Sisarusten lapset ovat keskenään serkkuja. Serkuksia ovat siis henkilöt, joilla on yhteinen isoäiti tai isoisä. Sisarpuolten lapsia eli serkuksia, joiden isovanhemmista vain toinen on sama, kutsutaan joskus serkkupuoliksi tai puoliserkuiksi, mutta näitä nimityksiä ei löydy esim. Kielitoimiston sanakirjasta. Serkku-nimitystä voidaan käyttää siis myös sisarpuolten lapsista.
A. Miettinen määrittelee puoliserkut näin: "Puoliserkut ovat myös sisarusten lapsia, mutta nämä sisarukset ovatkin keskenään vain puolisisarukset. Toisella heistä on eri isä tai äiti kuin toisella. Puoliserkut jakavat keskenään 6,25 % yhteistä perimää. Tämä on sama määrä kuin tarkasteltavalla henkilöllä on serkkunsa lapsen kanssa.…
Yle Areenassa on tällä hetkellä katsottavissa yksi islantilainen rikossarja: Mustaa hiekkaa. Siinä rikoskomisario Anita palaa kotiseudulleen, josta löytyy nuoren naisen ruumis.
Matkalla-tila tarkoittaa, että aineisto on siirtymässä kirjastosta toiseen. Helsingin kirjastoissa kaikki Helmetin kautta varattu aineisto poimitaan hyllystä ja lähetetään Pasilan kirjaston lähettämöön päivän kuormassa. Lähettämössä on keskuslajittelija, joka lajittelee aineiston eri kirjastoihin meneviin kuljetuslaatikoihin. Laatikko lähetetään seuraavan päivän kuormassa noutokirjastoon. Tämä prosessi vie 2 - 3 päivää, joskus kauemmin, jos lähettämössä on poikkeuksellisen paljon ruuhkaa. Tämän ajan aineiston tila on Matkalla.
Jos näkee Helmetistä kirjaston kokoelmissa kirjan, jonka haluaisi noutaa kyseisestä kirjastosta, kannattaa soittaa kirjastoon ja pyytää laittamaan kirja syrjään.
Piikkiön yrittäjät sivusto kertoo, että yritys on perustettu vuonna 1991. https://www.vuodenyrittaja.fi/organization/piikkion-yrittajat-ry
Piikkiön kotiseutuarkistossa on kuva Ykköstien Shellistä vuodelta 1984, joten nykyisen yrityksen paikalla lienee ollut ennenkin huoltoasema. Topoteekki Piikkiö
Paikkatietoikkuna näyttää 1948 ilmakuvauksessa, ettei Hepojoentie yhdessä ollut vielä rakennusta. Paikkatietoikkuna
Huoltoaseman rakennusaikaa lienee paras kysyä paikan päältä esim. Piikkiö seurasta
Orja-sanalla on vastineita sekä lähi- että etäsukukielissämme (esim. vepsän orj, viron ori; udmurtin var ja komin ver).
On mahdollista, että sanalla on yhteys saamen oarji-sanaan, joka merkitsee ilmansuuntaa (eri saamen murteissa eri ilmansuuntia). Sanavartalon alkuperäinen asu on todennäköisesti *orja, joka on selitetty vanhaksi indo-eurooppalaiseksi tai kanta-arjalaiseksi lainaksi. Sanan vastineena on pidetty mm. avestan sanaa airiia, joka tarkoittaa arjalaista. Tämä selitys on siinä mielessä epäilyttävä, että arjalaiset ovat olleet ylhäisiä, eivät orjia.
Toinen indoeuroppalaiseen suuntaan perustuva selitys orja-sanalle olisi sanavartalo *worgo-, joka tarkoittaa työntekijää.
Kaisa Häkkinen: Nykysuomen etymologinen sanakirja (WSOY,…
Toki miestenkin kirjoittamia rakkausromaaneja löytyy. Yksi tuotteliaimmista rakkausromaanien kirjoittajista meillä oli Jorma Kurvinen. Hänen rakkausromaaninsa on julkaistu salanimellä Elsa Anttila. Kotimaisista klassikoista voisi mainita esimerkiksi Johannes Linnankosken romaanin Laulu tulipunaisesta kukasta. Myös runoilijana paremmin tunnettu Tommy Tabermann on kirjoittanut rakkausaiheisia romaaneja.
Kyseessä on Lauri Viljasen runo Evoe! kokoelmasta Tähtikeinu (1926).
Voitte lukea runon myös esimerkiksi Kansalliskirjaston digitoimasta Uusi Suomi -lehden numerosta 18, joka ilmestyi 1.5.1926. Lehden sivu aukeaa alla olevasta linkistä.
https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1705213?term=KEV%…
Vuonna 1939 kesäkuun 6. päivä on ollut tiistai. Asia selviää esim. Yliopiston almanakkatoimiston sivuilta, jonne on skannattu Yliopiston almanakan vanhojen vuosikertojen kalenteriosuuksia.
https://almanakka.helsinki.fi/fi/arkisto/yliopiston-almanakat-universit…
Valitettavasti kirjailijasta ei löytynyt mitään henkilötietoja. "Talviöinä tapahtuu" on hänen ainoa julkaisunsa. Finnan kautta ei löytynyt hänestä ollenkaan artikkeleita, Kansalliskirjaston digitaalisesta lehtiarkistosta löytyi viittauksia Irja Kortesuohon, mutta kyseessä voi olla toinen samanniminen henkilö:
https://digi.kansalliskirjasto.fi/search?query=%22irja%20kortesuo%22&or…
Tietäisikö joku kysymyksen lukijoista jotain kirjailijasta? Oliko kyseessä nimimerkki vai todellinen henkilö? Tietoja asiasta voi kirjoittaa kommenttina tämän vastauksen perään.
Hei!
Mainitsemasi kirjan aiheita ovat esimerkiksi työelämän kiemurat, ihmissuhteet, naispäähenkilön etninen tausta, oman itsensä etsiminen sekä huumori. Näihin teemoihin liittyen uutta luettavaa voisi löytyä esimerkiksi seuraavista teoksista:
Thomas, A., Jackson, T. D., Stone, N., Woodfolk, A., Clayton, D., Yoon, N. & Järvinen, O. (2022). Blackout. Otava. (linkki)
Acevedo, E. & Ojalatva, L. (2019). Runoilija X. Karisto Oy. (linkki)
Rooney, S. & Sivill, K. (2019). Keskusteluja ystävien kesken. Otava. (linkki)
Kaskiaho, R. (2022). Maantiekiitäjä. Myllylahti Oy. (linkki)
Latvala, T. (2015). Ennen kuin kaikki muuttuu. Otava. (linkki)
Leilani, R. & Sivill, K. (2021). Kiilto. Otava. (linkki)
Kyseessä on malli äänestyskäyttäytymisestä. Sen mukaan ihmiset arvioivat äänestystilanteessa kilpailevien poliittisten puolueiden kokonaispätevyyttä ja äänestävät parhaaksi arvioimaansa.
Lähde: Wikipedia
Hei!
Kysymyksesi viittaa todennäköisesti Lotus Soft Embo -wc-paperin mainoksiin, joissa esiintyy lapsihahmojen lisäksi suuri, karvainen olento. Esimerkiksi tässä 2.3.2022 Youtube-palvelussa julkaistussa versiossa nuori poika ja olento ovat telttaretkellä ja poika tarjoaa olennolle tyynyksi pehmeää wc-paperirullaa kovan kivenmurikan sijasta.
Mitään varsinaista inspiraation lähdettä mainosten sisällölle ei löytynyt, eikä niissä esiintyvä karvainen olento myöskään näyttäisi pohjautuvan mihinkään "ennestään tuttuun" otukseen - arvelisin, että kyseessä on mainoksen tekijöiden näkemys lasten keksimästä mielikuvitusystävästä. Olennon voisi katsoa myös heijastelevan mainostettavan tuotteen ominaisuuksia, sillä se on…
Kansalliskirjaston tietokannasta Overdisc Oy:n tiedoilla ei löydy kyseisen kokoelmakasetin tietoja:
https://kansalliskirjasto.finna.fi/kansalliskirjastofikka/AuthorityReco…
Discogs-äänitetietokanta tuntee kuitenkin taiteilijanimen Mirjam, joka on esittänyt ainakin saman nimisen kappaleen joka on julkaistu erilaisilla kasettikokoelmilla samoihin aikoihin 80-luvun lopulla:
https://www.discogs.com/artist/9521029-Mirjam-20
Valitettavasti tällä hetkellä tarkempia tietoja ei oikein löydy, mutta toivottavasti tästä voi olla jotakin apua.
Leskisen kieli-instituuttiaikaa varjostaneet ongelmat vaikuttavat kummunneen hänen yleisestä auktoriteettivastahankaisuudestaan, problemaattisesta suhteestaan oppilaitoksen rehtoriin Roland Freihoffiin ja sivukielen saksan opintoihin. Juice ei välttämättä erityisesti nauttinut tai ollut nauttimatta opinnoistaan, vaikka arvelisinkin hänen suhtautuneen positiivisesti ainakin englannin kielen opintoihinsa. Jos häntä jokin ahdisti, se on mitä todennäköisemmin ollut oppilaitosinstituutio sinänsä, ei niinkään yksin kieli-instituutti.
Juankoskelta muuttaneelle maalaispojalle Tampere näyttäytyi ensimmäisenä syksynä "hetkittäin hyvinkin masentavana mestana", mikä on epäilemättä saattanut heijastua hänen opintoihinsa ja hänen…
Tietoa elokuvasuunnitelmista ei ole ainakaan tänne Lieksan kirjastoon vuotanut, mutta kyllä tuosta Lieksan (Pielisjärven) pojasta ainakin kirjallisen verran juttua on riittänyt: Antti Heikkisen kirjoittama Turjailija : Heikki Turusen elämä ja teot -elämäkerta on ilmestynyt vuonna 2015.
Kävin läpi Sarah Maasin kirjoja suomessa julkaisevan kustantaja Gummeruksen vuoden 2022 uutuusluettelot, ja valitettavasti näyttäisi siltä, että tänä vuonna julkaistaan suomennoksena vain Throne of Glass -sarjan viimeinen osa Tuhkan valtiatar. Sen jälkeen suunnitelluista suomennoksista Gummeruksen sivuilla ei ole vielä tietoa.
Tähän asti Throne of Glass- ja Valtakunta-sarjoja on julkaistu suomeksi molempia yksi vuodessa, joten lienee todennäköistä, että ensi vuonna julkaistaan taas Valtakunta-sarjan suomennoksia vuoden tauon jälkeen. Mutta tämä on tässä vaiheessa vain arvailua.
Lähteet:
Gummeruksen uutuusluettelo kesä-syksy 2022: https://issuu.com/gummerus/docs/220325_gummerus_luettelo_koko_kes_syksy…
Valitettavasti kukaan vastaajistamme ei tunnistanut kyseistä lastenkirjaa tai satua. Muistaisiko joku kysymyksen lukijoista sen? Tiedon voi kirjoittaa kommenttina tämän vastauksen perään.
He ain't heavy, he's my brother -kappaleesta on olemassa ainakin neljä laulettavaa suomenkielistä sanoitusta, joista Chrisse Johanssonin Ilman ystävää et jää löytyy Suuren pop-toivelaulukirjan osasta 4. Muut ovat Kun voi luottaa ystävään (Arto Vilkko), Som' muv' velii (Jaakko Joose Tammelin) ja Vahva oon (pseudonyymi Erik Lehtiniemi).
Boontjiesop on perinteinen etelä-afrikkalainen papukeitto. En löytänyt ruoasta suomeksi tietoa, englannikielisen reseptin sisältö kääntämänäni:
Raaka-aineet
-225 grammaa valkoisia papuja (esim haricot-papu)
-kylmää vettä liottamiseen
-2 litraa vettä keittämiseen
-2 keskikokoista purjoa tai purjosipulia
-450-500 g vihannessekoitusta (kuutioituja porkkanoita, turnipsia, selleriä, ja sipulia)
-4 kuorittua, kiehautettua tomaattia pilkottuina
-5cm vihreää, puolitettua ja simenistä puhdistettua chiliä
-2 valkosipulinkynttä (tai maun mukaan) kuorittuina ja murskattuina
-laakerinlehti
-2-3 teelusikkaa suolaa
Valmistus
-liota pavut runsaassa kylmässä vedessä petettynä yön yli
--kuivata ja laita pavut suureen ja tukevaan…
