Aiheesta löytyy sekä tietokirjoja että kuvakirjoja. Voit tehdä haun internetissä pääkaupunkiseudun aineistotietokannasta osoitteessa:
http://www.libplussa.fi/ Hakusanalla koulutulokkaat löytyvät esim. seuraavat kirjat:
Bergström, Gunilla: Mikko Mallikas menee kouluun
Jacobsson, Anders: Lasse, ekaluokkalainen
Nöstlinger, Christine: Eppu ja ekaluokka
Tampereen kaupunginkirjaston www-sivuilla on luettelo aiheeseen liittyvistä kirjoista osoitteessa http://www.tampere.fi/kirjasto/lapset/ekaluok.htm
Vapaakappalekirjastoja ovat Suomessa ne kirjastot, joille lain mukaan kustantajien on toimitettava korvauksetta kappale Suomessa julkaistuista teoksista. Lain tarkoituksena on säilyttää suomalaista kulttuuriperintöä tutkijoiden ja muiden tarvitsijoiden käyttöön. Vapaakappaleoikeus työllistää kirjastoja, koska saadut teokset on saatettava käyttöön (luetteloitava yms.). Vapaakappalekirjastoihin kuuluvat Helsingin yliopiston kirjasto, Åbo Akademin kirjasto, Turun yliopiston kirjasto, Jyväskylän yliopiston kirjasto, Oulun yliopiston kirjasto, Eduskunnan kirjasto, Joensuun yliopiston kirjasto, Turun yliopiston kirjasto, Åbo Akademin kirjasto.
Käytännön tietoa vapaakappaleiden luovuttamisesta löytyy Helsingin yliopiston kirjaston sivulta…
Laulun Äidin sydän (Maan päällä paikka yksi on...) on sanoittanut Lydia Koidula. Tekstin on suomentanut Hilja Haahti. Tieto löytyy esim. Suuresta toivelaulukirjasta nro 1.
Tuija Lehtisestä löydät tietoa Suomen nuorisokirjallisuuden nettimatrikkelista osoitteesta http://www.nuorisokirjailijat.fi/ ja kirjoista: Kotimaisia nykykertojia (1997); Nuorten suosikkikirjailijat kautta Plätän (1995).
Teoksen Släktbok osassa II:2 (ilmestynyt sarjassa Skrifter utgivna av Svenska litteratursällskapet i Finland) on sukututkimus Palmgrenin suvusta. Se on laajuudeltaan n. 20 sivua. Tutkimus on saattanut ilmestyä myös eripainoksena. Porin kaupunginkirjaston kokoelmassa olevaa kirjaa ei saa lainaksi, mutta voitte ottaa siitä
täällä kopioita tai pyytää oman paikkakuntanne kirjaston kaukopalvelua tilaamaan kopiot. Porin kaupunginkirjastosta löytyy muutakin aineistoa Selim Palmgrenista ja Palmgren-suvusta. Kaikki materiaali ei näy aineistotietokannassa, joten kannattaa kääntyä Satakunta-osaston puoleen.
Helsingin kadunnimet on hyvä teos.Samoin Puhvelista Punatulkkuun-sarja,joka kertoo Helsingin kortteleista.Myös Kallion
kaupunginosan historiaa kannattaa tutkia, ja jos mahdollista mennä
vaikkapa pääkirjastoon Pasilaan tutkimaan Helsinki-kokoelmaa.
Esim. seuraavissa teoksissa ilmoitetaan arviohinnat kuntoluokituksen mukaan: "Suomen rahat arviohintoineen 1812-1998" (Suomen numismaattinen yhdistys 1999) tai "Suomi : rahat ja setelit 1811-1999 arviohintoineen" (Rahaliike Holmasto 1999). Teosten saatavuustiedot voitte tarkistaa lähimmästä kirjastostanne tai aineistotietokannasta, joka löytyy osoitteesta http://mainio.kirjastot.fi/listaa_kaikki.asp. Tekemällä tiedonhaun asiasanalla rahat, saatte viitteitä rahoja käsittelevistä teoksista.
Jos suku Segebade von Kummenhagen ei ole rekisteröity Suomen eikä Ruotsin ritarihuoneella, sen vaakunaa todennäköisesti ei löydy tavallisista lähteistä, joissa on kuvia vaakunoista kuten Elgenstierna: Den introducerade (=rekisteröity) svenska adelns ättartavlor tai Karl Arvid Klingspor: Sveriges ridderskaps och adels wapenbok. Viimemainitussa kyllä on Segebadenin sukujen vaakunat (aatelissuku numero 1852 ja vapaaherrallinen suku numero 285, joiden vaakunassa on hirvensarvi). Segebaden von Kummenhagenin-suvulla on erillinen oma vaakuna, jossa on kaksi tähteä.
Ei-rekisteröidyt suvut löytyvät kirjasta Kalender över i Sverige levande ointroduserad adel. Sivulla 274 vaakunaa kuvaillaan, mutta kuvaa ei löydy. Teoksessa Hans Jäger-Sundstenau:…
Maailmanlaajuisia täysin luotettavia listoja, joita tiedustelet, ei ole olemassa. Internetistä kuitenkin löytyy paljon aihetta käsitteleviä sivuja.
Suomen viralliset myyntiluvut löytyvät Suomen ääni- ja kuvatallennetuottajien sivuilta: http://www.ifpi.fi/tilastot/. USA:n vastaava lista löytyy osoitteesta http://www.neosoul.com/riaa/. Sivuilla on lisäksi aiheeseen liittyvää tietoa.
Guinnessin Suuren Ennätyskirjan 1998 painoksessa (ss. 106-109) on mainittu useita listoja mutta niiden luotettavuus on kyseenalainen (lähteitä ei ole mainittu).
Kannattaa etsiä tietoa kirjallisuuden luokasta (Helsingin kaupunginkirjaston luokituksessa) 805, jossa löytyy tutkimuksia sarjakuvista. Asiasanaksi kannattaa laittaa Aku Ankka ja luokka 805. Yksi hyvä teos Aku Ankasta on vuonna 1980 ilmestynyt tutkimus Dorfman: Kuinka Aku Ankkaa luetaan. Englanninkielisenä löytyy kirja Aku Ankasta: O'Brien, Flora: Walt Disney's Donald Duck, 1984. Disneyn elämäkerrasta kannattaa myös tarkistaa tiedot.
Muualla kuin pääkaupunkiseudulla yleiset kirjastot käyttävät Yleisten kirjastojen luokitusjärjestelmää, jossa sarjakuviin liittyvä tutkimus on luokassa 86.13 Sarjakuvien historia ja tutkimus.
Kirjassa Kulttuurin muuttuvat kasvot (SKS 1999) on Tom Selänniemen artikkeli "Moderni turisti ja klassinen rituaaliteoria". Viitaten Victor Turneriin liminaalisuutta selvitellään näin:
"Liminaalisuuden käsite viittaa välimaillla olemiseen. Itse sana tulee latinan sanasta "limen", joka tarkoittaa kynnystä. Jos olet kahden huoneen, vaikkapa makuuhuoneen ja eteisen kynnyksellä astumassa makuuhuoneeseen, et ole enää eteisessä, mutta et myöskään makuuhuoneessa, vaan välimailla, kynnyksellä. Kuvitteellisesti voidaan ajatella,että eteisen säännöt eivät enää päde, mutta makuuhuoneenkaan säännöt eivät ole vielä voimassa, joten hetken ajan ikään kuin kaikki on mahdollista ja sallittua. Liminaalitilaa onkin usein verrattu kuolemaan, kohdussa…
Aurinkokellon rakentamisohjeita ja teoriaa löytyy ainakin Aulis Koivusalon kirjasta Teemme aurinkokellon, jonka on julkaissut Tähtitieteellinen yhdistys Ursa vuonna 1982. Teos on lainattavissa kirjastoista mm. Jyväskylästä. Aiheesta on kirjoitettu myös artikkeli Tähdet ja avaruus -lehden numerossa 2 vuonna 1995.
Artikkelin on kirjoittanut Kirsti Vajanto ja sen nimi on Tehdään aurinkokello.
Helsingin pääkirjastossa, Itä-Pasilassa Rautatieläisenkatu 8, on mikrofilmattuna Uusi Suomi vuodesta 1919 alkaen. Mikrofilmiltä on mahdollisuus kopioida kyseinen artikkeli. Itsepalvelukopiot maksavat 5mk/kpl.
Maailma tänään -kirjasarjasta (ilmestynyt vuonna 1997) löytyivät seuraavat tiedot Ranskasta: pinta-ala 543.965 neliökilometriä, asukasluku 58 miljoonaa vuonna 1993, valtiomuoto monipuoluetasavalta kaksikamarinen eduskunta. Elinkeinot maatalous ja kalastus 6,3 % bkt:sta, kaivost. ja teollisuus
19,1 % bkt:sta, kauppa 13,6 % bkt:sta, julkishallinto ja puolustus:15,8 % bkt:sta, palvelualat 23,2 % bkt:sta.
Oulun kaupunginkirjaston tietokannasta osoitteesta http://www.ouka.fi/kirjasto/intro voit etsiä tietoa Ranskan historiasta asiasanoilla: Ranska, historia. Näin löytyvät esim. seuraavat teokset Hovi, Kalervo: Ranska suurvallasta Euroopan rakentajaksi ja Cole, Robert: Matkaopas historiaan : Ranska. Tilastoja löytyy käsikirjastostamme esim.…
Otavan kirjallisuustieto -hakuteoksen mukaan Ohdaketrilogian muodostavat teokset 'Haukkani Memed' (Ince Memed, 1955), 'Ohdakkeet palavat' (Ince Memed II, 1968) ja 'Memedin kosto' (Ince Memed III, 1984). Pumpulitiesarja koostuu teoksista 'Puuvillatie' (Ortadirek, 1960), 'Maa rautaa, taivas kuparia' (Yer demir, gok bakir, 1963) ja 'Kuolematon ruoho' (Ölmez otu, 1969).
Teos 'Suosta nousee uusi maa' on turkiksi Yusufcuk Yusuf , 1975. Muita teoksia 'Ararat-vuoren legenda' (Agridagi efsanesi, 1970), 'Tuhannen härän vuori' (Bin bogalar efsanesi, 1971), 'Tasangon valtiaat' (Demirciler carsisi cinayeti, 1974), 'Poika ja lokki' (Al gözum seyrele Salih, 1976) , 'Kalastaja jota meri vihasi' (Deniz kustu, 1978) ja 'Linnut ovat lähteneet' (Kuslar da…
Louhivaara sijaitsee entisen Ilomantsin alueella n. 60 km Laatokan pohjois-
puolella olevasta Jänisjärvestä pohjoiskoilliseen. Louhivaara on entistä Ilomantsia, Leminahon kylän osa. Leminaho jäi rajan tälle puolelle, mutta Louhivaara rajan taakse. Venäläiset ovat purkaneet ja hävittäneet koko entisen
Louhivaaran kylän, joten venäjänkielistä nimeäkään ei sillä siis ole. Jos tarvitset lisätietoja kylästä, annan tässä muutaman henkilön yhteystiedot. He voivat tietää asiasta lisää:
-Viljo Vestman (puh. 050-3212234)(tekee retkiä veteraanien ym. kanssa ko. alueille)
-kirjailija Pekka Mutanen,(puh. 013-843156) inkeriläinen paluumuuuttaja, joka taitaa myös venäjän kielen ja voi tarvittaessa toimia tulkkina.
"Pallosalama tappo lehmän Hauholla" on julkaistu v. 1987 singlenä (Kräk KRÄKS108) , sinkun toisella puolella on kappale "Toivotonta brenkotusta". Esittäjänä oli Tajakka ja Tabletit-niminen yhtye. Kappaleen on säveltänyt Risto Tajakka, säveltänyt ja sovittanut Timo Kuronen.
