Omia tietoja ei enää ainakaan pitäisi löytyä muualta kuin terveydenhuollon uusista palveluista, esim.tuosta mainitsemastasi Omakannasta. En valitettavasti löytänyt meidän arkistostammekaan tätä tietoa.
Suistamon alakansakouluseminaarin arkistot löytyvät Finna.fi haun mukaan Mikkelistä. Finna.fi
Arkistoista saattaisi löytyä tietoja valmistuneista oppilaista. Lisää tietoja arkistoaineistojen käytöstä saa https://kansallisarkisto.fi/
Arkistojen yhteystiedot löytyvät sivustolta https://www.arkisto.fi/fi/yhteystiedot/
Suistamon seminaarista löytyy tietoja myös väitöskirjasta Alakansakoulunopettajien valmistuksen kehitys Suomessa vuosina 1866-1939, https://trepo.tuni.fi/bitstream/handle/10024/67600/951-44-6613-6.pdf?sequence=1
Mitään varmaa ja luotettavaa lähdettä tähän ei ikävä kyllä löytynyt.
Alla on pari lähdettä, joista asiaa voisi tutkia. Molemmissa teoksissa käsitellään Sokrateen elämää, ajatuksia ja oppeja. Kirjat ovat varattavissa Helmet-kirjastoista.
Suuret filosofit, toim.: Ray Monk & Frederick Raphael, Otava | 2004 | 2. painos 2004. - 7. painos 2016
Laertios, Diogenes: Merkittävien filosofien elämä ja opit: Summa 2002
Pinta-alan mukaan Suomen suurin kunta on Inari.
Lähde: Kuntaliiton julkaisema tilasto kuntien pinta-aloista ja asukastiheyksistä
https://www.kuntaliitto.fi/tilastot-ja-julkaisut/kaupunkien-ja-kuntien-…
Arto Paasilinnan kielitaidosta tai -taidottomuudesta löytyy tosiaan esim. Ylen artikkeli Suomalainen kirjailija: Arto Paasilinna – vapauden apostoli Italiassa, https://yle.fi/aihe/artikkeli/2018/10/25/suomalainen-kirjailija-arto-pa….
Erno Paasilinnasta en löytänyt tietoja kielitaidosta. Lyhyt kuvaus Paasilinnasta kertoo hänen opiskelleen Rovaniemen kansankorkeakoulussa, https://otava.fi/kirjailijat/erno-paasilinna/.
Reino Paasilinna on toiminut diplomaattina, kansanedustajana ja Euroopan parlamentissa, joten voidaan olettaa hänellä olleen kielitaitoa enemmänkin. Eduskunnan sivuilta löytyy tietoa myös aiemmista kansanedustajista, https://www.eduskunta.fi/FI/kansanedustajat/Sivut/206.aspx. Reino Paasilinnan CV:ssä koulutuksen kohdalla…
Hei!
Asiasta ei oikein löytynyt tietoa mm. sukunimikirjoista, mutta Kokkolasta löytyy Masar-niminen paikka. Todennäköisesti kaikki Suomen Masarit ovat alkujaan lähtöisin Kokkolan Masarista. Masar-kylän alkuperästä en löytänyt tietoa, koska meiltä ei ikävä kyllä löydy Kokkolan alueen paikallishistoriaa.
Hyökkäyssodaksi sanotaan sellaista sotaa, jossa valtio on tehnyt oikeudettoman hyökkäysteon toista valtiota vastaan. Hyökkäyssotaa siis ei käy sellainen valtio, joka puolustautuu hyökkäystekoa vastaan.
YK:n peruskirja on kieltänyt voiman tai sen uhan käytön valtioiden välillä (2 art. 4 mom.).
Kaikkien jäsenten on pidätyttävä kansainvälisissä suhteissaan väkivallalla uhkaamisesta tai sen käyttämisestä minkään valtion alueellista koskemattomuutta tai poliittista riippumattomuutta vastaan tai menettelemästä muulla tavalla, joka on ristiriidassa Yhdistyneiden Kansakuntien päämäärien kanssa.
YK:n yleiskokous on sen jälkeen vuonna 1974 päätöslauselmassa 3314 määritellyt hyökkäysteon tarkemmin. Määritelmä sisältää mm. seuraavia tekoja…
Rahahan tässä vaikuttaa, Martta ja Topias hamuavat kummallisen säädöksen mukaista perintörahaa: Esko vai Jaana, se saa, joka ensin nai. Enemmän tässä toimii Martta, Topias on nahjus. Topias (Martalle): "Tuleekos kanttoori?" Martta: "Miksi ei hän tule kuin toimitetaan." Myös kanttoori Sepeteus on vähätahtoinen vaikka omahyväinen tyyliin "ja me papit nauroimme niin, sanoi Kangasalan kirkonvartija". Puhelee Topiakselle vallan muita asioita Kurkelan Juhosta, kunnes Topias kysyy, "kuinka kävi häneltä Eskon naima-atestin kuuluttaminen". Martta on hommannut kaiken valmiiksi. - Martan esikuva lienee ollut palojokelainen "ankara, ahkera Lindströmskä", jonka lapsenlapsi Esteri Kytökoski Tuusulan Nahkelasta muisteli, että "pappien kanskin se riiteli…
Kappaleen levytti vuonna 1973 suomeksi nimellä "Kortin saat sä jostain" Monika Aspelund.
"Kortin saat sä jostain"
Single "Vain rakkaus sen aikaan saa / Kortin saat sä jostain"
Valitettavasti kukaan vastaajistamme ei muistanut kyseistä kirjaa. Muistaisiko joku kysymyksen lukijoista sen? Tiedon voi kirjoittaa kommenttina tämän vastauksen perään.
Kysymykseen ei ole aivan yksiselitteistä vastausta. Tässä vastaus Suomen vesiputokset -sivustolta:
Kysymyksen vastaus riippuu siitä, millaista vesiputousta haetaan.
Tietojeni mukaan Suomen korkein vesiputousten sarja on tällä hetkellä Enontekiöllä sijaitseva Kitsiputous, jonka kokonaiskorkeus liikkuu 100 metrin kieppeillä. Jos taas haetaan korkeinta yksittäistä vesiputousta, on Maaningan Korkeakoski (36 m) virallisesti korkein – joskaan pudotus ei ole vapaa.
Toisaalta karttojen korkeuskäyrien perusteella myös mm. Auttinojan putous Posiolla ja Kevolinkka Utsjoella ovat korkeudeltaan vähintään samaa luokkaa tai korkeampia kuin Korkeakoski. Kummassakaan näistä pudotus ei niin ikään ole vapaa.…
Hei!
Tässä joitakin ehdotuksia, joista lähteä liikenteeseen.
Kaunokirjallisuutta:
Burnett, Frances Hodgon: Salainen puutarha
Doyle, Arthur Conan: Sherlock Holmes -kirjat
Forster, E.M.: Hotelli Firenzessä
Kafka, Franz: Muodonmuutos
La Mure, Pierre: Punainen mylly : romaani Henri de Toulouse-Lautrecin elämästä
Mann, Thomas: Buddenbrookit : erään suvun rappio
Maupassant, Guy de: Bel-Ami
Niemensivu, Riitta: Maalarisiskot
Oranen, Raija: Ackte!
Proust, Marcel: Kadonnutta aikaa etsimässä -sarja
Shin, Kyung-Shook: Hovitanssija
Tolstoi, Leo: Anna Karenina
Twain, Mark: Huckleberry Finnin seikkailut
Wells, H.G.: Aikakone
Wilde, Oscar: Dorian Grayn muotokuva
Zola, Emile: Nana
Tietokirjallisuutta:
Edelfelt, Albert: Niin…
Julkisen sanan neuvoston sivuilla on journalistin ohjeet https://www.jsn.fi/journalistin_ohjeet/. Ne ovat astuneet voimaan 1.1.2014
Ohjeissa todetaan mm. ” Rikoksesta tuomitun nimen, kuvan tai muita tunnistetietoja voi julkaista, ellei se tuomitun asemaan tai tekoon nähden ole selvästi kohtuutonta. Alaikäisen tai syyntakeettomana tuomitun henkilöllisyyden paljastamisessa on oltava erityisen pidättyväinen. Tunnistamiseen johtavien tietojen käytössä on syytä olla varovainen, kun kyse on vasta rikosepäilystä tai syytteestä. Tietoja rikoksentekijästä, syytetystä tai epäillystä ei yleensä pidä julkaista, jos ne paljastavat erityisen arkaluonteisen rikoksen uhrin.”
Tiedotusvälineet ovat sitoutuneet Julkisen sanan neuvoston ohjeisiin. Eri…
Suosittelen Rikhardinkadun kirjaston lastenosastoa. Rikhardinkadulla on hyvä ruotsinkielinen valikoima lastenkirjallisuutta. Lisäksi lastenosaston henkilökunta
on kaksikielistä ja seuraa Ruotsin lastenkulttuuria aktiivisesti.
Rikhardinkadun kirjasto
Rikhardinkatu 3
00130 Helsinki
Kävin läpi kolme erilaista Barrien kirjan suomennosta. Tarkistin jokaisesta kirjan alkupuolella olevan esittelykohtauksen, jossa Wendyn/Leenan koko nimi kerrotaan. Sari Karhulahti käyttää suomennoksessaan alkuperäistä nimeä Wendy Moira Angela Darling. Samaa muotoa käyttää myös Martta Eskelinen. Tyyni Tuulio sen sijaan ohittaa nimiongelman mainitsemalla, että Leena kertoi Peterille kaikki nimensä.
Selasin myös läpi pari Disneyn animaatioelokuvaan liittyvää kuvakirjaa. Näistä lyhennetyistä versioista esittelyjakso puuttui kokonaan. Näiden lähteiden perusteella voisi siis sanoa, että Leenan koko nimeä ei ole käännetty tai sitä ei ole ainakaan julkaistu suomen kielellä.
Kyseessä voisi olla François Ozonin elokuva Aika lähteä (Le Temps Qui Reste, 2005), joka on esitetty Yle Teemalla ainakin vuonna 2012. Ylen sivuilla elokuvaa luonnehditaan seuraavasti:
"Ranskalaisen François Ozonin ohjaama elokuva kertoo nuoren miehen viimeisistä päivistä. 31-vuotias menestyvä valokuvaaja Romain saa tietää olevansa parantumattomasti sairas: elinaikaa on jäljellä enää muutama kuukausi. Romain ei kerro sairaudesta läheisilleen, isoäitiä lukuun ottamatta. Kaunis ja lahjakas Romain on tottunut toisten ihailuun sekä saamaan anteeksi toilailut ja tökerön käytöksen. Kuoleman läheisyydessä hän ei tee parannusta, mutta täysin yllättävä kohtaaminen tarjoilijattaren kanssa johtaa hänet elämänsä ehkä ensimmäiseen ja viimeiseen pintaa…
Suomen kirjallisuuden käännökset -tietokannan mukaan Kytömäkeä ei ole paljoa käännetty muille kielille. Margarita on käännetty viroksi vuonna 2021, mutta muita käännöksiä Kytömäen kirjoista ei ole julkaistu.
Suomen kirjallisuuden käännökset -tietokanta:
http://dbgw.finlit.fi/kaannokset/
Vironkielisen käännöksen julkaisutiedot:
http://dbgw.finlit.fi/kaannokset/teos.php?id=18117&order=author&asc=1&l…
