Ilta-Sanomat on selvittänyt tammikuussa presidentin puhelujen järjestelyjä. Tasavallan presidentin kansliasta ei ole kuitenkaan voitu paljastaa kaikkia yksityiskohtia puheluista. Puhelinkeskustelut kuitenkin sovitaan etukäteen ja myös niissä käsiteltävät aiheet on päätetty ennalta. Keskustelu ei siis solju ja rönsyile vapaasti kuten yleensä puheluissa. Mikäli valtionjohtaja haluaa käyttää omaa kieltään, on puhelussa mukana myös tulkki. Puhelussa voi olla mukana myös avustajia, mikäli presidentti niin haluaa. Puhelu saatetaan myös tarvittaessa tallentaa.
Lähde
Maailman johtajat soittelevat vuorotellen Sauli Niinistölle – kuinka presidenttien väliset puhelinkeskustelut järjestetään? - Kotimaa - Ilta-Sanomat
Simonkatu viittaa kaupungininsinööri Simon Grönlundiin (1788-1862). Kadun nimi on tunnettu vuodesta 1836 asti ruotsinkielisessä muodossa.
Annankatu Helsingissä vuodesta 1820 St. Annae Gatan kreikkalaiskatolisen pyhimyksen ja venäläisen ritarikunnan mukaan. Vuodesta 1836 Annae gatan. Nykyiset nimet vahvistettu 1909.
Fredrikinkatu on tunnettu vuodesta 1820 asti. Se on todennäköisesti nimetty Uudenmaan läänin maaherran Gustaf Fredrik Stjernvallin (1768-1815) mukaan. Hän ajoi aktiivisesti Helsingin nimeämistä pääkaupungiksi. Nimi saattaa viitata myös kreivi Johan Fredrik Aminoffiin (1756-1842), joka kuului asemakaavan suunnittelijan Albert Ehrenströmin hyviin ystäviin. Kadun suomen- ja ruotsinkieliset…
Pahoittelen, että vastaus on myöhästynyt. Sadetta on yritetty tehdä keinotekoisesti useissa maissa. Eniten tätä tehdään kuivuudesta kärsivissä Persianlahden maissa, Kiinassa ja Yhdysvalloissa. Tavallisin tapa on kylvää sadepilviin kemikaaleja, jolloin ne satavat ennenaikaisesti. Tutkijat ovat eri mieltä tekniikan tehokkuudesta.
Lähteitä:
Ilmatieteenlaitos: https://www.ilmatieteenlaitos.fi/sade-pilvet-ja-lumi
Encyclopedia Britannica :https://www.britannica.com/science/cloud-seeding
The Guardian : Make it rain! https://www.theguardian.com/environment/2021/mar/23/us-stated-cloud-seeding-weather-modification
Voit kysyä lisätietoja Ilmatieteenlaitoksen Kysy ilmastosta -palvelusta https://www.…
Asiaa kuntien ja kaupunkien osalta on pohdittu mm. näissä Ylen uutisissa:
Syksyllä alkavat energiansäästötalkoot, julkaistu 4.8.2022
Lapin kunnat pähkäilevät energiansäästöä, julkaistu 4.8.2022
Kunnissa pohditaan sisälämpötilojen laskemista ja valojen vähentämistä, julkaistu 5.8.2022
Kronobypolitiker vill se spartalko för el, julkaistu 8.8.2022
Sähkön säästökohteiden etsintä alkaa, julkaistu 15.8.2022
Espoossa on ollut energiansäästökampanja käynnissä jo pidempään. Yhteistyötä muiden kaupunkien kanssa on tehty mm. 6Aika-strategian puitteissa (viitattu 15.8.2022).
Yrityksiä koskevia uutisia en löytänyt, mutta varmasti niitäkin syksyn mittaan tullaan näkemään.
Kirjateoksia näistä suvuista en löydä. Ainoastaan Kansalliskirjaston avokokoelmassa olevaa kaksiosaista Antti Lehtosen teosta Längelmäkeä, Mänttää, Vilppulaa ja Keuruuta koskevia tuomiokirjapoimintoja 1500-1700-luvuilta : Längelmäen syntyneet, vihityt ja kuolleet 1718-1730.
Verkko-osoitteita, joista löytyy Syväsiä (ja Rantasia) ovat
https://www.myheritage.fi/site-family-tree-267837861/syvanen?familyTreeID=1&rootIndivudalID=1503180&tr_id=m_qafftcpa8y_ams3aavrtp
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/ruovesi/muuttokirjoja_1875-1879_ap/hakemisto_3.htm
https://orivesi.fi/wp-content/uploads/2020/06/Orivesi_ROYK_Rakennetun_ympariston_selvitys_2010_sivut_6.pdf
Emmi Katariina Ojala (Syvänen) (1893 - 1940…
Kielitoimiston sanakirjan mukaan verbi on etiketöidä https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/#/etiket%C3%B6id%C3%A4
Uudelleenetiketöidä-verbiä ei löydy sieltä.
"Tuote etiketöidään uudelleen" voisi olla sopiva lause.
Ennen vuotta 1908 Turusta muuttanut Helsingin Yliopisto oli ainoa yliopistomme. Vuoteen 1919 asti yliopisto tunnettiin nimellä Keisarillinen Aleksanterin-yliopisto (Tirronen 2010).
Pääsykokeita ei kysymälläsi ajanjaksolla käytetty, vaan yliopiston kirjoille pääsi, jos oli suorittanut ylioppilastutkinnon. 1919 ylioppilastutkinto siirrettiin yliopistosta lukioihin, eikä todituksellä enää päässyt suoraan yliopistoon (Klinge 1968).
Klinge, Matti. (1968). Ylioppilaskunnan historia 3. Kolmas osa, 1872-1917. Helsinki:WSOY. (s. 170)
https://vaski.finna.fi/Record/vaski.41543
Tirronen, Jarkko. (2010). Turun Akatemiasta Aalto Yliopistoon, teoksessa Yliopistoa etsimässä : johdatus yliopiston ajatukseen. Kuopio:Itä-Suomen yliopiston kirjasto. (s.…
Sananlaskujen alkuperästä on usein on usein vaikea tai mahdotonta löytää täsmällistä tietoa. Kysyin tästä sananlaskusta Suomalaisen kirjallisuuden seuran tietopalvelusta ja sain paljon mielenkiintoista taustatietoa.
SKS:n arkiston sananlaskukortistossa on tästä sananlaskusta satakunta toisintoa eri puolilta Suomea 1880-luvulta aina 1950-luvulle, johon saakka kortisto ulottuu. Määrät eri aikoina eivät luonnollisestikaan kuvasta suoraan naapurikuvaa, vaan kertovat enemmän keruuintresseistä. Sattumallakin on tietysti osuutta.
Sananlasku sisältyy myös Kotuksen sananparsikokoelmaan, https://www.kotus.fi/aineistot/sana-aineistot/suomen_murteiden_sana-arkisto/sananparsikokoelma, hakulomake: http://urn.fi/urn:nbn:fi:lb-…
Mainoksen musiikillisesta toteutuksesta vastanneen Hot Spot -firman Pera Pirkola kaiveli arkistojaan ja kertoi, että kappaleen tulkitsevat Kaija Kärkinen, Ona Kamu ja Pirkola itse.
Valion piimä | Fono.fi
Tällä palstalla on aiemmin vastattu, että sana oulu tarkoittaa ’tulvivaa vettä’ ja sitä on tavattu Mäntyharjun ja Miehikkälän murteissa ja sen ’lumisohjoa’ merkitsevää vastinetta luulajansaamessa.
Kotikunnassani on Oulanki-niminen maatila. En tunne historiaa, mutte tiedetään lappalaisten asusustelleen aikoinaan noilla seuduilla. En tunne yksityiskohtia… | Kysy kirjastonhoitajalta (kirjastot.fi)
Vastauksessa mainitaan myös, että Jyväskylän kaupunginkirjastossa on mm. Alpo Räisäsen teos Nimet mieltä kiehtovat: etymologista nimistöntutkimusta. Kirjan sivuilla 99-100 on kerrottu lisää Oulu- ja Oula-nimien etymologiasta ja siitä, mitä kautta sana on levinnyt Suomessa.
Wikipediassa mainitaan, että perimätiedon…
Helsingin kaupunki ei vastaa pääkaupunkiseudun vesihuollosta yksin vaan palvelusta vastaa Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä. Kuntayhtymässä ovat mukana Espoon, Helsingin, Kauniaisten ja Vantaan kaupungit. Alueella toimii myös Sipoon vesi sekä 11 vesiosuuskuntaa. Yhteisellä suunnittelulla pyritään takaamaan vedensaanti kaikissa oloissa. "HSY:n alueella on tehty ja tehdään lähitulevaisuudessa useita uusia vesijohtoja, jotka lisäävät vedenjakelun varmuutta." Kaupunkien ja vesihuoltopalveluita tuottavien yhtiöiden ja yhtymien yhteistyö on keskeinen keino turvata vesihuolto.
HSY:n alueella on tällä hetkellä 12 vesitornia. Helsingissä niistä on neljä. Vesitornit eivät ole pelkästään varastoja vaan niiden…
Hei
Lyhyt vastaus on: Nauru on stressin, jännityksen ja helpotuksen refleksi, josta on kehittynyt myös sosiaalinen työkalu. Nauru alkaa Ventromedial prefrontal cortexissa ja limbisessä systeemistä ainakin hippocampus ja amygdala ovat mukana sen tuotannossa.
Suomeksi naurun biologiasta ei löydy kirjoja tai tutkimuksia. Englanniksi löytyy melko paljon. Tässä muutamia kirjoja.
Stearns, Frederic Rudolph (1972). Laughing: Physiology, Pathology, Psychology, Pathopsychology and Development. Springfield, Ill., Thomas. pp. 59–65. ISBN 978-0398024208.
Kawakami, Kiyobumi; Takai-Kawakami, Kiyoko; Tomonaga, Masaki; Suzuki, Juri; Kusaka, Tomiyo; Okai, Takashi (2006). "Origins of smile and laughter: A preliminary study" (PDF…
Suomen sukellusveneiden muonituksesta kertoo Timo Merensilta teoksessaan Vesikko : Suomenlahden hiljainen vartija (Hobby-kustannus 2009). Esimerkiksi purjehduskaudella 1941 sukellusveneisiin lastattiin pehmeää leipää, näkkileipää, keksejä, makaronia, ryynejä, hiutaleita ja vehnäjauhoja. Lihatuotteita olivat naudan- ja sianlihasäilykkeet, satunnaisesti palvattu sianlihja ja meetvursti. Rasvoina käytettiin voita ja margariinia. Kasviksista veneet ottivat herneitä, perunaa, porkkanoita, punajuuria ja sipulia. Lisäksi lastattiin etikkaa, sokeria, suklaata, suolaa, säilykemaitoa, kahvin korviketta ja teetä sekä tupakkaa.
Anneli Prantilan väitöskirjassa Rintamamiesten muonitus Suomessa sotavuosina 1939-1945 (Helsingin yliopisto 2006)…
Ikävä kyllä kirjaa ei löytynyt, edes valtakunnalliselta kirjastolaisten listalta ei tullut vastauksia.
Tunnistaisiko joku palvelumme seuraajista? Sama kirja on ilmeisesti haussa myös tässä kysymyksessä.
Varsin lähelle etsittyä osuu Mika Waltarin Satu kilpa-ajovaunusta ja kuorma-autosta, joka ilmestyi ensimmäisen kerran vuonna 1929 Waltarin satukokoelmassa Dshinnistanin prinssi. Siinä Ford-mallinen kuorma-auto ja komea kilpa-ajoauto kertovat korjaamolla toisilleen, miten ne sinne päätyivät. Kielellisesti uusittuna satu oli myöhemmin mukana alakoulun lukukirjoissa (mm. Urho Somerkiven Lasten viides lukukirja ja Aikamme lukukirja. 3) nimellä Satu kilpa-autosta ja kuorma-autosta, varustettuna maininnalla "Mika Waltarin mukaan". Kolmatta osapuolta tässä autojen keskustelussa ei kuitenkaan ole. Varsinkin rättisitikan mukaan saaminen olisi edellyttänyt Waltarilta sangen huomattavia satusedän taitoja: Citroën 2CV:n valmistus aloitettiin nimittäin…
Kirjoita Helmet-hakuruutuun https://www.helmet.fi/fi-FI ESINE. Paina ENTER tai klikkaa suurennuslasikuvaketta. Rajaa hakutulosjoukkoa AINEISTOn mukaan. Valitse aineistoksi ESINE. (Rajausmahdollisuudet ovat ruudun vasemmassa reunassa.)
Ikävä kyllä vastausta ei tällä kertaa löytynyt. Aikamatkustus on tieteiskirjallisuudessa erittäin yleinen käytetty juonikuvio, jopa siinä määrin, että sillä on oma internet-sivustonsa, ittdb.com. TV Tropes -sivustolla on myös useita esimerkkejä kuvaamastasi time loop -juonikuviosta.
Mikäli luit novellin suomeksi, voit yrittää etsiä kokoelmaa Risingshadow-sivuston kirjalistaushaun kautta - valitse hakuun scifi tai joko antologiat tai novellikokoelmat ja mahdollinen vuosiväli.
Käänteisesti soveltaen MyHeritage-tietopankista löytyvää esivanhempien sukupolven määrittämiseen tarkoitettua laskentakaavaa, esiäiti kuudennessa sukupolvessa olisi isoisoisoisoisoäiti.
Lähde: Kuinka Monen Sukupolven Takaa? (myheritage.fi)
