Kielitoimiston sanakirjasta ei löydy sanaa kakkutäyte, mutta se ei tarkoita, etteikö sana voi silti olla käytössä. Sanakirjaa ylläpitävän Kotimaisten kielten keskuksen sivuilla kerrotaan näin:
"Sanakirja pyrkii kuvaamaan sitä, mikä on kielessä yleistä, vakiintunutta ja tyypillistä. Sekin, mikä on harvinaista tai tilapäistä, kuuluu kieleen vaikka ei sanakirjaan.
Kieli tai kielenkäyttö myös muuttuu jatkuvasti. Siitä, että jotakin sanaa ei ole sanakirjassa, ei voi tehdä sellaista päätelmää, ettei sanaa ole olemassa tai ettei sitä ole ”hyväksytty” sanakirjaan. Myöskään tyylilajimerkintä ei ole ohje siitä, miten sanaa tulisi käyttää, vaan kuvaus siitä, millaisissa yhteyksissä sanaa yleensä käytetään.
Mihinkään sanakirjaan ei voi…
Kielitoimiston sanakirjan (https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/#/) mukaan 'narttu' viittaa koiraeläinnaarakseen, kun taas 'naaras' viittaa munasoluja tuottavaan eläinyksilöön. Naaraskissa näyttäisi olevan vakiintunut nimitys.
Voisikohan kyseessä olla on Disneyn ja Pixarin yhteistyönä vuonna 1998 valmistunut ja 1999 Suomessa julkaistu tietokoneanimaatioelokuva Ötökän elämää (A Bug's life). Kyseistä elokuvaa olisi voitu esittää Suomen televisiossa vuosien 2000-2005 välillä. Sen kuvauksessa sanotaan näin: "Ötökän elämää on kertomus kuhisevasta muurahaiskeosta, joka uhattuna ollessaan oppii yhteistyön voiman. Joka kesä muurahaisyhdyskunta joutuu oman talvivarastonsa lisäksi keräämään ruoan myös laiskoille heinäsirkoille. Kun keksijämuurahainen Flik vahingossa hävittää lahjaviljan, kaksinkertaistaa ilkeä Hopper vaatimuksensa uhaten muuten tuhota koko yhdyskunnan. Muurahaisprinsessa Atta lähettää Flikin kaupunkiin hakemaan…
Kirja on Tytti Seessalon "Noidanmetsästäjät" (1997).
Kirjassa Lontoossa asuva Eve lähetetään Suomeen sukulaisten luo. Hän ihmettelee suomalaista kotia ja mm. muovinen pöytäliina mainitaan useamman kerran. Eve kohtaa öisessä metsässä jännittävän kulkukissan, Collin, joka on Suuren Noidanmetsästäjän oikea käsi.
Suomen sodan jälkeistä tilannetta on kuvattu monenlaisilla metaforilla. On vaaran vuosia ja karhun kainaloa. Mitä katsantokantaa edustat tai näkökulmaa haluat painottaa? Jos olet perehtynyt aiheeseen, voinet itse päättää onko tämä sopiva kielikuva. Esimerkiksi seuraavista verkostakin löytyvistä resursseista voisi löytyä tietoa turvallisuuspolitiikan näkökulmasta:
Tynkkynen, V., Karjalainen, M. & Airio, P. 2018. Suomen puolustusvoimat 100 vuotta. Helsinki: Edita.
Tynkkynen, V. & Jouko, P. 2007. Towards east or west?: Defence planning in Finland 1944-1966. Helsinki: National Defence University.
Visuri, P. 1990. Evolution of the Finnish military doctrine 1945-1985: Documentation. Helsinki: War College.
Visuri, P. (1998).…
Emme valitettavati onnistuneet selvittämään runon tekijää.
Jos joku kysymyksen lukija tunnistaa runon, niin tiedon voi laittaa kommenttina tämän vastauksen perään.
Auguste Escoffier'n teos Le guide culinaire ilmestyi vuonna 1903. Teos on luettavissa digitoituna useammassakin palvelussa. Valitettavasti Le guide culinaire -teoksesta ei löydy salaattireseptiä tai muutakaan ruokaohjetta, jossa olisi sana japonica.
https://gallica.bnf.fr/ark:/12148/bpt6k65768837/f14.item.texteImage
https://archive.org/
Toimeentulotuen perusosa on tarkoitettu jokapäiväisen elämän välttämättömiin menoihin (ravinto, vaatteet, vähäiset terveydenhuoltomenot, henkilökohtaisesta ja kodin puhtaudesta aiheutuvat menot, paikallisliikenteen käyttö, sanomalehden tilaus, puhelimen ja tietoliikenteen käyttö, harrastus- ja virkistystoiminta ja muut vastaavat henkilön ja perheen jokapäiväiseen toimeentuloon kuuluvat menot). Perusosan määrän eri tilanteissa näet KELA:n sivuilta: https://www.kela.fi/toimeentulotuki-perusosan-maara. Esimerkiksi yksin asuvalla lapsettomalla henkilöllä se on 504,06 €/kk.
Lisätietoa toimeentulotuesta: https://www.kela.fi/toimeentulotuki.
Jonni-sanasta on kysytty myös Helsingin kaupunginkirjaston Kysy.fi-palvelussa.
Sanan alkuperälle on useita selityksiä. On arveltu muun muassa, että jonni voisi olla genetiivimuoto sanasta jonkin. Sen on esitetty olleen konjunktio tai deskriptiivinen sana. Suomen murteiden sanakirjan mukaan jonni on viitannut myös suutarin käyttämään alasimeen.
Voit lukea vanhan vastauksen täältä:
http://www.kysy.fi/kysymys/jos-joku-jonninjoutava-niin-mika-se-jonni
Nykyisen Suomen alueet ovat aikanaan olleet osa Ruotsin kuningaskuntaa. Sen sijaan Suomen hallussa itsenäisyyden alussa v. 1920 - 1944 ollut Petsamo ei kuulunut missään vaiheessa Ruotsille.
Ruotsin vallan ajan itäraja noudatti pohjoisosaltaan Täyssinän rauhan (1595) linjauksia. Rajalinja kulki pohjoisessa nykyistä rajaa lännempänä, jolloin esimerkiksi Inarin itäosa ei kuulunut Ruotsiin. Virallinen Ruotsin ja Venäjän välinen rajankäynti Lapin alueella jäi kuitenkin erimielisyyksien takia tekemättä ja raja jäi kiistanalaiseksi. Myöhemmin Ruotsin vaikutus ulottui myös Itä-Inarin puolelle.
Lähteitä:
Kyösti Julku: Suomen itärajan synty (1987, ISBN 951-99788-0-1).
Pähkinäsaaresta rajat "Kolmen kuninkaan Lapinmaahan".
Suomen…
Hei, ikävä kuulla vastoinkäymisestäsi.
Sinun kannattaa olla yhteydessä siihen kirjastoon, josta kirja on lainattu. He osaavat parhaiten neuvoa asiassa.
Nimenmuutosten taustalla oli suomalaisuusaate. Sukunimien suomalaistaminen alkoi jo 1800-luvulla, mutta J. V. Snellmanin 100-vuotispäivänä vuonna 1906 järjestettiin suuri nimenmuutto, jolloin yli 30000 henkilöä vaihtoi nimensä. Vuoden 1935 nimikampanjan järjestäjänä toimi Suomalaisuuden Liitto. Tällöin nimenmuutoksia tehtiin eniten Kalevalan päivänä, Snellmanin päivänä, Hakkapeliittain päivänä (6.11) sekä uuden vuoden aattona. Vuonna 1935 suomalaistettiin yhteensä 74064 henkilön nimet.
Sirkka Paikkala käsittelee Se tavallinen Virtanen -väitöskirjassaan (https://www.kotus.fi/julkaisut/nimijulkaisut/se_tavallinen_virtanen) 1930-luvun nimikampanjoita. Sivulta 525 alkaen Paikkala esittelee…
Suvi Teräsniska selvitteli sukunsa ja sukunimensä taustoja "Sukuni salat"-televisio-ohjelmassa. Ohjelmassa selvisi, että nimi on alunperin ollut Ståhlnacke, mikä tarkoittaa teräskaulaa. Suvin isoisä oli suomentanut nimen Teräsniskaksi 1930-luvulla:
https://www.is.fi/tv-ja-elokuvat/art-2000007852971.html
Teräsniskoja on Suomessa tällä hetkellä vain 30 kappaletta.
https://verkkopalvelu.vrk.fi/nimipalvelu/nimipalvelu_sukunimihaku.asp?L…
Tarkoitatko kenties Satu Pentikäisen esittämää kappaletta "Menolippu" ("One way ticket")? Sen alussa taustakuoro laulaa: "Menolippu...kauas pois mua juna vie". Solisti aloittaa: "Katson taaksepäin ja kiskot sinne jää". Satu Pentikäinen on käyttänyt myös pelkkää etunimeä Satu taiteilijanimenään. "Menolipun" hän levytti vuonna 1979.
Tämä ei täysin vastaa kuvaustasi, mutta ehkä jollakulla tämän lukijoista on parempia ehdotuksia.
Satu Pentikäisen esitys Youtubessa:
https://www.youtube.com/watch?v=eQ3FwAhsaVo
Arja Laatikainen on tehnyt Keski-Pohjanmaan ammattikorkeakoulun vaatetusalan lopputyön aiheesta "Romaninaisen pukeutuminen" vuonna 2009:
https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/5193/Laatikainen_Arja.pdf
Lopputyössä kerrotaan, että "romaninainen luopuu korkeakorkoisista kengistään vain pakottavan sairauden tai vanhuuden vuoksi. Romaninaiselle korkeakorkoiset kengät ovat tärkeä osa asukokonaisuutta ja ryhdikästä olemusta. Ne myös tuovat upean asun paremmin esiin." Kiinnostavaa on myös, että "nuorten ei tulisi koskaan käyttää korkokenkiä ennen kuin he ovat saaneet ensimmäisen mustalaispukunsa ja siihen kuuluvan hameen - hame ja kengät ikään kuin kuuluvat yhteen."
Korkokengät ovat siis käytännössä ainoa oikea vaihtoehto, mutta…
Kielitoimiston sanakirjan mukaan sielu-sanalla voi olla lukuisia eri merkityksiä (https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/#/sielu?searchMode=all). Uskonnollisessa kontekstissa sielu-sanalla tarkoitetaan sanakirjan mukaan usein seuraavaa:
[I]hmisen ja joskus muunkin (elollisen) olennon tajuisesta, henkisten toimintojen ja ilmiöiden ylläpitäjänä toimivasta aineettomasta puolesta, joka us. käsitetään itsenäiseksi olioksi ja jonka monien uskontojen mukaan ajatellaan lähtevän ruumiista kuolemassa ja jatkavan olemassaoloaan.
Sielulle voidaan siis antaa sanakirjamääritelmä, mutta tieteellisessä mielessä sielun mahdollista olemassaoloa ei oikein voi todistaa. Näin ollen esimerkiksi ihmisen fysiologian tutkimuksessa sielu-käsitteellä ei ole…
Tietoa veriryhmistä ja niiden peritymisestä löytyy Veripalvelun kotisivuilta: https://www.veripalvelu.fi/verenluovutus/veren-matka/veriryhmat.
Esimerkissäsi lapsen veriryhmää ei voi tietää suoraan vanhempien veriryhmien perusteella, sillä A- ja AB-vanhempien lapsi voi olla veriryhmältään joko A, B tai AB. Myös reesus- eli Rh D -tekijä voi olla posiviitininen tai negatiivinen silloin, kun molemmat vanhemmat ovat Rh-positiivisia.
