Kymmenen prosentin myytin alkuperästä ei ole tietoa, mutta siihen viitattiin jo vuoden 1929 itsensäkehittämiskurssin mainoksessa.Väitettä teki vuonna 1936 tunnetuksi toimittaja Lowell Thomas, joka kirjoitti myytistä Dale Carnegien myyntimenestykseksi nousseen elämäntaito-oppaan Miten saan ystäviä, menestystä, vaikutusvaltaa esipuheessa. Thomas oli viitannut siinä virheellisesti William Jamesiin. James oli merkittävä 1800-luvun lopun ja 1900-luvun alun psykologi, joka kirjoitti paljon siitä, miten ihmiset yleensä saavuttivat vain osan potentiaalistaan. James ei kuitenkaan puhunut tarkoista prosenteista eikä aivojen käytöstä.
Kymmenen prosentin myytti on liitetty myös Albert Einsteiniin, jonka on väitetty viitanneen nerokkuutensa johtuvan…
Aihe on sen verran rankka, että lasten ja nuorten tietokirjoissa se jätetty hyvin vähälle huomiolle. Myöskään lapsille/nuorille suunnattua nettisivustoa aiheesta en löytänyt.
Lasten ja nuorten vanhemmassa kaunokirjallisuudessa aihetta kaunokirjallisuudessa sen sijaan on käsitelty jonkin verran, esim.
Leena Lander: Kuolemaantuomitun tarina -tositarina 1600-luvun Turusta
Leif Esoerr Andersen: Noitaroihu savuaa
Aira Brink: Velhojuuri -Turun seudulle sijoittuva historiallinen romaani
Elisabeth George Speare: Rastaslammen noita
Celia Rees: Noitalapsi -Kaksi viimeksimainittua sijoittuvat Amerikkaan, puritaanisiin siirtokuntiin 1600-1700-luvuilla
Kaikissa yllämainituissa romaaneissa esiintyy oikeita historian henkilöitä ja/tai…
Tämän rivitaloyhtiöt päättävät itse. Taloyhtiö voi teetättää työn ulkopuolisella toimijalla, mikä tietysti maksaa ja nostaa hieman yhtiövastiketta. Toinen vaihtoehto on tehdä lumityöt itse, eli joka asunnolla on omat vuoroviikkonsa milloin tehdään lumityöt.
Ehkä kysymyksessä kuvatun kaltaisessa toiminnassa on nähtävissä alkoholitutkimuksen mainitsemaa karnevalistista käyttäytymistä, jolla pyritään yhtäältä uhmaamaan alkoholinkäyttöön liittyvää kontrollia ja kulttuurisia käyttäytymiskoodeja yleisemminkin, toisaalta koettelemaan kollektiivisia käsityksiämme siitä, mitä humalassa saa tehdä.
Ari Turunen nostaa kirjassaan Humalan henki esille hyvin rikkaiden kreikkalaisten oudon humalarituaalin ravintoloissa: "[heidän] on sallittua vetää kunnon kännit ja tarkan rituaalin mukaisesti rikkoa lautasia, huonekaluja ja kaataa juomaa lattialle". Toisaalta Turunen muistuttaa, että humalatörttöilyjä voidaan aina perustella humalalla: "Humala onkin yksi maailman vanhimpia tekosyitä huonolle…
Kieltieteilijät eivät ole pystyneet selvittämään nuotio-sanan alkuperää.
Aiemmin on arveltu, että kyseessä voisi olla venäläinen tai germaaninen laina, mutta kumpaakaan selitystä ei nykyään pidetä uskottavana. Venäjän sana nódja on ilmeisesti lainaa itämerensuomesta. Myöskään germaaniselta puolelta ei ole löytynyt äänteellisesti uskottavaa lähtömuotoa.
Suomen sanojen alkuperä : etymologinen sanakirja. 2 : L-P (päätoimittaja Ulla-Maija Kulonen, SKS, 1995)
https://www.tiede.fi/artikkeli/jutut/artikkelit/mika_palaa
Kuningatarhillon nimi tulee ruotsin kielestä 'drottningsylt'. Sanaa on käytetty jo vuonna 1903 ruotsalaisessa keittokirjassa. Nimen taustasta ei ole varmaa tietoa. On arveltu että se on saattanut olla jonkun kuningattaren lempihillo. Toinen ehkä uskottavampi selitys on, että hillo kahden eri marjan (vadelman ja mustikan) sekoituksena hienompi kuin tavallinen perushillo:
https://zenzafacta.wordpress.com/2019/07/04/drottningsylt-vad-kommer-na…
Kuningashillon alkuperästä ei löytänyt mitään lisätietoja. Todennäköisesti se on kuningatarhillon pohjalta keksitty tuotenimi. Gastronomian sanakirjoista sitä ei löydy.
Jari Tammen Suuri solvaussanakirja määrittelee jökön "lääkäriksi, joka jatkuvasti työskentelee apulaislääkärinä saavuttaakseen jonkin suppean erikoisalan pätevyyden". Sana on johdettu paikallaan, liikkumatta olemista tarkoittavasta sanasta jököttää.
Reseptin tiedot tallentuvat valtakunnalliseen Reseptikeskukseen. Sinne tallennetaan myös reseptien toimitustiedot. Sinua hoitanut lääkäri saa katsoa itse kirjoittamansa reseptit. Lääkärit ja hoitajat voivat katsoa valtakunnalliseen Reseptikeskukseen tallennettuja tietojasi sinun luvallasi. Myös apteekki saa tarvitsemansa tiedot Reseptikeskuksesta.
Omakannasta näet, mitkä terveydenhuollon yksiköt tai apteekit ovat käsitelleet resepti- tai terveystietojasi Kanta-palvelujen kautta. Tietoja käsitelleiden henkilöiden nimet eivät näy Omakannassa terveydenhuollon ammattilaisten yksityisyydensuojan takia.
Sinulla on oikeus saada tietää, mitä tietoja sinusta on Kanta-palveluihin tallennettu. Lisäksi sinulla on oikeus saada…
Lainat voi palauttaa mihin tahansa toimipisteeseen, täällä on tietoa palauttamisesta, https://vaasankirjasto.finna.fi/Content/asioi-kirjastossa#Palauttaminen
Kirjastoautossa asioimisesta on ohjeita auton sivulla, https://vaasankirjasto.finna.fi/OrganisationInfo/Home#86141. Lainat voi palauttaa palautuslaatikkoon jonottamatta autoon, jos ei ole aikeissa lainata.
Mekään emme tunnistaneet laulua. Vastaavanlaisia laulunpätkiä löytyi netistä, mutta niissä ei ollut mainintaa laulun nimestä tai tekijästä.
Tunnistaisiko joku lukijoista laulun. Vastauksen voi kirjoittaa kommenttina tämän vastauksen perään.
Latinaa on lausuttu eri aikoina ja eri paikoissa hieman eri tavoin. Ei voida sanoa, mikä näistä tavoista olisi se oikea tapa lausua latinaa. Klassisessa latinassa c-kirjain lausuttiin aina k:na. Myöhemmässä latinassa c-kirjain taas voitiin lausua i-, e- ja y-kirjaimien sekä ae- ja oe-diftongien edellä hieman s-kirjaimen tapaan.
Nykyisin eri maissa on omia ääntämissääntöjään. Näin ollen esimerkiksi ranskalainen latinan harrastaja saattaa ääntää latinaa eri tavalla kuin suomalainen, englantilainen tai norjalainen. Suomessa latinan c-kirjain opetetaan lausumaan klassisen latinan tapaan k:na.
Latinan kielen ääntämysohjeita löytyy kieliopeista, esim.Tuomo Pekkanen, Ars Grammatica, ss. 9-13 sekä Nils Sjöstrand, Ny latinsk grammatik.
Slovakin kielestä on suomennettu valitettavasti varsin vähän kaunokirjallisuutta.
Suomen kansallisbibliografiasta Fennicasta löytyvät seuraavat slovakista suomennetut teokset aikuisten kaunokirjallisuutta.
Mňačko, Ladislav: Dresdenin yö (Nočny rozhovor, suom. Kirsti Siraste, 1970) ja Vallan maku (Jak chutná moc, saksankielisestä täydellisestä laitoksesta Wie die Macht schmeckt suomentanut Risto Lehmusoksa)
Milan Kundera: Elämä on toisaalla (Život je jinde, suom. Kirsti Siraste, 1977)
Milan Rúfus: Pienet rukoukset (Modlitbičky, suom. Jarmo Vanhanen, 2005)
Miroslav Válek: Kosketuksia (suom. Jari Aula, 200) ja Rakastelua kananlihalla. Rauhattomuutta. (suom. Jari Aula, 2014) ja Suuri matkakuume (suom. Kirsti Siraste, 1980)…
Nykysuomen etymologisen sanakirjan mukaan sanalla lapsi on varma etymologinen vastine kaikissa lähisukukielissä, esim. karjalan lapsi, vepsän lapš, vatjan lahsi, viron laps ja liivin läpš. Sanan alkuperä on epäselvä. Etäsukukielistä, esim. ersämordvan, marin, nenetsin ja ngasanin esitetyt vastineet eivät merkitse lasta vaan lapsen kehtoa tai kantokoria. Itämerensuomen lapsi-sana ei kuitenkaan ole johdos, vaan johtamaton perussana, joten sitä on vaikea liittää samaan yhteyteen. Rakenteensa ja merkityksensä puolesta lapsi-sana voisi hyvin kuulua ikivanhaan omaperäiseen perussanastoon. Suomen kirjakielessä lapsi on esiintynyt Agricolasta ja samanaikaisista käsikirjoituksista alkaen.
Häkkinen Kaisa: Nykysuomen etymologinen sanakirja (WSOY,…
Tynnin runossa viitataan kansansatuun, josta on olemassa useita erilaisia toisintoja. Esimerkiksi Raul Roineen Suomen kansan suuressa satukirjassa, jossa on SKS:n kansanrunousarkiston materiaalin pohjalta muokattuja satuja, se esiintyy nimellä Mökintyttö ja kuningas. Siinä kuningas saa kuulla, että köyhällä mökkiläisellä on viisas tytär ja hän haluaa kokeilla tämän älyä antamalla vaikean tehtävän. Jos tyttö siitä suoriutuu, kuningas lupaa kihlata tämän morsiamekseen.
"Kuningas sanoi: 'Sinun on palattava kotiisi, mutta tule huomenna uudelleen luokseni. Mutta älä tule vaatteissa äläkä alastonna, älä hevosella eikä hevosetoinna, älä ratsastaen äläkä ajaen, älä tietä äläkä tien viertä, älä tule päivällä äläkä yöllä; et saa tulla sisälle,…
Ei toistaiseksi. Kirjastoissa on kyllä saatavana englanninkielisenä Jack Ewingin vuonna 2017 julkaisema Faster, higher, farther : the Volkswagen scandal (W.W. Norton & Company, 2017).
Verkosta löytyy lisäksi eräs aihetta koskeva opinnäytetyö https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/126327/Keskinen_Teemu.pdf…
Sen lähdeluetteloa voi hyödyntää etsiessään lisätietoa päästöhuijauksesta.
Emme valitettavasti tunnistaneet etsimääsi kirjaa.
Jos joku lukijoista tunnistaa teoksen, niin tiedon siitä voi kirjoittaa kommenttina tämän vastauksen perään.
Äänitetietokanta Fonon mukaan Anna-Liisa Pyykkö on esittänyt kappaleen Viime valssi (Den sista valsen / Viimeinen valssi) ja häntä on säestänyt Olavi Virta yhtyeineen. Kappaleen levytystä vuodelta 1954 ei löydy Suomen kirjastojen kokoelmista, mutta kaupallisten musiikin suoratoistopalveluiden kokoelmasta sitä löytyy. Esimerkiksi Apple Musicin sivuilta pystyy kuuntelemaan lyhyen pätkän kappaletta ilman palveluun kirjautumistakin: https://music.apple.com/fi/album/olavi-virta-ja-anna-liisa-pyykk%C3%B6-…;
Oodissa on vastaavia tiloja, ne löytyvät Varaamo-palvelun kautta, https://varaamo.hel.fi/search?date=2021-05-25&search=&unit=tprek%3A5134….
Myös tilojen varaaminen onnistuu Varaamossa, mutta tällä hetkellä koronarajoitustoimien vuoksi kirjastojen tiloja ei voi varata, koska aukiolo on rajoitettu vain nopeaan asiointiin.
