Kotikielen Seuran aikakauslehden Virittäjän vuoden 1939 lehdessä (s. 478) kerrotaan ponnikan tai vaihtoehtoisesti sponnikan tarkoittavan kampelaa.
Sana on Virittäjän mukaan peräpohjalaismurteisiin kuuluvan Ruijan murteen Jyykeän murretta. Jyykea tai useimmiten Yykea on pohjoisnorjalainen kunta.
Paikannimen alkuperästä ei löytynyt tietoa.
Turunen-sukua on tosiaan tutkittu 1500-luvulta alkaen kirjassa Sukumme taivallus: osa 1, Puutosmäen Paavo Matinpoika Turusen sukua 1500-luvulta alkaen (Heikki A. Turunen).
En onnistunut löytämään tuota nimeä Avotaynu-sivustolta. Pirjo Mikkosen ja Sirkka Paikkalan Sukunimet-kirjan mukaan Turunen on ollut 1600-luvulle tultaessa yleinen nimi Savossa, Laatokan ja Pohjois-Karjalassa , Kainuussa ja Pohjois-Pohjanmaalla. 1500-luvulta on myös merkintöjä tästä nimestä, mutta sen varhaisemmalta ajalta ei meidän lähteidemme avulla tietoa löytynyt.
The Ethnologue-kirjaan perustuvan sivuston mukaan kieliä on tällä hetkellä (vuonna 2017) 7099 https://www.ethnologue.com/faq#node_287681
Kielten määrä kuitenkin vaihtelee koko ajan kun uusia kieliä löydetään ja vanhoja katoaa.
Osa kunnan- ja kaupunginjohtajien nimistä löytyy Wikipedia-artikkelista:
https://fi.wikipedia.org/wiki/Luokka:Suomen_kunnanjohtajat_ja_pormestar…
Artikkelista löytyy kuitenkin vain osa, eivätkä yhteystiedot löydy tätä kautta. Sivistystoimenjohtajien nimiä ei löytynyt listattuna.
Kuntaliiton sivuilta löytyy linkki kaikkiin Suomen kuntiin. Tätä kautta löytyvät myös nimet ja yhteystiedot. Vaikuttaa siltä, että tätä helpompaa tapaa koota yhteystietoja ei ole:
https://www.kuntaliitto.fi/kunnat-ja-kuntayhtymat
Hei!
Esimerkiksi Pasilan kirjastosta löytyy mikrofilmeiltä vanhoja sanomalehtiä. Siellä voit myös skannata tai ottaa paperikopioita mikrofilmeillä olevista vanhoista lehtiartikkeleista. Lisätietoja saat Pasilan kirjastosta: http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Pasilan_kirjasto/Yhtey…
http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Pasilan_kirjasto/Palve…
Ylen artikkeli lintujen laulun muistisäännöistä sisältää joitakin lintujen sanomisia: http://yle.fi/uutiset/3-5349958
Yleisempää tietoa lintujen laulamisesta löytyy mm. Suomen Luonto -lehden sivuilta: http://www.suomenluonto.fi/tag/linnun-aani/
Kirjastosta löytyvistä lintujen laulua käsittelevistä teoksista saattaa löytyä myös kansanperimätietoa linnunlaulujen sisällöstä:
Cajander, Veli-Risto: Lintu ja ääni: kotoiset lintumme solisteina
Koskimies, Pertti: Tunnista linnut: ääniretki pihalta rannoille
Aivan samantyyppisiä en onnistunut löytämään, mutta kiinnostavia voisivat olla esim. Agatha Christien Hercule Poirot -kirjat, Mika Waltarin Komisario Palmu -kirjat ja Georges Simenonin komisario Maigret -kirjat.
Kirjoja on runsaasti Helmet-kirjastoissa:
http://www.helmet.fi/fi-FI
Paljon tietoja hänestä ei löydy.
Pakarinen, Weikko Otto
syntyi Joensuussa 12.3.1884
ylioppilas 1902
filosofian kandidaatti 1905
oppikoulun opettajana (historia, äidinkieli, klassiset kielet) Joensuussa 1905-1906, Kokkolassa 1907, Iisalmessa 1907-1913, Oulussa 1913-1922, klassisten kielten lehtorina Turun klassillisessa lyseossa 1922-1930 sekä latinan ja kreikan opettajana Turun yliopistossa ja Jyväskylän kesäyliopistossa.
Kuollut 29.6.1930 Jyväskylässä
Puoluekannakseen vuoden 1920 Aikalaiskirjassa hän on ilmoittanut Edistyspuolueen
Pakarinen myös käänsi tietokirjallisuutta suomeksi, esim. vuonna 1921 saksalaisen historioitsijan ja poliitikon Hans Delbrückin kirjan Regierung und Volkswille ('Hallitus ja kansan tahto') sekä osia Carl…
Tuure Vierros, joka on kotoisin Kankaanpäästä, on kirjoittanut romaanisarjan, jonka tapahtumat sijoittuvat Kankaanpäähän:
Taivaassa torpan maa, Kultasantainen raitti, Valhetta kaikki totuus sekä Ei saavu satamaan. Myös Silja Mansikan romaanin Tuuli tyyntyy, vesi seisahtaa tapahtumat sijoittuvat Kankaanpäähän.
Tässä muutama linkki Unicefin ja EPCD:n sivuille. Valitettavasti tiedot eivät ole aivan viime vuodelta.
Education from the Bottom Up: UNICEF's Education Programme in Somalia 2015
https://www.econstor.eu/handle/10419/93689
Unicef
https://www.unicef.org/somalia/education.html
EPDC Education policy and Data Center http://www.epdc.org/
http://www.epdc.org/sites/default/files/documents/EPDC%20NEP_Somalia.pdf
Eräs musiikkiosastolla työskentelevä kollega arveli että kappale on hyvin todennäköisesti Haloo Helsingin Kuussa tuulee, jonka jousilla soitetun melodian alkutahdit kuulostavat samalta.
https://www.youtube.com/watch?v=cwBi91muvVg.
Kansallisarkisto säilyttää mm. Helsingin Teknillisen korkeakoulun oppilastietoja.
Löysin heidän haustaan seuraavan viitteen:
Helsingin teknillinen oppilaitos.
Helsingin teknillisen oppilaitoksen arkisto
SISÄLLÖN MUKAAN JÄRJESTETYT ASIAKIRJAT
Opiskeluasiakirjat
Hc:1 Opetussuunnitelmat ja koulutusohjelmat ( 1922-1955 )
Otanta kurssiaineistosta: laboranttikurssi, ohjelmia, haku- oppilas- vapaaoppilas- ja opettajaluetteloita, hakemuksia, liitteitä, tilauksia, kurssin raha-asiat, ohjesääntöjä.
Jos käy tuuri, nimi löytyy aineistosta.
Osoitteen löytyminen on aika epätodennäköistä...
Kansallisarkiston palvelut löytyvät netistä:
http://www.arkisto.fi/fi/palvelut
Lähetimme kysymyksesi eteenpäin, valtakunnalliselle kirjastoammattilaisten sähköpostilistalle, mutta kukaan sielläkään ei tunnistanut kyseistä runoa. Tunnistaisikohan joku palvelumme seuraajista?
Äänikirjojen lahjoittamisessa kirjastolle ei pitäisi olla mitään ongelmaa, jos ne ovat vain laillisesti valmistettuja. Tekijänoikeuslain 19 § rajoittaa ainoastaan elokuvateoksen ja tietokoneohjelman lainaamista.
Huomautan vielä, että tämä vastaus on laadittu pelkän maallikkotietämyksen perusteella, joten sitä ei kannata ottaa ammattilaisen laintulkintana. Varmempaa tietoa saa koulutetuilta juristeilta, esimerkiksi kunnan lakimiehiltä.
Tekijänoikeuslaki löytyy kokonaisuudessaan osoitteesta http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1961/19610404. Tekijänoikeuslakia erityisesti kirjaston näkökulmasta käsittelee Heikki Poroilan teos ”Tekijänoikeus ja kirjastot tietoverkkojen maailmassa” (BTJ Kirjastopalvelu, 2006).
Kirjastot ottavat lahjoituksina vastaan pääasiassa korkeintaan viisi vuotta vanhoja hyväkuntoisia teoksia. Muita itselle tarpeettomia kirjoja voi viedä pieniä määriä kirjastojen kierrätyskärryihin. Kannattaa tarkistaa oman lähikirjastonsa kierrätyspisteen tilanne ja säännöt ennen kirjojen vientiä kirjastoon.
Linjaus perustuu lain 12. §:ään "kirjaston OMIEN aineistojen käyttö, lainaus ja varaaminen - - - on maksutonta" (suuraakkoset vastaajan). Asiasta on kuntakohtaisesti erilaisia päätöksiä.
Lammas-sana kuuluu kaksivartaloisiin nomineihin, joiden vokaalivartalon lopussa on kaksi vokaalia ja joilla on konsonanttivartalo vain yksikön partitiivissa (s-loppuisten sanojen neljäs taivutustyyppi). Sanan vartalossa tapahtuu äännevaihtelu. Lammas-sana taipuu samoin kuin esimerkiksi sanat varas : varkaan, varvas : varpaan, kauppias : kauppiaan.
Kysymyksen siitä, miksi lammas-sanaa ei voi taivuttaa ks-päätteisellä muodolla, herättänevät esimerkiksi sanat sammas : sammaksen tai kannas : kannaksen. Suomen kielelle on tyypillistä, että sanojen vartalo muuttuu erilaisten taivutuspäätteiden edellä. Vartalo saattaa muuttua eri tavoin sellaisissakin sanoissa, jotka loppuvat samalla tavalla. Taivutukseen ja äännevaihteluun vaikuttavat…
