Valitettavasti palstamme kautta ei kysymykseesi ole löytynyt vastausta. Kysymys Alexei Apostolista: http://www2.kirjastot.fi/kysy/arkistohaku/kysymys/?ID=71cdc77f-ba7c-4c9…
Kannattaa kysyä asiaa vielä Helsingin kitaraseurasta http://www.kitaraseura.fi/tietoja/
Yleisradion arkistosta saamamme tiedon mukaan kukko olisi viimeisen kerran kiekaissut ohjelman alkaneeksi 28.9.1963. Tarkennuksena voidaan vielä mainita, että sittemmin kukko palasi Yle Radio 1:n (silloisen Ylen Ykkösen) aamuihin ja kiekaisi (toistamiseen) viimeisen kerran vuoden 2000 lopussa. Sen jälkeen uuteen päivään on Yöklassisen jälkeen (arkisin pari minuuttia ennen klo 6.00 ja sunnuntaisin klo 7) siirrytty "lempeämpiäänisten" lintujen ja tutun "pimpampullan" seurassa, mm. kesäaamuisin kukkuu käki.
Yleisradiosta selvisi myös että Maamme-laulu soitettiin radiossa ohjelman päätteeksi viimeisen kerran 31.5.1994 YLE 1:ssä klo 00.05, kun myös Ylen Ykkönen aloitti seuraavana yönä ympärivuorokautiset lähetykset.
Läpi yön kuuluva Yöklassinen…
Olisiko Suomi-Kiina -seura yksi paikka, jossa voisi tavata kiinalaisia
http://www.kiinaseura.fi/
Helsingin evankelis-luterilaisilla seurakunnilla on myös kiinankielistä toimintaa
https://www.helsinginseurakunnat.fi/seurakunnat/kallio/chinesechurchinf…
Lisätietoja viime mainitusta saa esim. googlaamalla pastorin nimellä.
Olen silmäillyt kirjastossa olevat Saima Harmajan runokirjat, mutta kysymänne runo ei ole osunut silmääni. Netistä löytyy Maria Ärjen sivu (http://www.mariaarje.fi/174), jossa runo on kokonaisuudessaan. Maria Ärje kertoo sivulla: "löysin pöytälaatikon uumenista erään vanhuksen salaisen toivomuksen, unelman, minkä hän oli hataralla käsialallaan kirjoittanut nyt jo hauraaksi käyneelle paperille". Ilmeisesti runo ei siis ole itse Maria Ärjen kirjoittama.
Tarkistin myös Lahden kaupunginkirjaston ylläpitämän käännösrunoaiheisen tietokannan, josta selvisi, että tämä runo ei näyttäisi olevan käännetty jostain muusta kielestä. Etsin myös asiasanoilla Kuusankosken runotietokannasta, mutta tuloksia ei tullut. Näin ollen runon kirjoittaja jää…
Kyseinen kirja löytyy jo Espoosta ja siihen on 32 varausta. Voit siis jo varata sen, eikä tarvitse odottaa Myyrmäen kappaleen saapumista.
http://luettelo.helmet.fi/record=b2156356~S9
Pirjo Mikkosen ja Sirkka Paikkalan teos ”Sukunimet” (Otava, 2000) kertoo, että sukunimi ”Möttö” on esiintynyt 1600-luvun lopussa Iisalmessa. Merkintöjä löytyy myös Kangasniemeltä 1700-luvun alusta ja Seinäjoelta 1800-luvun puolivälistä. Kangasniemi ja Hirvensalmi mainitaan paikkoina, joissa nimen kantajia on ollut.
Nimen alkuperäisestä merkityksestä ei ole varmuutta. Mikkosen ja Paikkalan mukaan se saattaa olla samaa nimiperhettä kuin ”Möttönen”, ”Miettunen” ja ”Määttänen”. Mahdollisesti alkuperänä voisi olla muinaissuomalainen nimi ”Mielitty” tai nimen ”Klemetti” puhuttelumuoto ”Mietti” tai ”Miettu”. Muutama muukin teoria on esitetty, mutta varmuutta tosiaan ei ole.
Tupakantumpit ovat sekajätettä.
Pääkaupunkiseudun osalta sekajäte hyödynnetään kaukolämmöksi ja sähköksi, kun Vantaan Energian jätevoimala otetaan käyttöön syksyllä 2014. Samalla sekajätteen kaatopaikkakäsittely päättyy. http://www.hsy.fi/jatehuolto/jatteiden_lajittelu/sekajate/Sivut/default…
Viemäriverkoston osalta saimme vastauksen Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä HSY:n ympäristöasiantuntijalta:
”Viemäriverkostoon heitetyt tupakantumpit voivat aiheuttaa tukkeumia viemäriputkistossa. Tupakantumppi voi jäädä kiinni viemäriputken mutkakohdan saumaan, jonka ympärille alkaa kerääntyä muuta viemäriin heitettyä roskaa ja rasvaa, mikä ajan kuluessa aiheuttaa viemäriputken tukkeuman. Tukkeumasta aiheutuu aikaa myöten akuutti…
Kierrätykseen saa tuoda vain ehjiä ja puhtaita vaatteita. Niitä ei siellä korjata tai pestä. Kierrätys.infosta löytyy tietoa periaatteista:
http://www.kierratys.info/laji_tekstiilit.php
Ylen Kuningaskuluttaja -sivulta löytyy artikkeli suunnitelmista hyödyntää mm. rikkinäisiä vaatteita:
http://yle.fi/aihe/artikkeli/2012/04/25/lumpuille-keksittava-hyotykaytt…
Creedence Clearwater Revival eli CCR oli John Fogertyn johtama kuuluisa yhdysvaltalainen rock-yhtye. CCR nousi yhdeksi 1960- ja 70-lukujen taitteen merkittävimmistä rock-yhtyeistä.
Lähde: Wikipedia http://fi.wikipedia.org/wiki/Creedence_Clearwater_Revival
Sopivaa iltaluettavaa 6-11-vuotiaille lapsille voisivat olla esimerkiksi Marvi ja Merja Jalon Jesse-koirakirjasarja, Eppu Nuotion Kingi-koirakirjasarja, Jo Nesbon seikkailulliset Tohtori Prottori -kirjat sekä Timo Parvelan Maukka ja Väykkä -sarja.
Arkikertomusten puolelta kannattaa tutustua esimerkiksi Tapani Baggen Urho-sarjaan, Karo Hämäläisen Samuli-sarjaan ja Tuula Kallioniemen Konsta-sarjaan.
Kaikki edellä mainutut kirjasarjat soveltuvat hyvin sekä tytöille että pojille.
Saimme vastauksen Helsingin kaupungin Kaupunkisuunnitteluviraston nimistönsuunnittelijalta.
Isoisänsillan nimi on vahvistunut asemakaavassa vuonna 2009. Nimi on nimistötoimikunnan esitys vuodelta 2007. Nimen perusteluissa on mainittu, että nimi on annettu Mustikkamaalla sijaitsevan Isoisänniemen mukaan. Silta siis johtaa Isoisänniemeen, eli nimi johtuu siitä.
Isoisänniemen nimen virallisesta käyttöönotosta on tehty päätös vuonna 1969, mutta nimi on ilmeisesti tätäkin vanhempi, sillä perusteluteksti kuuluu: "Paikallisessa käytössä ennestään." Ainakin vuoden 1964 kartalla se jo on merkittynä niemen nimeksi.
Tämän tarkempaa tietoa ei valitettavasti löydy. Joku todellinen isoisä lienee nimen takana. Melko todennäköisesti niemen nimi on alun…
Hei!
En löytänyt Hermanna Hessen novellia, joka vastaisi kuvaustasi. Luulen, että kyseessä on eteläamerikkalainen tarina kalastajasta ja liikemiehestä. Tästä löytyy useita muunnelmia netistä, koska sitä on käytetty downshiftauksen/leppoistamisen esimerkkinä.
Suomenkielinen versio tarinasta löytyy esim. täältä: http://hidastaelamaa.fi/2011/01/tarina-kalastajasta-ja-liikemiehesta/. Sivulla mainitaan, että kertomus on alun perin Timothy Ferrissin kirjasta 4 tunnin työviikko: unohda yhdeksästä viiteen -elämä, asu missä haluat ja ryhdy uusrikkaaksi.
Tästä piirileikkilaulusta tunnetaan lukusia versioita.
Teoksessa Kymenlaakson laulukirja (toim. Erkki Ala-Könni, 1981) on kolme melodialtaan ja tahtilajiltaan erilaista versiota. Tekstiversioita näissä on kaksi a) "Käki kukkuu kuusikossa ja pienet linnut laulaa. Minä lennän liehuttelen oman kullan kaulaan." b) "Käki kukkuu kuusikos ja koivikos on pesä. Saattaa tulla tämän kylän tytöille ikäväinen kesä". Seuraavat kolme säkeistöä ovat keskenään aivan erilaiset.
Teoksessa Karjalaisia kansanlauluja Viipurin seudulta (toim. Jorma Väänänen, 1975) laulun melodia on sama kuin versiossa a, mutta 2-4 säkeistöjen sanat ovat taas erilaiset.
Vielä yksi hieman edellisistä poikkeava versio on julkaistu teoksessa Karjalaisia kansanlauluja Suistamolta…
Näyttää siltä, että Vem-kappaletta ei ole julkaistu nuottina. Ingmar Nordströmsiltä löytyy vain muutamien kappaleiden nuotinnoksia esim. kokoelmasta Dansbandsklassiker.
Vemin sisältävää levyä ei ollut saatavillani, joten kappaleen tekijätiedot jäivät hämärän peittoon. Vem ei myöskään ole Youtubessa.
Alkuperäinen When voisi olla Paul Evansin ja Jack Reardonin sävellys vuodelta 1958. Youtubessa on siitä mm. nämä versiot: The Kalin Twins: https://www.youtube.com/watch?v=G55yNWCnXTI
Showaddywaddy: https://www.youtube.com/watch?v=n_Nqi89dd0w
Jos tuo on etsitty kappale, siihen löytyvät nuotit ja englanninkieliset sanat ainakin kokoelmasta The New Busker's Fake Book : 1001 All-time Hit Songs (ISBN 0-7119-3750-8).
Lintujen syysmuutto käynnistyy jo toukokuun lopulla. Monet lajit lähtevät heti pesinnän päätettyään. Tärkein syysmuuton käynnistymisen ajankohtaan vaikuttava yksittäinen tekijä on kuitenkin ravintotilanne. Hyönteissyöjälinnut, joihin pääskytkin kuuluvat, valmistautuvat hyvissä ajoin syksyn lähestymiseen - ilmojen kylmenemiseen ja lentävien hyönteisten määrän vähentymiseen.
Haara- ja räystäspääskyn muutto alkaa kesä-heinäkuun vaihteessa ja jatkuu rauhallisena elokuun alkuun saakka, jolloin muutto kiihtyy. Törmäpääsky viipyy viikon tai pari pitempään. Kaikkien kolmen maassamme pesivän pääskylajin päämuutto ajoittuu elokuun loppupuolelle ja elo-syyskuun vaihteeseen.
Kirjallisuutta:
Valter Keltikangas, Muuttolinnun tie. WSOY, 1987
Markku…
Kyseessä saattaisi olla Martti Haavion satu Pullapoika, joka ilmestyi ensimmäisen kerran v. 1950. Tarinassa Hilkka-niminen tyttö leipoo Pullapojan, joka hyppää uunista elävänä ja lähtee maailmalle seikkailemaan. Pullapoika tapaa Jänö-Pupun,Repo-Ketun, Susi-Hukan ja Nalle-Karhun, jotka kaikki yrittävät syödä sen. Lopulta Pullapoika päätyy takaisin kotiin, ja Hilkka syö sen.
Satu löytyy mm. näistä kirjoista:
Martti Haavio: Pullapoika
Martti Haavio: Iloinen lorukirja (s. 87-91)
Martti Haavion kirjassa "Kultainen lukukirja" sadusta on erilainen versio, ja se on sarjakuvin kuvitettu.
Kirjastoauto-osaston johtaja pyysi kertomaan, että Jätkäsaareen tulee pysäkki uusien aikataulujen voimaan tulon myötä eli todennäköisesti loppusyksystä 2014.
Sekä Arto että Aleksi -tietokantojen haulla löytyy lisäjarruvaloja käsitteleviä artikkeleita vain kaksi, toinen on Tuulilasin artikkeli ja toinen Tekniikan Maailman artikkeli. Valitettavasti nämä artikkelit ovat vuodelta 1988 ja kertovat molemmat lisäjarruvalon asennuksesta autoon eli ne eivät ole haluamianne artikkeleita.
Helsingin Sanomien artikkelien etsiminen onkin jo hankalampaa. Ne täytyisi etsiä selailemalla. Kotkan kaupunginkirjaston kokoelmissa ei ole Helsingin Sanomia 1980-luvulta, mutta voimme tilata niitä kaukolainaksi mikrofilmeinä, jos haluatte selailla lehtiä mikrofilmeiltä pääkirjaston mikrofilminlukulaitteella. Kaukolainaus on maksullista. Kouvolan kaupunginkirjastossa on Helsingin Sanomia myös 1980-luvulta. Nekin ovat…
Valitettavasti en löytänyt mitään tietoa kyseistä henkilöstä. Osoitteessa http://www.kankaanpaa.fi/html/fi/1052129161850224027.html oleva sivu on käytännössä ainoa maininta, jonka onnistuin kaivamaan. Tutkimissani historiikeissa Taulun Anttia ei ollut ainakaan hakusanahenkilönä, eikä hänestä löytynyt edes osumia vanhoista sanomalehdistä. Satunnaisten Kankaanpäästä kerättyjen sananlaskujen silmäilykin antoi tulokseksi nollan.
