Helsingin Helmet-kirjastoista Etelä-Haagan, Herttoniemen, Laajasalon, Lauttasaaren, Puistolan, Pukinmäen, Roihuvuoren, Tapanilan, Viikin ja Vuosaaren kirjastoista löytyy palautusluukku, johon aineistoa voi palauttaa kirjaston aukioloaikojen ulkopuolella.
Näiden kirjastojen yhteystiedot sekä tarkempaa opastusta palautusluukun käytöstä, löytyy HelMet-palvelusivuston ylälaidassa olevasta pudotusvalikosta "Kirjastot ja palvelut" kohdasta "palautusluukku". http://www.helmet.fi/fi-FI
Olen kysynyt asiaa musiikkiasiantuntijoiltamme: valitettavasti Suvi Teräsniskan version nuotteja ei ole saatavana julkisesti netissä, koska niissä on tarkat käyttöluvat. Pitäisi olla tiedossa sovittaja tai teettää sovitus.
Ei löytynyt elokuvaa nimeltä "Huojuva torni", olisiko kuitenkin kyseessä Timo Koivusalon vuonna 2006 ohjaama elokuva "Kalteva torni"? Siinä on kolme laulua, joista laulun "Story of my life" esittää Susanna Palin, joka on myös säveltänyt laulun Koivusalon tekstiin. Kahden muun laulun solistina on mies (Matti Esko ja Jore Marjaranta).
Heikki Poroila
Yrjö Karilaksen mukaan (s. 205) Ramstedt "hallitsi tai ymmärsi" noin kahtakymmentäneljää kieltä. Tuskin missään on luetteloa siitä, kuinka täydellistä ja monipuolista tämä osaaminen on ollut eikä varmaan ole ollut sellaista henkilöäkään, joka olisi asiaa kyennyt arvioimaan.
Suullinen valmius on varmaankin ollut 'tavallisissa' länsieurooppalaisissa kielissä, Aasian-matkoilla venäjä on lisäksi ollut välttämätön työväline.
Ramstedt oleili pitkiä aikoja mongolikielisillä alueilla ja suuntasi täällä tutkimuksensa nimenomaan puhekieleen vanhakantaisen kirjamongolin asemesta, joten voi olettaa hänen todella osanneen ainakin joitakin mongolikieliä tai -murteita. Kalmukki kuuluu tähän ryhmään ja sitä yhdistää - Jaakko Anhavan mukaan s. 145 -…
Kalevankankaan ns. lastenhauta-alue sijaitsee lähellä hautausmaan etelälaitaa, kappelista hieman lounaaseen. Samalla kohdalla kappelin puolella on erinomaisena maamerkkinä Haarla-suvun mausoleumi.
Kirjallisuudessa ei mene automaattisesti niin, että kirja olisi tietokirjallisuudessa eli esimerkiksi elämäkerroissa, jos se kertoo todellisista henkilöistä. Esimerkiksi monissa historiallisissa romaaneissa on henkilöinä todella eläneitä ihmisiä, mutta silti ne eivät ole elämäkertoja, koska kerrontapa on kaunokirjallinen. Näin on myös ”Nancyn” laita, sillä se on kirjoitettu romaanin muotoon vuoropuheluineen, joiden sanat eivät varmasti ole aivan aitoja. Tosin meillä pääkaupunkiseudulla joissakin kirjastoissa kirja on laitettu elämäkertoihinkin.
Kaunokirjallisuuden ja tietokirjallisuuden raja voi olla toki häilyvä. Jörn Donnerin ”Mammutti” on enemmän tai vähemmän lähdeaineistoon perustuva, mutta se luokitellaan kaunokirjallisuudeksi.…
Varsinaista pesuainetta, joka on tarkoitettu kankaisille matkalaukuille, ei löytynyt. Mieto pesuaine, esimerkiksi astianpesuaine, voisi olla sopiva. Pesuaineen valintaan vaikuttaa kankaan materiaali ja onko se käsitelty jollakin suoja-aineella.
Kannattaa kysyä sieltä liikkeestä, mistä laukku on ostettu.
Seuraavissa linkeissä on ohjeita matkalaukun puhdistukseen:
http://www.wikihow.com/Clean-a-Suitcase
http://travelbagquest.com/how-to-clean-luggage-of-any-kind/
Jos matkalaukussa on tahroja, jotka haluat poistaa, niin seuraavissa kirjoissa on vinkkejä erilaisten tahrojen poistoon:
Friedman, Virginia M. : Tahrat : esiintyminen ja poisto( WSOY, 2003)
Lausjärvi, Marjatta : Kodin tekstiilit (Puhtaustieto, 2002)
Mietiskelin hiukan kirjavinkkejä ja kysyin myös ehdotuksia kollegaltani. Tällaisia lukuehdotuksia sain kasaan:
Reeta Aarnio: Maan, veden ja tulen väki (Otava, 2013; Aarnion kolme Harry Potter -henkistä mutta Suomeen sijoittuvaa kirjaa yhteisniteenä; ehkä nämä ovat hitusen nuoremmille mutta voivat kiinnostaa kenties tytärtäsikin)
Cornelia Funke: Mustesydän (Otava, 2004; trilogian ensimmäinen osa)
Neil Gaiman: Unohdetut jumalat (Otava, 2002)
Neil Gaiman: Neverwhere – maanalainen Lontoo (Otava, 1998)
Darren Shan: Friikkisirkus (Tammi, 2001; pitkän sarjan ensimmäinen osa, kauhun suuntaan menevää)
Ransom Riggs: Neiti Peregrinen koti eriskummallisille lapsille (Schildts & Söderströms, 2012; kertomus kummallisista lapsista, ja kuvituksena on…
Heikki Paunosen slangisanakirja ”Tsennaaks Stadii, bonjaaks slangii” (WSOY, 2001; 3. painos) kertoo, että verbi ”tsaivaa” merkitsee ’tanssia jiveä’. Merkitys on peräisin 1960-luvulta. Jive taas on tanssi, josta löytyy hiukan tietoa osoitteesta http://tanssi.net/fi/lajit/jive/.
Sanalla ”Moghol” viitataan Afganistanissa asuvaan mogoleihin, joista löytyy tietoa Wikipediasta osoitteesta https://fi.wikipedia.org/wiki/Mogolit, ja heidän puhumaansa kieleen. Tuo nimenomainen muoto, joskin yhtä l-kirjainta lyhyempänä kuin mainitsemasi löytyy englanninkielisen Wikipedian artikkelista osoitteesta https://en.wikipedia.org/wiki/Moghol_language.
Muutama prosentti Suomen yliopistoissa opiskelevista ei tosiaan ole suorittanut ylioppilastutkintoa. Alla Ylen uutisointia aiheesta:
http://yle.fi/uutiset/harva_selvittaa_tiensa_yliopistoon_ilman_valkolak…
Virallista ohjeistusta nimityksistä ei löytynyt, mutta ainakin Helsingin yliopiston ylioppilaskunta (HYY) on huomannut vaihtelevat nimitykset puhuttaessa tutkintoa suorittamattomasta yliopisto-opiskelijasta:
http://www.helsinki.fi/hyy/tiedotus/dok/tutkintonimikkeet.html
Ylioppilaskunta antoi vuonna 2003 suosituksen käyttää alta löytyvän taulukon mukaisia nimityksiä:
http://www.helsinki.fi/hyy/tiedotus/dok/tutkintonimikkeet03_taulukko.ht…
Tämän taulukon mukaan esim. valtiotieteellisen tiedekunnan, ei tutkinnon suorittanutta,…
Tässä tulee ongelmaksi sellaisen koneen löytäminen, jossa on vielä korppuasema. Näitä koneita oli käytössä 2000-luvun vaihteessa. Ja käyttöjärjestelmät ovat muuttuneet. Mahtaisivatko muistitikku ja korppu "keskustella" keskenään.
Mikkelin pääkirjastossa on digitointipiste, mutta kysymyksesi kaltaisia asioita sielläkään ei pysty tekemään.
Osaisikohan joku alan harrastaja auttaa! Googlella voisi kokeilla hakea digitointipalstoja ja -keskusteluja.
Toki saa, mutta jos kirja katoaa tai tuhoutuu jollain tavoin, sen joutuu korvaamaan kirjastolle. Kannattaa myös varmistaa, ettei kirjan eräpäivä osu matkan ajalle, ettei lainasta tule myöhästymismaksuja.
Tapauksessa on varmaankin käynyt niin, että kyseinen kirja on poistettu kirjastojärjestelmästä. Koska kirja on poistettu järjestelmästä, sen tiedot eivät enää näy muistilistalla eivätkä lainaushistoriassa.
Kaikilla Kallion kirjaston asiakastyöasemilla on Photoshop 4 -kuvankäsittelyohjelma. Voit varata asiakastyöaseman Helmetin kautta tai saapua suoraan kirjastoon.
http://213.214.145.143/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Tyoskentele_ja_viihd…
Minkä tahansa laulun löytäminen pelkästään "avainsanojen" eli tässä tapauksessa oletettavasti laulutekstistä muistinvaraisesti poimittujen säkeitten perusteella on vaikeaa. Kirjastojen tietokannoissa toimitaan ensisijaisesti laulun nimen perusteella ja vain joissakin tapauksissa on mahdollista hakea esimerkiksi kertosäkeen alulla.
Parhaassa tapauksessa joku on ladannut laulun kaikki sanat verkkoon, jolloin ne sopivalla tavalla etsittynä voivat löytyä. Yritin googlaamalla tavoitella mahdollisesti kyseessä olevaa laulua, mutta mitään sellaista, johon kaikki esitetyt avainsanat olisivat sattuneet, ei valitettavasti löytynyt. Viikunapuu-nimisen yhtyeen esitys otsikolla Vain sinun luonas kallis armahtaja löytyi YouTubesta (https://www.youtube.…
Eva-Lis Wuoriolta on ilmestynyt kolme kirjaa suomeksi: Tunnussävel – vaara uhkaa (Nuorten toivekirjasto, 1974) kuvaa Varsovan vastarintaliikettä toisen maailmansodan aikana, Salainen taistelu (Nuorten toivekirjasto, 1976) kertoo toisen maailmansodan ajasta Tanskassa ja lastenkirja Koiraetsivä (1979). Nuortenkirjat on käännetty englannista ja lastenkirja on kirjoitettu suomeksi. (Lähde: Suomen kansallisbibliografia Fennica: https://finna.fi
Nuortenkirjat saa lainaan Helmet-kirjastojen kirjavarastosta: http://www.helmet.fi/fi-FI Koiraetsivä-kirja on monien kirjastojen kokoelmissa eri puolilla Suomea.
Kaunokirjallisuuden verkkopalvelu Kirjasampo kertoo vuonna 1988 kuolleesta kirjailijasta:
”Eva-Lis Wuorio syntyi Viipurissa 1917. Hän…
Mikko Kuustosen säveltämä "Joulun rauhaa" löytyy nuottikokoelmasta "Joulun toivekonsertti" (F-Musiikki 2013). Kokoelma löytynee useimmista kirjastoista ja sen voi hankkia omaksi verkon kautta tai suuremmista kirjakaupoista - ainakin vähän lähempänä joulua:)
Sen sijaan Timo Kiiskisen ja Markus Koskisen säveltämää laulua "Sielläkin on joulu" ei ole ainakaan toistaiseksi julkaistu nuottina, vaan pelkästään äänitteenä Edelmannin albumilla "Hiljaisuuden valo".
Heikki Poroila
Nimet Karvanen, Karvinen ja Karvonen liittyvät kiinteästi toisiinsa. Karva, Karvala ja Karvanen esiintyvät useammin Karjalan kannaksella ja Kaakkois-Hämeessä kuin muualla. Karvonen on kulkeutunut myös Peräpohjolaan. Karvinen on ollut Savossa "suursuku". Oletaan, että nimi on vierasta alkuperää, germaaninen laina nimikannasta Garva-, joka esiintyy mm. nimissä Garuward ja Garufrid.
Lisätietoa sukunimistä on teoksessa Pirjo Mikkonen, Sirkka Paikkala: Suomalaiset sukunimet.
Nimeä on kysytty aikaisemminkin Kysy kirjastonhoitajalta -palvelussa. Aikaisemmat vastaukset ovat palvelun arkistossa http://www2.kirjastot.fi/kysy/arkistohaku/kysymys/?ID=88a4327e-5097-4cc… ja http://www2.kirjastot.fi/kysy/arkistohaku/kysymys/?ID=fa42bc89-1f0e-46a… .…
