Levy-yhtiö Decca Records perustettiin vuonna 1929 Isossa-Britanniassa. Yhtiöllä oli aikoinaan edustus myös Suomessa ja monikin tunnettu artistimme julkaisi tuotantoaan Decca-levyillä.
Mäntsälän Haarajoella sijaitseva Deccatie ei kuitenkaan saanut nimeään tuon levy-yhtiön mukaan. Decca on radioaaltoja käyttävä paikantamisjärjestelmä. Se kehitettiin toisen maailmansodan aikana ja oli käytössä vuoteen 2000. Haarajoen vuonna 1970 rakennettu decca-asema huolehti aikanaan radiosignaaleilla alusten turvallisesta navigoinnista Suomenlahdella. Lähetysasema suljettiin vuonna 1999, kun deccajärjestelmän käyttö loppui Euroopassa.
Asema otettiin uudelleen käyttöön vuonna 2009, kun siellä aloitettiin DGPS-järjestelmän lähetykset. Nykyään näiden…
Välitimme kysymyksesi eteenpäin, valtakunnalliselle kirjastoammattilaisten sähköpostilistalle. Ehkäpä joku kollega jossakin päin Suomea muistaisi kyseisen laulun! Palaamme asiaan heti jos vain saamme sieltä vastauksen. Vai muistaisikohan joku palvelumme seuraajista kyseenomaista laulua?
Leireillä menehtyneistä löytyy monenlaisia tietoja esimerkiksi Sotasurmasampo 1914-1922 -palvelusta:
https://sotasurmat.narc.fi/fi/
Toinen verkosta löytyvä aineisto on valtiorikosylioikeuden aktit, joita voi hakea Kansallisarkiston digitaaliarkistosta sukunimen perusteella:
http://digi.narc.fi/digi/search.ka
Leireiltä selvinneiden tietoja voi löytyä Sotavankilaitoksen arkistosta, jota säilytetään Kansallisarkiston Helsingin toimipaikassa:
http://wiki.narc.fi/portti/index.php/Sotavankilaitos
Sotavankileirin vankikortisto on digitoitu ja haettavissa verkossa:
http://digi.narc.fi/digi/dosearch.ka?atun=111047.KA
Henkilötietoja ajalta voi löytyä myös ajan sanomalehdistä, joista voi tehdä tekstihakuja Kansalliskirjaston digitaalisista…
Ns. opistoinsinöörejä valmistui teknillisistä oppilaitoksista. Riihimäen teknillisessä oppilaitoksessa koulutettiin insinöörejä 1960-luvulla. Esimerkiksi Helsingin Sanomissa 21.7.1968 julkaistun ilmoituksen mukaan Riihimäelle otettiin uusia oppilaita koneosaston valmistustekniikan ja sähköosaston puhelintekniikan insinööriopintoihin. Kolme vuotta kestäneen koulutuksen edellytyksenä oli ylioppilastutkinto.
http://oulun1.blogspot.com/2010/02/insinoorien-heikentynyt-arvostus.html
Helsingin Sanomat, arkistohaku
Hei,
Kiitos kysymyksestäsi! Saimme selville, että talo on kyllä pystyssä, mutta se on yksityisomistuksessa. Väriltään talo on nyt punainen.
Leppävaaran tila sijaitsee Mouhijärvellä. Mouhijärvi on liittynyt osaksi Sastamalan kaupunkia vuonna 2009.
Facebookissa on ryhmä Metsolat, jossa käydään vilkasta keskustelua sarjaan liittyvistä asioista, joten sieltä
saisi varmaan lisää mielenkiintoista tietoa.
Alla muutamia kiinnostavia 1800-luvulla eläneiden naisten elämäkertoja:
Anna-Liisa Amberg: Piireissä : Mascha von Heiroth 1871-1934 (Siltala, [2016])
Eeva Hurskainen: Tunnet sen sydämessäsi : Aurora Karamzin ja äidin tehtävä (Kirjapaja, 2008)
Sirpa Kivilaakso: Satukuningatar Anni Swan : elämä ja teokset (Atena, 2009)
Minna Maijala: Herkkä, hellä, hehkuvainen : Minna Canth (Otava, 2014)
Merete Mazzarella: Fredrika Charlotta, o.s. Tengström : kansallisrunoilijan vaimo (suomentanut Raija Viitanen, Tammi, 2007)
Outi Pakkanen: Aino Ackté, Pariisin primadonna (WSOY, 1988)
Kirsi Vainio-Korhonen: Sofie Munsterhjelmin aika : aatelisnaisia ja upseereita 1800-luvun Suomessa (Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2012)
…
Kirjastoista saa 11.5.2020 lähtien varata aineistoa tavalliseen tapaan. Ehdottaisin Donnerin kirjan varaamista, vaikka tällä hetkellä näyttää siltä, että kirja on Töölön kirjastossa hyllyssä. Kirjastoon voi myös soittaa ja pyytää kirjan varaamista, jos ei voi/halua jättää varausta sähköisesti.
Laura Ingalls Wilderin englanninkielisissä kirjoissa tyttöjen päähineistä käytetty sana on bonnet (tai sunbonnet), joka tavallisimmin suomennetaan juuri hilkaksi. Kirjasarjan suomennoksissa käytetty sana vaihtelee hieman kirjan, kääntäjän ja tekstikohdan mukaan: se voi olla aurinkohattu, hellemyssy, hellehattu tai pelkkä hattu.
Suomen kielen sanakirjat eivät tunne verbiä tärppäyttää, joka on siis selvästikin muodostettu verbistä tärpätä.
Sanakirjoista löytyy esimerkiksi vastaavantyyppinen verbi täsmäyttää ’antaa täsmätä; saattaa täsmäämään’. Sen perusteella voinemme päätellä, että tärppäyttää-verbiä on käytetty merkityksessä ’antaa tärpätä; saattaa tärppäämään’.
https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/#/
Suomen Mehiläishoitajain Liitossa on perehdytty mehiläisten hoitoon Suomessa. Kirjastonhoitaja neuvoo kysyjää kääntymään heidän puoleensa, ks. https://www.mehilaishoitajat.fi/
Mehiläiset Kaliforniassa tuottanevat hunajaa, jonka koostumus vaihtelee ympäristön kasvien mukaan. Yhdysvaltalainen kollegamme löysi meille artikkelin, joka suoraan vastaa kysymykseen mehiläisistä ja THC -stä eli Bees and cannabis by Sharon Schmidt osoitteessa
https://www.beeculture.com/bees-and-cannabis/
Lyhyesti sanottuna:
First, it appears that bees cannot experience altered neurophysiology as a result of exposure to cannabis given that they have no neuroreceptors for the chemical it contains.
Lastentaulun Katinka ("Miska soutaa joella...") venäjänkielisiä sanoja on etsitty aiemmin Helsingin kaupunginkirjaston Kysy.fi-palvelussa. Valitettavasti venäjänkielisiä sanoja tähän sävelmään ei ole löytynyt.
Voit lukea vanhan vastauksen alla olevasta linkistä.
http://www.kysy.fi/kysymys/mista-loytyisi-venajankieliset-sanat-laululle-katinka-eli-miska-soutaa-joella
https://www.kirjastot.fi/kysy/miten-miska-soutaa-joella-lauletaan?language_content_entity=fi
Euripideen Alkestis-näytelmässä (säkeet 463-464) kuoro toivoo (valittaessaan näytelmän päähenkilön kohtaloa), että κούφα σοι χθὼν ἐπάνωθε πέσοι. Suomennettuna ilmaisu olisi "olkoon maa päälläsi kevyt". Hautapiirtokirjoituksissa esiintyvä latinankielinen lause sit tibi terra levis ("olkoon sinulle maa kevyt") todennäköisesti pohjautuu juuri tuohon Euripideen Alkestis-näytelmän ilmaisuun.
Tässä vielä Leena Joen kirjoitus "Kepeät mullat" -ilmaisun taustoista: https://www.kielikello.fi/-/kepeat-mullat.
Osanottoni.
Pyytämäsi valtakirjamallit suomeksi
http://www.tlhautauspalvelu.fi/File/Valtakirja.pdf?rnd=1364160851
http://testamenttiopas.com/mallit-ja-pohjat/perukirja-malli/
ja ruotsiksi
https://www.lerum.se/globalassets/documents/forvaltningssidorna/stod-och-omsorg/dodsboanmalan/fullmakt-att-foretrada-dodsbo.pdf
http://husjuristen.com/pdf/Fullmakt_Bouppteckning_Arvskifte.pdf
Lahden kaupungin metsätoimi on asentanut puuveistoksia metsäalueille asukkaiden iloksi vuosia sitten. Nykyään toiminta on valitettavasti lopetettu kokonaan.
Niitä on eri puolilla kaupunkia:
Teivaa, susi
Mukkula, metso
Pesäkallio, ilves
Karisto, kärppä
Liipola, mäyrä
Tonttila, kettu
Kytölä, ahma
Keijupuisto, liito-orava
Lisäksi Salpausselän luonnonystävät on asentanut Urheilukeskuksen ympäristöön karhuveistoksen ja ketun.
Lahden ympäristöpalvelut on myös asentanut pari veistosta Tapanilan maastoon.
Ainakin ns. perhelenkin varrelta niitä löytyy.
Nettihaussa ei tullut esiin mitään selviä trendejä. Osassa sivuja sanottiin ettei keskisormissa ole suosittua pitää sormuksia, koska se ottaa yleensä eniten painoa esim. kassia kantaessa, toisaalla taas että se on suosittu sormi. Sormuksen keskisormessa sanottiin useimmiten tarkoittavan tasapainoa ja vastuullisuutta, oletettavasti koska se on keskellä.
Englanninkielisessä wikipediassa kerrottiin aseksuaalien käyttävän mustaa sormusta oikean käden keskisormessa.
Ikävä kyllä nyt korona-aikaan en päässyt tutustumaan kirjaan Rings : jewelry of power, love and loyalty, jossa voisi olla jotain aiheesta.
Hoksottimet-sana tulee verbistä hoksata (huomata, äkätä, keksiä), joka on lainaa ruotsista. Se on mahdollisesti peräisin muinaisruotsin verbistä hoxa (hugsa, hågsa – esim. harkita, tarkkailla ) tai suomenruotsin murteellisesta verbistä håkksa. Hoksata-verbistä muodostetussa yleensä monikollisessa hoksottimet-substantiivissa on leikillinen sävy.
Hoksata-sanaa on suomen kirjakielessä käytetty käytetty jo 1700-luvun lopulla (Kristfrid Gananderin satukokoelma, 1784).
Häkkinen, Kaisa: Nykysuomen etymologinen sanakirja (2004)
http://www.saob.se/artikel/?seek=HUGSA
https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/#/
http://kaino.kotus.fi/sms/?p=main
Nykysuomen sanakirja 1 (1980)
Tähän ei ole yksiselitteistä vastausta, vaan se riippuu aina yksilöstä. Varsinkin Nälkäpelin viimeinen kirja minulle aikuislukijalle varsin ahdistava, mutta riippuu erittäin paljon lukijasta, mihin kukakin keskittyy. Lapsi ja nuori lukijana suojelee yleensä itseään asioilta, joita hän ei ymmärrä. Liikkuvan kuvan katsotaan olevan paljon vaikuttavampaa kuin tekstin, josta syystä kirjoilla ei ole ikärajoja.
Twilight-kirjoja en itse suosittelisi, syynä lähinnä se, että niissä kuvattava "rakkaussuhde" ei ole tasapainoinen (Edward vaanii ja kontrolloi Bellaa) ja loppupuolella suhdekuviot menevät varsin oudoiksi. Nälkäpelit ovat parempia! Ikäryhmälle löytyy kuitenkin paljon sopivampaakin luettavaa ja suosittelisinkin ennemmin…
Tässä joitain ehdotuksia kotimaisista nuortenkirjoista:
Ilkka Auer: Lumen ja jään maa -sarja
Magdalena Hai: Gigi ja Henry -sarja
Anna Hallavan kirjat Valpuri Vaahteran maaginen korva ja Sammakkoprinsessa ja sen jatko-osa Operaatio Huulituli
Sari Peltomaa: Kummat
Anders Vacklin, Aki Parhamaa: Glitch-sarja
Ja käännöksiä:
Jessica Townsend: Nevermoor-sarja
Diana Wynne Jonesin kirjat
Michelle Paver: Muinainen pimeys -sarja
Sarah Mlynowskin Rachel-sarja
Philip Reeve: Kävelevät koneet -sarja
Toivottavasti löydät näistä jotain sinua kiinnostavaa!
