Uuden Helmet-verkkokirjaston mobiilisivusto on korvannut Taskukirjasto-sovelluksen. Tästä linkistä löydät tietoa ja ohjeita siihen, miten käytät sivuston mobiiliversiota. Sieltä löytyy Taskukirjaston tapaan myös sähköinen kirjastokortti, joka löytyy Oma tili -valikosta kirjautumisen jälkeen.
Tällä hetkellä Helmet-verkkokirjasto ei muista kirjautumista, ellei kirjautumistietoja sinne itse tallenna esimerkiksi selaimen kautta. Tähän on kuitenkin tulossa päivitys vielä tämän kuun aikana. Sen jälkeen sivustolla pysyy kirjautuneena, ellei itse kirjaudu sieltä ulos.
Oppikirjojen sisällöistä on löydettävissä hyvin vähän tietoa, enkä pysty valitettavasti sanomaan mikä nimenomainen kirja olisi voinut olla kyseessä, mutta Suomen yläasteilla oli 1990-luvulla laajalti käytössä ainakin sellaiset englannin oppikirjasarjat kuin You too ja OK English. Molemmista löytyy netistä kansikuvia, joita katselemalla saattaisit muistaa mikä kirja omassa koulussasi oli käytössä. Finna.fi-hakupalvelusta voit etsiä, mistä Suomen kirjastoista esimerkiksi näitä mainitsemiani oppikirjoja löytyy ja halutessasi tehdä omassa kirjastossasi kaukolainapyynnön (pyynnön voi tehdä Lastu-kirjastoissa myös lastu.finna.fi-verkkokirjastosta löytyvällä sähköisellä lomakkeella). Lastu-kirjastoista näitä oppikirjoja ei löydy.
Helmet-verkkokirjastossa voit päivittää osoitteesi, puhelinnumerosi ja sähköpostiosoitteesi Omat tiedot -välilehdellä. Nimenmuutoksen voit tehdä vain paikan päällä kirjaston asiakaspalvelussa. Ota mukaan henkilöllisyystodistus, jossa on uusi nimesi (tai henkilötodistus vanhalla nimelläsi ja erillinen todistus nimenmuutoksesta). Saat uuden kirjastokortin maksutta.
Kirjastojen yhteystiedot https://helmet.finna.fi/OrganisationInfo/Home#84917.
Tämä lienee Paul Auster. Kävi Suomessa 2017 uuden 4 3 2 1 -kirjansa markkinointikiertueella. Ylen jutussa (https://yle.fi/a/3-9806746) on maininta ystävän kuolemisesta salamaniskun seurauksena ja miten se on vaikuttanut kirjailijaan ja hänen teoksiinsa.Kirjailijan teokset Kirjasammossa:https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aperson_12317590425170
Kyseessä on Marjatta Kurenniemen lastenruno, joka alkaa rivillä Tulevana vuonna tuohikuussa, on luettavissa ainakin teoksista Vilkku (tekijät Marjatta Kurenniemi, Kari Vaijärvi, Maria Kaura-aho, 1979, useita lisäpainoksia) sekä Kolme kissimissiä ja muita runoja, joka tosin julkaistiin vasta vuonna 1995.
Vilkku-teosta ei ole Helmet-kirjastojen kokoelmissa, mutta Suomealaisen Kirjallisuuden Seuran kokoelmista se on lainattavissa.
https://finna.fi/Record/helka.9923697373506253?sid=3943104857
Wilbur Smithin Aavetulet (Ghost fire, suom. Nina Mäki-Kihniä ,2022)on Courtney-sarjan 18. osa.
Sarjan 19. osa on nimeltään Sodan perintö (Legacy of war, suom. Nina Mäki-Kihniä, 2023).
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/http%253A%252F%252Fdata.kirjasampo.f…
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/http%253A%252F%252Fdata.kirjasampo.f…
https://lapinkirjasto.finna.fi/Record/lapinkirjasto.1901409
Ruotsin metsänhoidon lainsäädäntöä pääsee tutkimaan täällä:
https://www.lagboken.se/Lagboken/start/miljoratt/skogsvardslag-1979429/…
Suomen vastaava laki:
https://finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1996/19961093
Noin yksityiskohtaista kohtaa en laeista löytänyt.
Muuta tietoa aiheesta:
https://metsanhoidonsuositukset.fi/
Metsänhoidon suositukset on myös Metsäkeskus Tapion kustantamana kirjana (2023). Saatavilla Hämeenlinnan kirjastossa.
Tilastokeskuksen asiantuntija ystävällisesti tarkisti asian. Vastaus on 156 kilometriä. Se kattaa eteläisimmän palan Tampereen väestöstä ja suurimman osan Turkua.
Kansa- ja kansalaiskoulun opetussuunnitelman mukaan opiskelevia oli vielä 60-luvun alussa yli 77% kaikista yleissivistävässä peruskoulutuksessa olleista. Siitä lähtien kansakoulun opetussuunnitelman mukaan opiskelleiden määrä väheni asteittain, mutta kansalaiskoulun opetussuunnitelman mukaan opiskelleiden määrä pysyi melko tasaisena aina 70-luvulle saakka. Keskikoulun oppimäärää suorittavien määrä lisääntyi vuoteen 1972 saakka, jolloin se alkoi kääntyä laskuun peruskoulujärjestelmään siirtymisen vuoksi.
Kansa- ja kansalaiskoulun oppimäärän suorittaneiden määrä oli vielä vuonna 1970 keskikoulun suorittaneiden määrää suurempi: kansa- ja kansalaiskoulun päättäneitä oppilaita oli yhteensä 38 727, keskikoululaisia 37 877. Jo vuodesta…
Almanakan ulkopuolelle jääviä etunimiä on paljon. Monille näistä on mahdollista osoittaa nimipäivä, niin kuin Pentti Lempiäisen 80-luvun lopulla laatima Nimipäivättömien nimipäiväkirja osoittaa. Kirjan nimipäivät ovat Lempiäisen valintoja, mutta hyvin perusteltuja ja selkein kriteerein tehtyjä, joten niitä voinee pitää niin lähellä "oikeita" kuin mahdollista.
Lempiäisen mukaan Toive, Toivi ja Toivikki, joista "Toivea ja Toivia käytetään sekä miehen että naisen nimenä, enemmän kuitenkin naisilla", ovat Toivon rinnakkaisnimiä ja sen mukaisesti hän sijoittaa ne nimipäivättömien kalenterissaan Toivon päivään 4. kesäkuuta.
Etunimenä Toive oli suosituimmillaan 1900-luvun ensimmäisellä puoliskolla. Tämän jälkeen nimeä on useimpina…
Metsänhoitajaksi kutsutaan metsätieteellisestä koulutusohjelmasta valmistuneita maistereita. Kyseessä on siten valmistumiseen liittyvä arvo, eikä erikseen myönnettävää arvonimi (verraten ylimetsänhoitajan arvonimeen, jonka myöntää presidentti: https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2000/20000381)
Tällainen saari löytyy ainakin Disneyn Aladdinin toisesta jatko-osasta, Aladdin ja varkaiden kuningas (1996). Elokuvassa etsitään aarretta "katoavalta saarelta", joka paljastuu olevan jättiläismäisen kilpikonnan selässä.
Valitettavasti emme tunnistaneet taulua tai sen tekijää kuvauksen perusteella. Muotokuvaa kannattaa näyttää taiteen asiantuntijalle. Googleen voi laittaa hakusanaksi taidearviointi. Kannattaa kysyä myös gallerioista. Toinen vaihtoehto on kysyä asiaa Bukowskin tai Hagelstamin huutokaupasta, mikäli aikoo laittaa taulun myyntiin. Heiltä saa ilmaisen hinta-arvion sekä todennäköisesti tiedon taiteilijasta.
Bukowskin huutokauppa
http://www.bukowskis.com/
Hagelstamin huutokauppa
http://www.hagelstam.fi/sumuCMS/sivu/arviot
Kuningas Kasimir Suuri (1310–1370) on todennäköisesti kyseinen kuningas. Mm. hänen säätämänsä Wiślican perussääntö 1) paransi puolanjuutalaisten asemaa huomattavasti. Alla suora lainaus saksalaisen Wikipedian artikkelista Geschichte der Juden in Polen Googlen kääntämänä 2):
"Kuningas Kasimir Suuri (1310–1370) omistautui ensisijaisesti maan laajentamiseen sekä maatalouden ja kaupan edistämiseen. Tätä varten hän harjoitti muun muassa juutalaisten ja talonpoikien suojelupolitiikkaa. Hänen aikalaisensa kutsuivat siksi kuningas Kasimiria "talonpoikien ja juutalaisten kuninkaaksi". Vuonna 1334 hän täydensi isoisänsä Bolesław hurskaan Calian yleistä etuoikeutta Wiślican…
Kyseessä lienee Heikki Asunnan runon Metsämökin joulu. Runo on julkaistu vuonna 1933.
https://www.finna.fi/
https://www.kansalliskirjasto.fi/fi/palvelut/fennica-suomen-kansallisbi…
https://digi.kansalliskirjasto.fi/etusivu
Arpa on heitetty on latinankielinen sanonta (iacta alea est). Sen sanoi Suetoniuksen mukaan Julius Caesar, kun hän päätti ylittää Rubikon-joen. Tämä tapahtui 10. tammikuuta vuonna 49 ennen ajanlaskun alkua. Kyseessä on uhkapelurimainen huudahdus, koska Caesar oli ryhtymässä sisällissotaan, vaikka hänellä oli vain hiukan yli kymmenesosa joukoistaan mukanaan.
Lause on suomennettu myös muodossa noppa on heitetty. Sillä tarkoitetaan, että on arvottu sattumanvarainen lopputulos, jonka mukaan edetään.
Lähteet
Adrian Goldsworthy: Caesar (2014)
Wikipedia: Alea iachta est https://en.wikipedia.org/wiki/Alea_iacta_est
Katsoin Kansalliskirjaston digitoiduista sanomalehdistä ja aikakauslehdistä artikkeleita kansanhiihdosta. Muutamassa jutussa käsitellään kansanhiihtoa, mutta palkinnoista ei ole mainintaa. Kansalliskirjaston digitoidut aineistot
Ylen Elävässä Arkistosta löytyy kuntoliikunnan uranuurtaja Frans Saastamoinen haastattelu, jossa hän kertoo kansanhiihdosta.
Ainoa tieto, jonka onnistuin löytämään annetuilla tiedoilla, oli, että Tulen tumma -nimisen ryijyn on suunnitellut ehkä Hannamaija (tai Hanna-Maija) Teisko.
Lisätietoja ryijystä voisi mahdollisesti saada kysymällä Suomen käsityön museon tietopalvelusta: Tietopalvelu Suomen käsityön museossa | Käsityön museo (craftmuseum.fi)
