Lasipalatsin osalta alakulon aika alkoi 1949, jolloin se siirtyi Helsingin kaupungin omistukseen. Aiemmin sen oli omistanut SOK. Lasipalatsin iso ravinto muutti silloin Sokoksen uuteen tavarataloon kadun toiselle puolelle. Vuonna 1959 Helsingin kaupunki harkitsi Lasipalatsista luopumista, pankit PYP ja KOP olivat kiinnostuneita sen tontista. Vuonna 1954 hyväksytyssä asemakaavassa oli jo ehdotettu Lasipalatsin purkamista. Myös vuosina 1961 ja 1966 valmistuneen Alvar Aallon asemakaavasuunnitelman mukaan Lasipalatsi olisi pitänyt purkaa. Sen paikalle suunnitelmaan oli ajateltu korkeaa rakennusryhmää. Vuonna 1969 Helsinki päätti pormestari Teuvo Auran johdolla, että Alvar Aallon suunnitelmaa ei toteutettu,…
Turun yliopiston entisen suomen kielen professorin Kaisa Häkkisen mukaan "vasikka" ilmiantajana perustuu Raamatusta löytyvään vertauskuvaan. Häkkinen kertoo Kielikello-lehden numerossa 4/2004, että tämä "vasikan" merkitys tulee Vanhan testamentin Tuomarien kirjan 14. luvusta, jossa kerrotaan Simsonista. Tässä linkki Häkkisen artikkeliin. (Linkistä tulevat näkyviin kaikki Kielikellon artikkelit vuoden 2004 numerosta 4. On siis klikattava sivun lopussa kohtaa "Näytä lisää kirjoituksia", jotta saa näkyviin Häkkisen artikkelin).
https://www.kielikello.fi/-/4_2004
En löytänyt kyseistä aforismia Helena Anhavan runojen kokoelmateoksista. Selailin läpi teokset Ei kenenkään maa : mietteitä, havaittua 1971-1999, Runot 1971-1991 ja Käyn siellä vain unessa : runot 1991-2010. Internetissä se näyttäisi esiintyvän useimmin muodossa "Rakkaat lähtevät, jää tyhjä tila muistojen asua".
Soitoille ei ole omaa nimitystään. Puhutaan myös sisäänsoitosta. Yleensä kuitenkin mainitaan, monesko soitto on kyseessä: ensimmäinen soitto, toinen soitto ja kolmas soitto.
Suomen Kansallisoopperan sisäänsoiton melodia on Fredrik Paciuksen oopperasta Kung Karls jakt (Kaarle-kuninkaan metsästys). Se oli ensimmäinen suomalainen ooppera, ja se kantaesitettiin vuonna 1852. Libreton oopperaan kirjoitti Zacharias Topelius.
https://www.kansallisteatteri.fi/serve/teatterisanasto-kansallisteatter…
Suomen Kansalliooppera/Arkisto
1. Kysymyksestäsi ei selvinnyt, mitä kirjastoa tarkoitat. Siksi vastaukseni on kovin yleinen ja käsittelee Helsingin kaupunginkirjastoa yleensä. On vähän vaikea sanoa, kuinka monta kirjaa kirjastoihin saapuu viikossa. Viikot ovat tässä asiassa kovin erilaisia. Helsingin kaupunginkirjastossa on pääkirjasto, 37 sivukirjastoa, kaksi kirjastoautoa ja kuusi laitoskirjastopistettä. Näihin kaikkiin yhteensä hankittiin viime vuonna 148 089 kirjaa. Viikossa kirjoja siis saapui kaikkiin kirjastoihin yhteensä monta tuhatta, mutta viikot ovat erilaisia ja kirjastot eri kokoisia.
2. Helsingin kaupunginkirjastossa aineiston hankinta on keskitetty. Pasilassa toimii Kirjastoverkon yhteiset palvelut -yksikkö. Se hoitaa…
ePress-sanomalehtipalvelussa ovat luettavissa painettujen sanomalehtien näköisversiot. Painettu Aamulehti ei ilmestynyt sunnuntaina 6.11.2022 kuten ei Hesarikaan, joten sunnuntain lehdistä ei ole olemassa näköisversioita. Lehtien verkkosivuilla on aineistoa tilaajille myös niinä päivinä, jolloin painettu lehti ei ilmesty. Tilaajat, joilla on digilukuoikeudet, pääsevät lukemaan tätä aineistoa. Ainakin osa näistä jutuista ilmestyy myöhemmin myös painetuissa lehdissä.
Induktioliedet vievät yleensä vähemmän sähköä kuin muut liedet. Kannattaa ensin tutkia oman induktiolieden käyttöoppaan tiedot sähkönkulutuksesta. Työtehoseura on myös vertaillut eri induktioliesien sähkönkulutusta. Veden kuumenemisajat keittoalueiden suurimmilla tehonasetteluilla ja Power-toiminnoilla näkyvät taulukoissa 3 ja 4. Käytännön ruoanvalmistuskokeiden tulokset näkyvät taulukossa 5.
https://www.tts.fi/files/893/Induktiotasojen_vertailu_TTS_koti661.pdf
Joistakin Vaski-kirjastoista ja.myös Turun kaupunginkirjastosta voi lainata energiamittarin ja mitata omien sähkölaitteiden energiankulutusta. Turun laitteita ei voi varata, mutta Vaskista voi seurata, onko jossain paikalla energiamittari. Tällä hetkellä ne ovat aika suosittuja.…
Voit esittää Ylelle ohjelmatoiveen. Alla olevasta linkistä aukeavalta sivulta voit avata lomakkeen, jolla voit lähettää toiveen Ylen asiakaspalveluun.
https://asiakaspalvelu.yle.fi/s/?language=fi
Hei!
Nyt olikin vaikea kysymys. Lännenelokuvia löytyi useita, mutta ei mainintaa, onko niissä käytetty sähköttämistä.
Tällainen englanninkielinen sivusto kuitenkin löytyi. MORSE GOES TO THE MOVIES (trainweb.org) Olisiko siitä apua?
Valitettavasti en löytänyt vastausta kysymykseesi. Korvasienet kasvavat lähinnä pohjoisella havumetsäalueella. Niitä syödään nykyisin lähinnä Suomessa ja Venäjällä. Korvasienten kuten muidenkin sienten käyttö alkoi Suomessa luultavasti 1800-luvulla. Korvasieniä syötiin aiemmin myös Ruotsissa, mutta 1990-luvulta lähtien korvasieni on siellä laskettu myrkkysieniin ja sen keittämistä pyydetään välttämään. Ainakin 1800-luvulta alkaen on tiedetty, että tuore korvasieni on myrkyllinen. 1800-luvulta Ruotsista tunnetaan tapauksia, joissa korvasienten syönti on johtanut kuolemaan, minkä jälkeen keittämistä alettiin suosia. Sienten käsittely tunnettiin tuolloin ainakin Venäjällä. koska korvasieniä poimittiin Karjalastakin ainakin jo 1860-…
Valkeatlaivat-blogista löytyy tietoa ajankohdan Silja Linen Turun laivaliikenteestä runsaan kuvituksen ja aikataulutietojen kera. Lainaus tekstisisällöstä:
Alkutalvesta 1992 Silja uudisti täydellisesti Turun linjalla liikennöivät m/s Svean ja m/s Wellamon, aina nimiä myöten. Alukset olivat matkaveron hiljentämän talven aikana vuorotellen telakalla, jossa niiden kaikki tilat uusittiin. Uusilla värityksillä ja nimillä Silja halusi kertoa uudesta ajasta. Ensimmäisenä telakalla käynyt m/s Wellamo palasi liikenteeseen maaliskuun alussa ja sai nimekseen m/s Silja Festival ja pääsiäisliikenteeseen m/s Svea palasi m/s Silja Karnevalina.
https://valkeatlaivat.blogspot.com/2020/05/siljan-turun-laivat-ms-svea…
Kaivattu kirja lienee Teuvo Nisoniuksen Axel Tulikiven traagillinen kohtalo. – Tarina kustantamon arkistosta löytyneestä 30-luvulta peräisin olevasta käsikirjoituksesta on kuitenkin fiktiota ja "Teuvo Nisonius" on todellisuudessa toimittaja Teppo Sillantaus (s. 1962).
Axel Tulikiven traagillinen kohtalo | Kirjasampo
Etsitty novelli on Kazuo Ishiguron Perheillallinen, joka ilmestyi Parnasson numerossa 4/1997 Arto Virtasen suomentamana.
Novelli alkaa näin: "Fugu on kala jota pyydetään Tyynestä valtamerestä Japanin rannikolta. Sillä on ollut minulle erityinen merkitys siitä saakka kun äitini kuoli sitä syötyään. Myrkky sijaitsee kahdessa hauraassa pussissa kalan sukurauhasissa. Kun kala perataan, on myrkkypussit poistettava hyvin varovasti, sillä kömpelyyden seurauksena myrkky pääsee leviämään lihaan. Valitettavasti on kovin vaikea päätellä, miten onnistuneesti myrkkypussien poistaminen on sujunut. Täyden varmuuden saa vasta – niin kuin äitini tapauksessa – kalaa syötyään."
Hei,
voisiko se olla John Praterin kuvakirja jonka nimi on Lahja. Se on julkaistu vuonna 1985 ja kertoo mielikuvitusmatkasta pahvilaatikolla ja on tosiaan tuollainen tekstitön kirja.
Löytyy Vaara-kirjastojen kokoelmasta: Lahja | Vaara-kirjastot | Vaara-kirjastot (finna.fi).
Tutustu esimerkiksi näihin kirjailijoihin:
Ann-Luise Bertell
Karin Erlandsson
Johanna Holmström
Malin Kivelä
Kaj Korkea-aho
Ellen Strömberg
Sanna Tahvanainen
Philip Teir
Quynh Tran
Eva Frantz (dekkarit)
Nilla Kjellsdotter (dekkarit)
Linda Bondestam (lastenkirjallisuus)
Annika Sandelin (lastenkirjallisuus)
Maria Turtschaninoff (nuortenkirjallisuus)
Klassikoista suosittelemme muun muassa Bo Carpelania, Ulla-Lena Lundbergia sekä Märta ja Henrik Tikkasta. Lisää luettavaa voi etsiä verkkokirjastosta hakusanalla suomenruotsalainen kirjallisuus.
Yliopiston almanakasta voi tarkistaa, että 24.10.1935 oli torstai.
https://almanakka.helsinki.fi/fi/arkisto/yliopiston-almanakat-universit…
https://almanakka.helsinki.fi/fi/arkisto/yliopiston-almanakat-universit…
