Tämä Janne Sivosen säveltämä "Häävalssi" löytyy nuottikokoelmista "Pop tänään 1" (2012) ja "Suomipopin helmiä 5" (2008), joita on saatavana muista Vaski-kirjastoista, vaikka Kaarinan kirjaston kappaleet ovat juuri nyt lainassa. Ainakin tuossa "Pop tänään" -kokoelmassa näyttäisi olevan kosketinsoitinnuotinnos, toisessa vain melodia.
Heikki Poroila
Tikkurilan kirjasto
Täytyy heti aluksi varoittaa, että me vastaajat emme ole laintulkinnan ammattilaisia, joten vastaus on laadittu vain maallikkotietämyksen perusteella. Varmempaa tietoa saat laintulkinnan ammattilaisilta.
Tekijänoikeuslain 12 §:n mukaan julkistetusta teoksesta saa valmistaa muutamia kappaleita yksityiseen käyttöön. Siinä ei edellytetä, että kopioija omistaisi teoksen kappaleen, joten kirjastosta lainatun teoksen kopioiminen on myös sallittua. Sen sijaan sävellysteoksen kopioimista ei saa antaa ulkopuolisen suoritettavaksi, mikä on erona useisiin muihin aineistotyyppeihin. Yksityiskäytöllä on katsottu tarkoitettavan henkilöä ja hänen lähipiiriään.
Tekijänoikeuslaki löytyy kokonaisuudessaan Finlex-tietokannasta osoitteesta http://www.finlex.…
Kyseessä on todennäköisesti Ilmari Hannikaisen yksinlaulu Satu op. 15 nro 2 L. Onervan runoon. Se alkaa sanoilla "Pienon, vienon prinsessalapsen". Viola-tietokannan mukaan se on julkaistu vain nuottina, ei äänitteenä ollenkaan. Se on silti voinut soida joskus radiossa. Nuotin saa tarvittaessa mm. Sibelius-Akatemian kirjastosta.
Työllisyyslakia uudistettiin vuonna 1971 ja annettiin laki 946/1971. Tätä koskevaa hallituksen esitystä HE 94/1971 ja lain hyväksymistä edelsi 4.6.1970 asetetun komitean työ. Työllisyyslakikomiteanmietintö 1971: B 33 annettiin 7.4.1971. Mietinnössä todettiin (s. 18), että korvausta ei voida myöntää henkilölle, joka on työhön kykenemätön tai joka pätevättä syyttä kieltäytyy vastaanottamasta työtä, jota hänen ammattitaitonsa ja työkykynsä huomioon ottaen voidaan pitää hänelle sopivana taikka joka ilman pätevää aihetta eronnut tällaisesta työstä.
Tämä komiteanmietinnössä mainittu kohta ei tullut suoraan lakiin vaan siitä annettuun työllisyysasetukseen 948/1971, pykälä 9. Laki tuli voimaan 1.1.1971, samoin asetus
Aiemmin voimassa ollut…
Kalervo Kärki on ollut julkisuudessa melko paljonkin isänsä perinnön vaalijana. Haastatteluissa keskustelun kohteena on kuitenkin Toivo Kärki, ei Kalervo. Lasten puolisoista ei näytä löytyvän tietoa myöskään Toivo Kärki -elämäkerroista.
Asiaa kannattaisi kysyä Kalervo Kärjeltä itseltään. Hänen yhteystietonsa (posti- ja sähköpostiosoite ja puhelinnumero) löytyvät http://www.toivokarki.net/yhteystiedot.html -sivulta.
Vuosaaresta ja sen historiasta löytyy runsaasti kirjallisuutta. Tässä esimerkiksi joitakin mahdollisesti sinua kiinnostavia, joissa lienee mukana myös jonkin verran karttoja:
Jormanainen, Marja-Leena: Meri-Rastila ja Kallahti : kymmenen vuotta Vuosaaren suunnittelua ja rakentamista (Helsingin kaupunki, sosiaalivirasto, 1997)
Korhonen, Erkki: Ruoholahti, Pikku Huopalahti, Meri-Rastila ja Kallahti muuttaneiden silmin (Helsingin kaupungin tietokeskus, 1998)
Kärki, Tommi: Kallahdenniemi. Osa 1 : Maisema- ja kulttuurihistoriallinen selvitys ja virkistysalueiden yleissuunnitelma (Helsingin kaupunki, kaupunkisuunnitteluvirasto, 2005)
Lampi, Pertti: Helsingin Vuosaari - Nordsjö : kaupunginosan historia, nykypäivä ja tulevaisuus (Vuosaari-seura ja…
Lahden runotietokannan mukaan Pentti Saaritsa on suomentanut Anna Ahmatovan runon "Elän kuin käki kellossa" (Я живу, как кукушка в часах). Suomennos julkaistiin vuonna 1974 Parnasson numerossa 2, joka näyttäisi olevan ensimmäinen julkaisukerta. Sen jälkeen runo on julkaistu vuonna 1978 teoksissa Neuvostolyriikkaa 3 (Tammi) ja vuonna 1998 teoksessa Maailman runosydän (WSOY).
Myös Kerkko Koskinen on käyttänyt sävellyksessään Käki Pentti Saaritsan suomennosta.
Runosta ei löydy muita suomennoksia.
Lähteet:
http://runotietokanta.kaupunginkirjasto.lahti.fi/fi-FI/
https://www.vaskikirjastot.fi/web/arena
https://piki.verkkokirjasto.fi/web/arena
Koskinen, Kerkko: Kerkko Koskinen Kollektiivi (Johanna Kustannus, 2012)
Palvelumme ei anna juridista neuvontaa.
Todettakoon kuitenkin, että yhdistyslain 11 § säätää jäsenluettelosta:
Yhdistyksen jäsenistä on hallituksen pidettävä luetteloa. Luetteloon on merkittävä kunkin jäsenen täydellinen nimi ja kotipaikka. (30.12.1992/1614)
Yhdistyksen jäsenelle on pyydettäessä varattava tilaisuus tutustua 1 momentissa tarkoitettuihin tietoihin. Jäsenluettelossa olevien tietojen luovuttamisesta muutoin säädetään henkilörekisterilaissa (471/87). Luovuttamisesta voi päättää yhdistyksen hallitus.
HenkilörekisteriL 471/1987 on kumottu HenkilötietoL:lla 523/1999.
Yhdistyslaki 11 §
https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1989/19890503#L3P11
Henkilötietolaki
https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1999/19990523
Viola-tietokanta tuntee kolme "Kukkian valssi" -nimistä sävellystä. Yhden on säveltänyt Eino Sipponen (sanat Kalle Syrjänen), sen sanat alkavat "On kätköissä korpien jylhäin". Toisen on säveltänyt Martti Kirjavainen, mutta siitä ei ole nuottia eikä alkusanoja tiedossa.
Kolmas ja ehkä juuri se etsitty "Kukkian valssi" on Toivo Honkosen sävellys Matti Hietasen sanoihin ("Kukkian laineille lapsena aivan"). Sen nuotti löytyy kokoelmasta "40 kotimaista" (Scandia Kustannus 1981). Tämä nuotti löytyy myös Tampereen Metson kirjaston kokoelmista, kuten myös monista muista suomalaisista kirjastoista.
Heikki Poroila
Tikkurilan kirjasto
Hei,
Kiivaasta etsinnästämme huolimatta emme onnistuneet löytämään tietoja Henrikki Uitonniemestä. Kenties kyseessä on niinsanotusti tavallinen rivitoimittaja? Asiasta voisi tiedustella vielä Apu-lehdestä tai Suomen Kuvalehdestä suoraan, ehkäpä heillä on arkistoissaan tietoa asiasta.
Ystävällisin terveisin,
Porin kaupunginkirjaston tietopalvelu
Suomessa ilmestyi viimeisimmän, vuoden 2013, tilaston mukaan 4403 aikakauslehteä (lähde: Kansalliskirjasto):
http://www.kansalliskirjasto.fi/attachments/5nIQCfT1d/6T2jCKGtp/Files/C…
Wikipediasta löytyy laaja aikakauslehtien luettelo linkkeineen.
http://fi.wikipedia.org/wiki/Luettelo_suomalaisista_aikakauslehdist%C3%…
Sanomalehtiä ilmestyi Suomessa samaisen tilaston mukaan 320 kappaletta:
http://www.kansalliskirjasto.fi/attachments/5nIQCfT1d/6T2jL2lZ7/Files/C…
Linkkikirjasto Makupalat listaa niistä 148. Wikipedia luettelee myös suuren määrän suomalaisia sanomalehtiä.
http://www.makupalat.fi/fi/k/118239/hae?kissa=118259&sort=title&order=a…
http://fi.wikipedia.org/wiki/Luettelo_suomalaisista_sanomalehdist%C3%A4
Kansalliskirjasto on…
Laulu on ilmeisesti J. Alfred Tannerin säveltämä ja sanoittama Rasputiini. Se alkaa: "Rasputiini rattoisa rahvaan mies, pyhimysten pylväs ja leikin lies." Jokainen kahdeksan säkeistöä päättyy riimeihin "lystikseen...yksikseen".
Laulu löytyy nuoteista Tanner, J. Alfred: Kuolemattomat kupletit (melodia, sanat) ja Kuplettimestarit ja mestarikupletit (melodia, sanat, sointumerkit).
En löytänyt laulua Tapio Rautavaaran esittämänä, mutta yksi levytys kuitenkin löytyy cd-levyltä Folkswagen: Kyläkaupan rappusilla (Pilfink Records, 2008).
Selasin läpi Kimmo Kiljusen kirjan Maailman maat : liput ja historia ja ainoa joka jollakin lailla sopi kuvaukseen oli Saksan lippu. Sen alimmainen raita tosin on joissakin kuvissa enemmän keltainen kuin oranssi. Lipusta on kuva osoitteessa http://www.flagshop.fi/Saksan-lippu
Jos ei se ole Saksan lippu niin voi tietysti olla kyseessä jonkin maakunnan tai osavaltionkin lippu.
Niksipirkasta löysin tällaisen ohjeen eli pitkään käyttämättömänä ollut kuulakärkikynä on usein kuivunut ja käyttökelvoton. Sen voi helposti saada uudelleen toimivaksi pitämällä sen kärkeä kiehuvassa vedessä muutaman sekunnin tai lämmittämällä jotenkin muuten sitä kärkiosaa joka on metallia. Myös kärkiosan spriissä liottamista voi kokeilla. Sittenhän kärkeä voi painaa vain paperia vasten voimakkaasti. Tämäkin auttaa aina joskus.
Hei! Tekniikka&talous -lehteä ei ole luettavissa Vantaan kirjastoissa lainkaan. Lehteä tulee esimerkiksi Rikhardinkadun, Myllypuron ja Pasilan kirjastoihin. Rikhardinkadulla lehteä säilytetään kuluva vuosi, ja Pasilassa kuluva plus kolme edellistä kuukautta. Lehtä ei voi lainata.Tässä linkki saatavuustietoihin: http://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__Stekniikka%20ja%20talous__Ff…
Suomen kielessä naisia ja miehiä ei erotella persoonapronominilla kuten esim. englannissa tai ruotsissa (he/she, han/hon). Meillä on kuitenkin neljä erilaista feminiinijohdinta eli kielellistä tapaa muodostaa sanasta naiseen viittaava muoto. Näitä ovat -tar ja -tär, -kko ja -kkö, -ska ja -skä sekä -nna. Feminiinijohtimen avulla muodostettu sana voi viitata joko naisen omaan arvoon tai ammattiin (tarjoilijatar, kirjailijatar, karjakko) tai aviopuolison arvoon tai ammattiin (kenraalitar, tohtorinna, pastorska).
-Ska/skä-pääte on lähtöisin ruotsin kielestä, ja kielenhuoltajat suhtautuivat siihen kielteisesti jo 1900-luvun alkupuolella. Professorskan ja kapteenskan tilalle suositeltiin ilmauksia professorinrouva ja kapteeninrouva. Puhekielessä…
Ohessa sovelluksia. Käyttökokemusta vastaajalla tosin ei ole.
windows’phone sovellus: Library
http://www.saguiitay.com/windows-phone/library/
android-sovellukset: My Library, My Library Manager
https://play.google.com/store/search?q=library&c=apps&hl=fi
iOS sovellus: Book List - Bookshelf Manager
https://itunes.apple.com/us/app/book-list-bookshelf-manager/id476621639…
Täysistunto on Kielitoimiston sanakirjan mukaan "kansanedustuslaitoksen tms. kokous, johon kaikilla sen jäsenillä on oikeus ja tavallisesti myös velvollisuus osallistua, pleenumi". Muitakin määritelmiä: "eduskunnan tai muun edustajiston kokous, jossa kaikilla sen jäsenillä on oikeus, usein myös, jollei erityistä estettä ole, velvollisuus olla saapuvilla sekä ottaa osaa asioiden käsittelyyn ja ratkaisuun" (Otavan iso tietosanakirja, 1965). Useammassa tietosanakirjassa näin: "valtiopäivien (eduskunnan) tai sen kamarin, tuomioistuimen, hallintokollegion tms. istunto, jossa kaikkien jäsenten tulisi olla läsnä (WSOY iso tietosanakirja, 1997). Läsnäolo täysistunnossa on siis kaikkien jäsenten oikeus ja (jollei estettä ole) velvollisuus.
Sana…
