Vuonna 1988 valmistunut kauppakeskus Hansakortteli on todella saanut historiallisen, kauppiasmahtia kuvastavan nimensä hansakaupasta. Turku ei tosin koskaan ollut varsinainen hansakaupunki, vaan yksi Hansaliitolle tärkeistä kauppapaikoista. Engelin asemakaavassa Hansakortteli oli nimetty Hermeliniksi, ja ennen kauppakeskusta se tunnettiin myös ”kymppikorttelina”.
Lähteet:
Soiri-Snellman, H. Lasitalo – turkulaista rakennussuojelua. Teoksessa ABOA 1986. Vuosikirja – 50. Turku: Turun maakuntamuseo. s. 25.
Tieteen termipankki. Viitattu 2.8.2022. https://tieteentermipankki.fi/wiki/Historia:Hansa
LTO 1943:ssa on alaluokat 56a ("Synnynnäiset sydänviat"), 56a1 ("Pieni sydän. Pisarasydän") ja 56b ("Hermoperäiset, toiminnalliset sydänhäiriöt"), mutta luokkaa 56c ei tässä esiinny. Myöskään aiempi vuoden 1935 LTO ei tunne alaluokkaa 56c. A II -luokkaan olisi määrätty "tarkastettava, joka on taistelukelpoinen rintamaoloissa, mutta jonka palvelukelpoisuutta jokin vähäinen rakennevirhe, vika, vamma tai sairaus rajoittaa".
Vaasan yliopistossa on tarjolla seuraavat koulutusohjelmat: Kauppatieteet, Tuotantotalous ja tietojärjestelmätieteet, Tekniikka, Hallintotieteet, Viestintätieteet. Kasvatustieteitä ei Vaasan yliopistossa voi opiskelle.
Lähde: https://www.uwasa.fi/fi/koulutus/kandidaattiohjelmat
Tukeuduin tässä kysymyksessä kollegoidenkin tietämykseen. Tässä olisi ehdotuksia kauhukirjallisuudesta:
Jonathan Stroud: The screaming staircase https://outi.finna.fi/Record/outi.1364686
Catriona Ward: The last house on Needless Street https://outi.finna.fi/Record/outi.2219126
Lafcadio Hearn: Intohimon karma : Japanin kummitustarinoita https://outi.finna.fi/Record/outi.587977
Mangasarjakuvista löytyy myös kauhugenreä esimerkiksi Junji Iton teoksista. Näistä suositeltiin etenkin teoksia Tomie, Uzumaki ja Shiver. Myös H. P. Lovecraftin teoksia voi suositella, jos kuitenkin haluat tutustua klassikoihin.
Japaniin sijoittuvia teoksia kirjoittaa esimerkiksi Hideo Yokoyama, mutta ne ovat…
En löytänyt Toivo Pekkaselle nimikkoseuraa, https://www.nimikot.fi/nimikkoseurat/. Kirjailija oli syntynyt Kotkassa ja kirjoitti mm. työväen oloja kuvaavaa kirjallisuutta. Ehkä Kymenlaakson museo, https://www.kotka.fi/vapaa-aika/museo/, Kotkan kaupunginkirjasto, https://www.kotka.fi/vapaa-aika/kirjastot/ tai Työväenliikkeen kirjasto… voisivat olla kiinnostuneita teoksesta. Sitä voisi myös yrittää myydä antikvariaattiin tai verkkohuutokaupoissa, sitä kautta voisi löytyä kiinnostunut keräilijä.
Himmera.com -välimatkalaskurisovelluksen mukaan matka autolla välillä Hanko - Nordkapp on 1598 km ja matkan kesto on 22 h 39 min ja keskinopeus 71 km. Tässä ei oteta kantaa mahdollisiin pysähdyksiin. Polttoainetta kuluu 11.9 litraa ( kulutus 7 l / 100 km) ja hinta on 246,2 € (litrahintana käytetty 2.2 € / l).
http://fi.etaisyydet.himmera.com
Hei,
1) ISBN-koodilla löytyy teos Charpentier, Pehr: Ryhmätyön perusteet. Sen alussa löytyy tuo motto. Kirja on Vanamo-kirjastoista saatavissa Janakkalasta. Löydät kirjan verkkokirjastosta.
2) runoa en onnistunut löytämään painettuna mistään teoksesta, joten säejaottelulle ei näyttäisi olevan vakiintunutta muotoa. Verkosta se sen sijaan löytyy eri yhteyksistä. Runoon viitataan afrikkalaisena runona, tekijä tuntematon (esimerkiksi täman Keski-Suomen syöpäyhdistyksen julkaisun alussa). Tai toisaalla se kulkee nimellä guatemalalainen tervehdys (ainakin Pornaisten seurakunnan sivuilla).
Helsingin ylioppilasmatrikkelista löytyy Bernhard Viktor Theodor Selling. Hakemalla digitoiduista sanomalehdistä voi hänen päätelleen saaneen ensimmäiset opettajanvirkansa 1860-luvulla ja ainakin 1870-luvulla hän opetti Porvoossa. Hänet nimitettiin Helsingin reaalikouluun vuonna 1875.
Ruotsin Riksarkivetista häntä tai hänen vanhempiaan ei kuitenkaan näytä löytyvän. Suomen sukututkimusseurasta voi kysyä apua tarkempien sukulaisuuksien etsintään.
Jenny Sellingin kerrotaan päässeen ylioppilaaksi 1904. Myös nimellä Jenny Pfäffli löytyy joitain osumia digitoiduista sanomalehdistä.
Finelistä löytyy tietoa ravintoaineista. Sen mukaan ravintokuiduksi kutsutaan imeytymättömiä hiilihydraatteja, joita ovat mm. selluloosa, hemiselluloosa, ligniini, kasvikumit ja pektiini, https://fineli.fi/fineli/fi/ravintotekijat/2168.
Olisivatkohan myös seuraavat kotimaiset fantasiaa sisältävät kirjat mieleen:
Vuokko Hurme: Kiepaus, Kaipaus ja Keikaus (Huimaa-sarja)
Emma ja Arja Puikkonen: Äänihäkki ja Löytölintu
Hanna van der Steen: Ennustus, Kirous ja Lumous (Tähtisilmät-sarja)
Jarkko Tontti: Vedeeran taru, Vedeera vaarallisilla vesillä ja Vedeera ja polttavan auringon maa (Vedeera-sarja)
Reeta Aarnio: Maan kätkemät, Veden vanki, Virvatulen vartija ja Tuulien taikuri
Magdalena Hai: Neiti Kymenen ihmeellinen talo
Salla Simukka: Sisarla
Mervi Heikkilä: Revonpuro, Tuulenkala, Sudenhampaat (Aijalin saaren tarut -sarja)
Elina Rouhiainen: Valkeantuoja (Nelimaan tarinat, 2. osa Hirmunsilmä ilmestyy syksyllä)
Tuutikki Tolonen: Mörkövahti
Reetta Niemelä: Mustan…
"Boojum" on suomennettu "Puijumi". Tämä käy ilmi muun muassa Lewis Carrollin kirjan Kraukijahti sivulta 26, kolmannen kohtauksen runosta Paakarin tarina: " "Kraukesi jos onkin Puijumi!". Suomentaja on Alice Martin. Kirjan on julkaissut WSOY vuonna 2013.
Huhtikuu-runossa sana kirjoitetaan yhteen, Topeliuksen Maamme-kirjassa puolestaan erikseen. Sana ja tekstit johdattivat tarkistamaan sanojen merkityksen Kielitoimiston sanakirjasta (linkki: https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/#/), joka löytyy Kotimaisten kielten keskuksen sivuilta.
Sompa tarkoittaa suksisauvan alapään rengasta, joka estää sauvaa uppoamasta lumeen. Yksikön genetiivissä sana taipuu muotoon 'somman'.
Sija puolestaan tarkoittaa paikkaa tai kohtaa, jossa jokin ollut tai johon jokin tulee.
Fredrika-haku löytää 5 kpl kaksi tai useampikielisiä lastenkirjoja. Hakusana: kuvakirjat sekä rajaukset: bok, flerspråkigt verk, engelska, finska. Fredrika.Finna.fi
Haulla Kaksikieliset teokset sekä rajauksilla bok, engelska, löytyy myös muutamia sopivia. esim Ensi askeleet Suomen luontoon : luonto-opas Suomen ystäville ja maahanmuuttajille = First steps into Finland's nature : a guide for Finland's nature lovers and immigrants, Six Finnish poets, Hannu Hautala: Metsän poika sekä Aavepianisti ja muita kertomuksia. Fredrika.Finna.fi
Finna haku löytää koko Suomesta 11 kirjaa. Finna.fi
Ehkä voisi myös etsiä saman kirjan sekä suomeksi että englanniksi ja lukea niitä yhtäaikaa?
Lukulumo-palvelu voisi olla opetuksen…
Asian selvittämiseksi tarvitsisimme lisätietoja, mitä runossa sanottiin. Iltalehti uutisoi, että "Satu lausui - - - tunteikkaan läksiäisrunon", mutta runon nimeä ei mainita.
Kaivattu kirja voisi olla Alli Saarentaus-Salon Tiina itte (Otava, 1955). Tiinan vaiheista lisää kertoo sen jatko-osa Tiina itte yllättää (Otava, 1958).
Tiinan isä on kuollut tapaturmaisesti tytön ollessa nelivuotias ja hän on jäänyt kahden äitinsä kanssa. Tiina itte -kirjassa 17-vuotiaan Tiinan äiti menee uusiin naimisiin ja jättää perheen kotitalon yhä koulua käyvälle Tiinalle. Aikanaan isän matkassa Tiina on oppinut ravustamaan ja hän pyydystää niitä edelleen joka syksy ja saa niistä "sievoisia summia rahaa, jonka avulla voin taas jatkaa kouluani".
Tiina itte yllättää -kirjan alussa Tiina on "18-vuotias ja kahdeksannelle luokalle pääsemässä". Tiinan taloa on remontoitu ja sen yläkerta rakennettu uudestaan…
Ukrainan 43,5-miljoonaisesta väestöstä 0,2%, eli noin 100 000 henkeä on juutalaista syntyperää. (2022, CIA World Factbook). Ukrainan parlamentin eli Verkhovna Radan omilla verkkosivuilla on päivittyvä luettelo parlamentin jäsenistä. (päivitetty 11.7.2022).
https://www.cia.gov/the-world-factbook/countries/ukraine/
https://itd.rada.gov.ua/radatransl/Home/deps/en
Kehottaisin suhtautumaan varauksella Twitterissä tai muussa sosiaalisessa mediassa esitettyihin väitteisiin, joissa ei ole esitetty mitään luotettavia lähteitä asian tueksi.
Mikäli tarkoitat savuketta ja sikaria, erona on ainakin rakenne: sikari valmistetaan ainoastaan tupakanlehtiä käärimällä eli myös kääreenä on lehti, kun taas savukkeessa kääreenä on paperi. Lisäksi savukkeessa on yleensä suodatin eli filtteri.
Lähteet:
Sikari: https://fi.wikipedia.org/wiki/Sikari
Savuke: https://fi.wikipedia.org/wiki/Savuke
Pekka Poudan sukunimi on oikeasti Pouta.
Lähteet
Nimi miestä myöten | Kulttuuri | yle.fi
Meteorologi vastasi lukijoiden kysymyksiin: Millainen kesä on tulossa? Onko Pekka Poudan nimi oikeasti Pouta? - MTVuutiset.fi
Valitettavasti kukaan vastajistamme ei tunnistanut runoa. Muistaisiko joku kysymyksen lukijoista sen? Tiedon voi kirjoittaa kommenttina tämän vastauksen perään.
