Kahvilan miehille tiedoksi, että sanalla "pokka" on useita, toisiinsa liittymättömiä merkityksiä ja sen myötä alkuperiä.
Kielitoimiston sanakirja antaa sanalle merkitykset "pokeri" ja "pokerinaama":
https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/#/pokka?searchMode=all
Kaisa Häkkisen Nykysuomen etymologinen sanakirja kertoo, että molemmat sanat on mainittu jo Elias Lönnrotin sanakirjassa 1880, mutta Lönnrotin pokeri merkitsi nyrkkeilyä, ja on mahdollisesti lainaa englannin kielen poker-sanasta sanan alkuperäisemmässä merkityksessä. "Pokka" taas on venäläisperäinen ja merkitsee sivua tai kylkeä.
Kolmas "pokka" on kylä Lapissa, Kitisenlatvalla Koillis-Kittilässä. Suomenkielinen nimi on mukaelma pohjoissaamesta, ja sen pohjana on ollut …
Kiri on suomalainen nimi, joka tunnetaan ainakin Vehkalahdella ja Janakkalassa, jossa se esiintyy myös asutusnimenä. Vanajan kylän alkuna on ollut Kiri-niminen rälssitila. Kiri voi olla lyhentymä marttyyrinnimestä Kyrillos, mutta varsinaisesti nimen alkuperää ei ole selvitetty. (Lähde: Pirjo Mikkonen, Sirkka Paikkala, Sukunimet, 2000)
Digi- ja väestötietoviraston Nimipalvelun mukaan Suomessa on tai on ollut 441 Kiri-sukunimistä henkilöä:
https://verkkopalvelu.vrk.fi/nimipalvelu/
Tämä Singer-ompelukone on valmistettu vuonna 1911. Sarjanumero selviää Singerin sarjanumerotietokannasta https://ismacs.net/singer_sewing_machine_company/serial-numbers/singer-f-series-serial-numbers.html
Pioneerialan asiantuntija kertoi kyseessä olevan sähkösytytyskoje. Klassisissa malleissa sähkövaraus saadaan aikaan kampea pyörittämällä ja sitten painetaan nappia (tai näissä tosi old-school -laitteissa painetaan laukaisukampi pohjaan).
Laitteesta löytyy useita mainintoja Kansalliskirjaston digitoimista historiallisista sanoma- ja aikakauslehdistä. Kuvaa en valitettavasti löytänyt, mutta laitteen käyttöä on kuvaillut esim. pioneerivänr. Saarinen Rajan turva -lehdessä vuonna 1929:
"Odotamme vain, käsi sähkösytytyskojeen avaimessa, suojaisessa paikassamme kaikessa rauhassa, kunnes kaikki omat joukkomme ovat ehtineet omalle rannallemme ja yhä vain vaanimme hetkeä, jolloin viholliset marssivat sillalle ja sitten hirveä räjähdys, valtavat…
Fono.fi:n tietojen mukaan Ahti Taponen on tehnyt käännöksen joka alkaa sanoilla "Jos sä koskaan saat tietää miten tuhlaan...":
http://www.fono.fi/KappaleenTiedot.aspx?kappale=jos+s%c3%a4+koskaan+saa…
Yleisradion levyston Fono.fi -palvelussa on myös lisätietoja La Cumparsitan muista suomennoksista:
http://www.fono.fi/Dokumentti.aspx?culture=fi&id=ebcdbbd6-a7de-48df-8d3…
Suomen murteiden sanakirja (osa 6, s.652) kertoo, että keikkeet substantiivina tarkoittaa samaa kuin pidot, hääpidot/häät, nurkkatanssit tai karhunpeijaiset. Jonkinlaiset juhlat ovat siis tiedossa, jos saa kutsun keikkeisiin.
Adverbinä Keikkeellään tarkoittaa pystyssä, kekassa oloa, Keikkeillään taas kallellaan, kaatumaisillaan olemista.
Tutkimistani lähteistä ei klutsin, lutsin tai samaa merkitsevän slutsin etymologia valitettavasti selvinnyt. Yhtenä hieman huterana mahdollisuutena mieleeni tuli englannin sana clutch merkityksessä "a device for holding fast" ('apuväline johonkin tarttumiseksi/jonkin kiinnittämiseksi tiukasti').
Kannattaa kysyä Helsingin kaupungin digituesta, joka toimii myös etänä.
https://digituki.hel.fi/fi/
Ilmaiseen Open Office ohjelmistoon kuuluu myös tekstinkäsittelyohjelma.
https://open_office.fi.downloadastro.com/
Voisiko kyseessä olla ranskalaisen Albert Barillén ohjaama animaatiosarja Olipa kerran ihminen? Lisätietoa sarjasta löytyy Wikipediasta: https://fi.wikipedia.org/wiki/Olipa_kerran_ihminen
Kirjastosta löytyy dvd-versio, saatavuustiedot https://satakirjastot.finna.fi/
Mainittu sitaatti on yhdistelmä kahdesta eri teoksesta. "Oli rippipyhä, ja väkeä vilisi kirkolla tiet aivan mustana" on Marja Salmelan teoksesta Unielmiensa uhri (1902), "Elsan rippipyhänä minä näin teidät viimeksi" taas on Teuvo Pakkalan teoksesta Elsa - Kuvauksia elämästä vaaralla (1894). Molemmat kirjat ovat kokonaisuudessaan luettavissa esimerkiksi Kansalliskirjaston ylläpitämässä Doria-julkaisuarkistossa, ja molemmissa teoksissa vaikuttaisi olevan mukavasti kuvausta rippikoulun käymisestä.
Hakusanoilla "rippikoulu", "rippilapsi" tai "ripille" ja valikon erilaisilla aikarajauksilla saa etsittyä Doriasta kyseisen sanan sisältävää (kauno)kirjallisuutta. Silmäilyn perusteella esimerkiksi Minna Canthin Hanna (1886) ja Arvid Järnefeltin…
Kirjaston ohje on tullut seudulliselta koronakoordinaatioryhmältä. Käytännössä kyseessä on vahva suositus käyttää kasvomaskia kirjastossa. Maskia voi olla käyttämättä terveydellisiin syihin vedoten, eikä kirjastossa synny seuraamuksia vaikka vain omista syistään - tai ilman mitään syytä - jättää käyttämättä kasvomaskia. Toivottavaa on että mahdollisimman moni käyttää kasvomaskia.
Omaan silmään näyttäisi jonkin sortin kuoriaisen toukalta, mutta sen tarkempaa lajintunnistusta en valitettavasti pysty tekemään. Aiheesta kannattaa kysyä Suomen lajitietokeskuksen foorumilta https://foorumi.laji.fi/c/selkarangattomat/32, iNaturalist-tunnistuspalvelusta https://inaturalist.laji.fi/ (vaativat rekisteröitymisen ja sisäänkirjautumisen) tai LuontoPortti-verkkolehden Kysy luonnosta -palstalta https://lehti.luontoportti.fi/fi/kysyluonnosta/?c=hyonteiset.
Draugen (tai yksikössä draugr, draug) on skandinaavisessa mytologiassa esiintyvä elävä kuollut. Ne ovat kammottavan näköisiä ja pahansuopia olioita, jotka asuvat haudoissa.
Draugen voi tarkoittaa myös muita asioita. Norjanmerellä on Draugenfeltet-niminen öljykenttä. Erään norjalaisen videopelin nimi on Draugen (https://www.redthreadgames.com/draugen). Black metal -yhtye Dark Funeralin entisen rumpalin Joel Anderssonin taiteilijanimi oli Draugen. On myös olemassa Draugr-niminen eksoplaneetta (PSR B1257+12 b).
Muistamasi elokuva voisi olla amerikkalaisesta rock and roll -laulajasta Buddy Hollysta tehty dokumenttielokuva nimeltä Buddy Holly: Rave On! Elokuva on vuodelta 2017, ja sen on ohjannut George Scott. Buddy Holly kuoli lento-onnettomuudessa vuonna 1959.
Elokuvan esittely löytyy esim. Yle Teeman sivuilta. Elokuva on esitetty Teemalla vuosina 2018 ja 2019.
https://yle.fi/aihe/artikkeli/2018/04/13/buddy-holly-rave-on
Samassa lento-onnettomuudessa kuoli myös nuori rockmuusikko Ritchie Valens. Myös hänestä on tehty omaelämäkertaelokuva. Elokuvan nimi on La Bamba. Se on vuodelta 1987, ohjaaja on Luis Valdez):
https://www.leffatykki.com/elokuva/la-bamba
Kun TV-lähetykset Suomessa 50-luvulla käynnistyivät ja televisioita alettiin markkinoida kuluttajille, varhaisissa vastaanotinmainoksissa tähdennettiin erityisesti sitä, kuinka television avulla kodin ulkopuolinen maailma tuli kotiin tai televisio siirsi katsojan ulkopuoliseen maailmaan. Vaikka alkuvuosien jälkeen tällainen "maailma kotiin" -strategia mainoksista jäikin pois, ei tämä television television ominaisuus lakannut olemasta: edelleen se heijastelee ympäröivää maailmaa ja välittää näkymiä ajankohtaisista asioista vastaanottimiimme, halusimme tai emme. Tästä näkökulmasta television sättiminen ajankohtaiseen COVID-19-pandemiaan tavalla tai toisella liittyvien aiheiden käsittelystä on vähän kuin moittisi peiliä siitä että naama…
Sekä adjektiivina että substantiivina tunnettu 'löperö' tarkoittaa Nykysuomen sanakirjan mukaan ryhditöntä, holtitonta, saamatonta, velttoa, nahjusmaista (a.) ja nahjusta, vetelystä, vätystä (s.). Sanan alkuperää ei tutkimissani lähteissä selitetty.
Valitettavasti "korppujen" tarvitsemat Floppy diskit taitavat olla mennyttä aikaa. Muistelen nähneeni niitä isompien kirjastojen takahuoneissa vielä viitisen vuotta sitten, mutta nyt Pajat ja Verstaat eivät niitä enää mainosta.
Onneksi esim. Verkkokauppa.com löytyy apu noin 32€ hintaan https://www.verkkokauppa.com/fi/product/5361/fjxcb/Freecom-Floppy-Disk-Drive-USB-liitantainen-levyasema-3-5-lev/lisatiedot Muitakin vaihtoehtoja on. https://www.google.com/search?rlz=1C1GCEB_enFI906FI906&sxsrf=ALeKk005k7OSXlw4spTXC5GJvzeVLhkgUQ:1612794225008&q=Sandberg+ulkoinen+diskettiasema&sa=X&ved=2ahUKEwjq2YHXvtruAhWstYsKHRHWD7YQ1QIwE3oECBgQAQ&biw=1920&bih=1057
Kyseessä on kaiketikin Yhtyneiden kuvalehtien vuosina 1976-1979 julkaisema aikakauslehti P.S : paljon puhuva, suoraan sanova.
P.S.-lehteä on vain muutaman yliopistokirjaston kokoelmissa. Pääkaupunkiseudulla lehden voi lukea Kansalliskirjastossa, mutta kotilainaan sitä ei saa.
https://kansalliskirjasto.finna.fi/Record/fikka.3422984
Kansalliskirjaston palveluista nyt poikkeusaikana voit lukea lisää täältä:
https://kansalliskirjasto.finna.fi/
