)
Näytelmäkirjailija ja runoilija William Congreven teoksia ei ole suomennettu (Lähteet: Suomen kansallisbibliografia: https://finna.fi ja Näytelmäkulma: http://www.dramacorner.fi/ ja Linkki maailman runouteen -tietokanta: http://runotietokanta.kaupunginkirjasto.lahti.fi/) Tälle yksittäiselle fraasille ei myöskään löytynyt käännöstä.
Kyseinen kohta on William Shakespearen Kesäyön unelman ensimmäisen näytöksen ensimmäisestä kohtauksesta Lysanderin repliikistä.
Paavo Cajander suomensi kohdan vuonna 1891 seuraavasti: (--) ei koskaan tyyn' ole uskollisen lemmen virta (--). Yrjö Jylhän suomennoksessa vuodelta 1955 virke, jossa kyseinen lausahdus on, kuuluu näin: (--) missään kohtaloissa, joista luin tai kuulin kertomuksia, ei vierryt tasaisna virta uskollisen lemmen… (--). Matti Rossi suomensi kohdan vuonna 2005 näin: En muista satua, en tarinaa, en kuultua, en luettua, jossa kerrottaisiin, että aidon rakkauden tie on tasainen…
Lauri Siparin suomennosta vuodelta 1981 minulla ei ollut käytettävissä.
Lähteet:
http://www.gutenberg.org/ebooks/44831
http://www.gutenberg.org/…
Ilmajoen hymni -nimistä laulua ei löydy. Syksyn myrskyt - niminen laulu löytyi Fono-tietokannasta:
http://www.fono.fi/KappaleHakutulos.aspx?kappale=syksyn+myrskyt
En kuitenkaan tiedä, onko kyseessä hakemanne laulu.
J. S. Bachin aikana piano sellaisena kun me sen nykyään tunnemme oli vasta kehitteillä. Bach sävelsi kosketinsoitinmusiikkinsa enimmäkseen cembalolle, klavikordille ja uruille. Bachin kosketinsoitinkonsertot on Heikki Poroilan ohjeluettelon (http://www.kaapeli.fi/~musakir/republic/Bach/esi.html) mukaan sävelletty cembalolle, vaikka niitä pianolla paljon nykyään esitetäänkin. Oikeampaa olisi siis puhua Bachin cembalokonsertoista.
Bachin cembalokonsertoissa on samaisen ohjeluettelon mukaan käytetty jousi- tai kamariorkesteria. Barokkiajalla orkesterin koko vaihteli pienistä yhtyeistä suuriin orkestereihin - kamariorkesteri sopii tähän yhteyteen siis mainiosti.
Tarkoitatte varmaankin Veikko Juntusen kappaletta Rentukkaojan Aatu. Kappale on nuottikokoelmassa Uudet suosikkivalssit, josta löytyvät myös sanat. Nuotti on pääkaupunkiseudulla Itäkeskuksen, Sellon ja Tikkurilan kirjastoissa. Jos asuttu muualla Suomessa, eikä sitä löydy oman kirjastonne kokoelmista, voitte saada sen kaukolainaan oman lähikirjaston kautta.
Kappaleesta on tehty myös youtube-video, jossa Pentti Kumpulainen laulaa. Videossa on myös sanat, jotka etenevät ruudulla hyvin hitaasti. Alla on linkki tähän videoon:
https://www.google.fi/search?q=pentti+kumpulainen+Rentukkaojan+Aatu.&rl…
Ranskalaisen runoilijan Jean Cocteaun päiväkirjoista on suomennettu vain kirja nimeltä Oopiumi: päiväkirja vieroituskuurin ajalta (suomentaja Sirkka Suomi, 1987).
Tässä kirjassa Cocteau käsittelee muutamassa kohdassa unia ja unta, mutta kysymäsi kaltaista katkelmaa siitä ei löytynyt.
Cocteaulta on julkaistu useita päiväkirjoja, joista löytyvät tiedot alla olevasta bibliografiasta:
http://www.jeancocteau.net/oeuvre_bibliographie_en.php
Kysymäsi Cocteaun päiväkirjan katkelma löytyy englanniksi myös Jonathan Carrollin romaanista Outside the Dog Museum, mutta tätäkään teosta ei ole suomennettu:
http://books.google.fi/books?id=bZ14pa_B3RYC&pg=PA28&dq=And+then+I+real…
Vanhoja musiikkialbumeita kannattaa etsiä musiikkidivareista, joista monilla on myytävät levyt näkyvillä ja tilattavissa myös netissä. Esimerkiksi Divari Kangas -myymälällä näyttää olevan useita Juhamatin albumeita tarjolla. Tässä sivusto, johon on listattu levydivareita:
http://www.saunalahti.fi/~oystila/raimo/musa/divarit.html
(Luettelo divareista alkaa hiukan alempaa sivulla.)
Divari Kangas: http://divarikangas.fi/index.php?page=main
Mietiskelin vinkkejä ja kysyin niitä myös kollegoilta. Tätä ei kannata ottaa miellään muotoa kattavana, mutta tässä on meidän vinkkejämme. Aina on tietysti vaikea sanoa, miellyttävätkö nämä juuri sinua ja lapsiasi, mutta ainahan niitä voi kokeilla.
Klassikkopuolelta ehdottaisimme seuraavia teoksia:
Andersen, H. C.: Andersenin satuja (tai lukuisia muita kirjoja)
Barrie, J. M.: Peter Pan
Dahl, Roald: Iso kiltti jätti (+ muutkin kirjat)
Finne, Jalmari: Kiljusen herrasväki (+ muut sarjan kirjat)
Karjalainen, Elina: Uppo-Nalle (+ muut sarjan kirjat)
Knutsson, Gösta: Pekka Töpöhäntä (+ muut sarjan kirjat)
Kurenniemi, Marjatta: Onneli ja Anneli
Milne, A. A.: Nalle Puh
Potter, Beatrix: Petteri Kaniinin satumaailma
Preussler, Otfried: Pieni…
Länkä-sanan varsinainen merkitys on "käyrä, koukistunut", mutta kysymyksen kansanrunokatkelmassa ei ole kyse tästä. Loitsun "länkä" on alkusointua tavoitteleva tilapäismuodoste, joka merkitsee pilvenlonkaa: "-- nosta lonka luotehesta, länkä lännestä lähetä." (Kalevala, 45. runo, 324-5).
Lähteet:
Raimo Jussila, Kalevalan sanakirja
Aimo Turunen, Kalevalan sanat ja niiden taustat
Pohjoissuomalaisissa ja lappalaisissa paikannimissä "sieppi" on mahdollisesti murremuoto särjensukuisesta kalannimityksestä seipi. Seipi-alkuisia vesistöihin liittyviä paikannimiä on erityisesti Oulujärveltä pohjoiseen sijaitsevilla vesillä Muonion-Sodankylän korkeudelle asti. Sieppi-alkuiset nimet sijoittuvat samalle alueelle, pääosin Seipi-nimien länsipuolelle. Paikannimien levikki sopii yhteen tämän kalan esiintymisestä tehtyjen havaintojen kanssa. Seipiä esiintyy sisämaassa ainoastaan Pohjois-Suomessa.
Toisen tulkinnan mukaan "sieppi" saattaa perustua nuorehkona lainana pohjoissaamen kollektiivisanaan siehppa (häpykarvat), jolla tarkoitetaan halventavassa mielessä myös jänkämaaston vaikeakulkuista vaivaiskoivikkoa ja pajukkoa.
Nimen…
Rantanplanin taustaa käsitellään ainakin Lucky Luke -albumissa Daltonit pääsevät hoitoon (Otava 1977). Sen mukaan tämä lännen tyhmin koira olisi monirotuinen: sen itsensä kertoman mukaan "isällä oli pitkä punamusta turkki" ja äiti oli "pieni ja karvaton". Myöhemmin Rantanplan muistelee pikkuveljensä olleen "tosiaan perheen ensimmäinen kiinanpalatsikoira", joten ilmeisesti geenipooli oli varsin kirjava.
Ranskankielisen Wikipedian mukaan (http://fr.wikipedia.org/wiki/Rantanplan) Rantanplan olisi saksanpaimenkoiran ja vinttikoiran risteytys, mutta tiedon alkuperää ei mainita. Pienikokoisia ja niukkaturkkisia vinttikoiria on toki olemassa, joten ehkäpä tämä päätelmä on tehty noiden Rantanplanin omien muistelmien pohjalta. Dargaud-kustantamon…
Tämä E. A. Karlfeldtin runo on suomennettu nimellä Fridolin tanssii. Suomentaja on R.R. Ryynänen. Laulun säveltäjä on Aksel Törnudd, ei siis Carl Michael Bellman.
Lähteet:
https://finna.fi
http://composers.musicfinland.fi/musicfinland/nuotisto.nsf/0/45D625D589…
http://www.doria.fi/handle/10024/66475
Vaikuttaa siltä, että suomennos löytyy ainoastaan vuonna 1970 levytetyltä levyltä "Heikki Klemetti 1876 - 1953". Kappale on äänitetty 19.06.1939. Levyä ei ole muissa Suomen kirjastoissa kuin Jyväskylän yliopiston kirjastossa. Kirjaston yhteystiedot löytyvät täältä:
https://kirjasto.jyu.fi/yhteystietomme
Heikki Klemetti 1876 - 1953: Törnudd, Aksel, Fridolin tanssii
http://composers.musicfinland.fi/musicfinland/nuotisto.nsf/0/45D625D589…
Aika vähän tuollaista matkakirjallisuutta näyttäisi löytyvän ainakaan asiasanojen perusteella. HelMetistä löytyi pari teosta, jotka voisivat olla kiinnostavia:
Santiago de Compostela : matka apostoli Jaakobin haudalle / Carl Jacob Gardberg (Schildt, 2009)
Sir John Mandevillen ihmeelliset matkat / John Mandeville (Savukeidas, 2013)
Keskiajasta ja sen ihmisten elämästä kertovia kirjoja löytyy runsaasti, esimerkiksi nämä:
Euroopan synty : keskiajan historia / Tuomas Heikkilä, Samu Niskanen (Edita, 2004)
Helsingin pitäjän keskiaika / Gunvor Kerkkonen (Helsingin maalaiskunta, 1965)
Ihmeiden peili : keskiajan ihmisen maailmankuva (Atena, 1998)
Keskiajan kevät : kirjoituksia eurooppalaisen kulttuurin juurista / toimittanut Tuomas M. S. Lehtonen (…
Todennäköisesti kyseessä on Sivar Ahlrudin Etsiväkaksoset-sarja, joka
ilmestyi 1970-80-luvuilla. Siinä julkaistiin yli 30 kirjaa, esimerkiksi
Maanalaisen arvoitus, Pilvenpiirtäjän arvoitus, Elokuva-arvoitus.
Kyllä, tätä viinaa on tehty ja myyty jo ennen kieltolakia. Kysyin asiaa Alkon tietopalvelusta ja sieltä saatiin alla oleva vastaus:
"Fennia-viina on ollut ensimmäisen kerran Alkon hinnastossa 30.5.1932 ja viimeisen kerran 1.3.1934. Eli vain vajaan kahden vuoden ajan.
Kyseessä on kirkas maustamaton viina, hinta on ollut 1 litran pullolla 36 markkaa. Alkon tuotenumero sille oli 23.
Hotelli- ja ravintolamuseo voisi auttaa sinua saamaan lisätietoja Fennia-viinasta:
http://www.hotellijaravintolamuseo.fi/
Heidän arkistoissaan on mm. Fenniaviinan kuljetusluvat 21.8.1907 ja 28.9.1907
http://files.kotisivukone.com/hrmuusi.kotisivukone.com/alkon_myymalamus… "
Jos haluat vielä tarkempia tietoja, niin kannattaa tosiaan ottaa yhteyttä tuonne…
