Ilmo ja Mauri Kurki-Suonion toimittama Mitä-missä-milloin -sarjassa julkaistu Autokirja vuodelta 1962 on saatavilla Vaski-kirjastoista. Uudenkaupungin Kalannin kirjaston varastossa se näyttäisi vielä olevan vielä saatavana, ja toki muualtakin Suomesta löytyy.https://finna.fi/Record/vaski.2566627?sid=5329229251Toinen kirja ei varmuudella löydy näillä tiedoilla, mutta lähimmäksi sitä osuu englanninkielinen teos Car badges of the world, kirjoittanut T. R. Nicholson, julkaisuvuosi 1970. Ilman kansipaperia kirja on saattanut olla harmaa. Kuva kirjan nimiösivulta näyttää tältä:https://classicmotoringbooks.co.uk/wp-content/uploads/2020/12/IMG_0591-…Kansipaperein varustettu kovakantinen versio on tämän näköinen: https://pictures.abebooks.com/…
Tyyris Tyllerö ja Lilleri Lalleri ovat eri suomentajien antamia nimiä vanhan englantilaisen lastenlorun Humpty Dumpty -hahmolle.Martti Haavion suomentamana loru kuuluu näin:Lilleri Lalleri laudalla makasi.Lilleri Lalleri laudalta putosi.Ei sitä ole koko Suomen maassa,joka Lilleri Lallerin parantaa.Aikaisin kirjastojen yhteisestä Finna-palvelusta löytämäni julkaisu tästä käännöksestä on teoksessa Aarteiden kirja 1 (1956). Se on julkaistu myös Kaarina Helakisan toimittamissa teoksissa Pikku Pegasos : 400 kauneinta lastenrunoa ja Suomen lasten runotar.Kirsi Kunnaksen käännös kuuluu näin:Tyyris Tyllerö muurille kipusi.Tyyris Tyllerö muurilta lipesi.Eikä Tyyris Tylleröä milloinkaankukaan voi parantaa.Tämä suomennos sisältyy Hanhiemon iloinen…
Börje Sundgrenin sävellyksestä "Kerran viel' = Än en gång" on julkaistu nuotti. Valto Tynnilän säveltämä ja Veikko Virmajoen sanoittama "Kevätlinnut" on nuotinnettu kokoelmalla Viimeisiä levy-säveleitä y.m. 9 (V. Tynnilä, 1934). Kummastakaan ei löydy lainattavaa kappaletta, mutta molempia voi tilata tutkittavaksi Kansalliskirjaston Erikoislukusaliin. "Kerran viel'" löytyy myös Musiikkiarkistosta.
Kokeilin Outi-kirjastojen tarkennettua hakua sanoilla novellit, kauhu ja sauna. Hakutuloksen kirjat eivät vaikuta kaipaamaltasi kokoelmalta. Linkki hakutulokseen.Mieleeni tulivat myös Leea Virtasen kaupunkitarinakirjat Varastettu isoäiti sekä Apua, maksa ryömii. Linkki hakutulokseen. Muistelen, että Varastetussa isoäidissä oli tuontapaisia tarinoita.Huomasin, että parempi hakusana olisi kenties nykytarinat. Linkki hakutulokseen.
Tässä muutama:Marcel Proustin Kadonnutta aikaa etsimässä ensimmäisessä osassa, Swannin tie, päähenkilö eli kertoja kuvaa, kuinka hän rakastaa Madeleine-leivoksia.Myös Muumi-kirjoissa syödään pakkukakkuja, esimerkiksi Kuka lohduttaisia Nyytiä -kuvakirjassa hemuli syö "pannukakun hilloineen". Taikurin hattu -kirjassa Muumimamma vatkaa juhlia varten pannukakkutaikinaa ammeessa, koska kulhot eivät riitä.Aapelin Pikku Pietarin pihassa nautitaan tuulihatuista.Agatha Christien kuulu hahmo Hercule Poirot rakastaa konvehteja, Miss Marple syö mielellään Traditional seed cake -nimistä kakkua. Hän pitää myös skonsseista ja muffinsseista. Seed cake näyttäisi olevan kakku, jossa on mausteena kuminaa.Myös Viisikossa syödään suklaata. He pitävät myös…
Arvo Rydberg hyväksyttiin opiskelijaksi Kajaanin seminaariin vuonna 1925 ja hän valmistui sieltä kansakoulunopettajaksi vuonna 1930 (Kajaani 21.8.1925; Uusi Suomi 8.6.1930).Sanomalehdistä löytyvien tietojen perusteella Rydberg toimi opettajana 1930-luvulla ainakin näissä kouluissa:1930: Mäntylän kansakoulu1934: Tervasalmen kansakoulu1938: Itäjärven kansakouluDigitoidut sanomalehdet eivät ulotu 1940-luvulle, joten siltä ajalta tietoa ei ole.
Emme valitettavasti muistaneet tällaista joulutarinaa, eikä tietokannatkaan auttaneet etsinnässä. Muistaisiko joku kysymyksen lukijoista tällaisen tarinan? Tietoja voi kirjoittaa kommenttina tämän vastauksen perään.
Yritin löytää tietoja Finna-haulla, joka hakee suomalaisten museoiden, arkistojen ja kirjastojen aineistotietokannoista.Valitettavasti en löytänyt tietoa, jossa yhdistyisivät ravintoloitsija ja ravintolat. Cederströmeistä moni on ollut tekemisissä taiteen kanssa. Linkki Finna.fi tarkennettu haku.Aiheen metsästystä voisi jatkaa joko ravintolamuseon tai Kansallisarkiston kautta. Linkki hotellijaravintolamuseo. Linkki Kansallisarkisto.Helsingin Sanomien aikakoneesta löytyy jotain ravintoloiden nimellä. Henkilöä en löytänyt. Linkki HS.fi/aikakone/
Hei,Valitettavasti en löytänyt tietoa sellaisesta moskeijasta tai muusta rakennuksesta Istanbulissa, jonka lattiassa olisi ennustus maailmanlopusta. Tietäisikö joku lukijoistamme, mikä moskeija on kyseessä?
Naisten kirjoittamaa tanskankielistä kaunokirjallisuutta on saatavilla melko hyvin myös suomeksi käännettynä. Tässä muutamia vinkkejä viime vuosilta.Solvej Balle: Tilavuuden laskemisesta -sarja (2024-). Antiikkikirjakauppias Tara Selter putoaa ajan virrasta marraskuun 18. päivänä. Septologian ensimmäisessä osassa Tara herää aamu toisensa jälkeen samaan päivään samassa talossa, jonka jakaa puolisonsa kanssa, kun muu maailma jatkaa tavallista kulkuaan. Lopulta Taran on alettava luoda itselleen uutta, laajempaa elämää yhden vuorokauden sisälle. Suomeksi on ilmestynyt toistaiseksi osat 1-4, ja 5. osa on tulossa myöhemmin tänä vuonna (2026).Sissel-Jo Gazan: Yksi pisara (2026). Tanskassa Själlannin saarella asuvat Finn ja Merethe adoptoivat…
Näillä tiedoilla en löytänyt elokuvaa. Kenties löydät sen itse seuraavista lähteistä.Elokuvauutiset kertoo Sutherlansin työstä ja elokuvia kuvaillaan hieman. Linkki sivustolle.Wikipediassa Sutherlansdin elokuvat ja roolit niissä on listattu ilmestymisjärjestyksessä suomeksi. Linkki Wikipediaan.Sfanytime.com lösi elokuvia hakusanoilla "mies pyörätuolissa". Linkki sivustolle.
Löysin useammankin tutkimuksen vammaisten ihmisoikeuksien toteutumisesta Suomessa. Linkki Google scholar hakutulokseen.Tuoreempaa tutkimusta aiheesta on tehty mm. Sosiaalitieteiden maisteriohjelmassa 2025. Vammaisten henkilöiden ihmisoikeuksien ja kansalaisuuden toteutuminen vammaispalveluissa Epäkohtien tarkastelua eduskunnan oikeusasiamiehen asiakirjojen näkökulmasta: Sosiaalityö Maisterintutkielma Laatija: Mira Rautio Ohjaaja: Yliopistonlehtori Johanna Moilanen. Linkki tutkielmaan.2024 Jyväskylän yliopistossa. Heidi Oranen Maisterintutkielma Yhteiskuntatieteiden ja filosofian laitos Sosiaalityö. Yhdenvertaisuus Suomessa vammaisen henkilön näkökulmasta - kuvaileva kirjallisuuskatsaus. Linkki katsaukseen.2023 Helsingin yliopistossa.…
Ensimmäiseksi mieleeni tulivat Björn Kurtenin kirjat, jääkauden seikkailuromaanit. Jääkausihan oli toki muutamia kymmeniä tuhansia vuosia aiemmin kuin 1000-luku. Musta tiikeri ja Mammutin suojelija ovat kuitenkin hyviä seikkailukirjoja jääkauden ajasta. Linkki Finna hakuun.Finna haussa voi rajata myös aiheen aikaa. Tarkennetun haun aihehakusanoilla suomenkielinen kirjallisuus, historialliset romaanit, ja Suomi löytyy mm. Kaari Utrion kirjoja. Utrion kirjoissa ajankuva perustuu historiaan ja juoni on fiktiota. Muitakin 1000-luvusta kirjoittajia on esim. Huntuvuori, Hilda: Kokemäenmaan kuningas ja Dieckmann, Maijaliisa: Aurajoen tyttö. Linkki Finna hakuun.Hilda Huntuvuori on kirjoittanut historiallisia romaaneja myös 1200-, 1300- ja 1400-…
Kun verkkokirjastossa uutuuskirjan tilana näkyy “saapunut”, se tarkoittaa yleensä, että kirja on fyysisesti tullut kirjastoon ja se on vastaanotettu järjestelmään, mutta ei vielä lainauskunnossa. Tässä vaiheessa kirjalla ei usein näy hyllypaikkaa eikä se vielä lähde varausjonoon, vaikka varauksia olisi.Ennen kuin kirja voidaan lainata tai luovuttaa varaajalle, sille tehdään useita työvaiheita. Ensin tarkistetaan ja viimeistellään kirjan tietue (esimerkiksi painos- ja luokitustiedot). Sen jälkeen kirjaan kiinnitetään viivakooditarra, selkätarra sekä tarvittaessa muita tunnisteita. Tämä on pitkälti käsityötä.Aikataulu vaihtelee kirjastosta ja ruuhkatilanteesta riippuen, mutta tavallisesti uutuuskirjan saaminen lainauskuntoon kestää noin 1–5…
Tein nopsan google-haun ja näköjään jugurtin teko kotona on mahdollista.Instagramissa on kahden eri tekijän ohjeet sekä kreikkalaisen että turkkilaisen jugurtin tekoon. Linkki ohjeeseen sekä Linkki ohjeeseen.Myös Facebook tarjoaa ohjeita jugurtin tekoon suomeksi. Linkki yhteen ohjeeseen.Ohjeita kotitekoiseen jugurttiin löytyy myös kirjoista esim. Bellersen Quirini, Cosima: Kotitekoiset jugurtit, rahkat ja juustot sekä Caldwell, Gianaclis: Homemade yogurt & kefir : 71 recipes for making & using probiotic-rich ferments. Linkki Helmet hakuun
TEOS Tulinuija : Aleksis Kiven seuran albumi / toimittaneet Jaakko Yli-Paavola ja Pekka LaaksonenJulkaisutiedot Helsinki : Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2009 (Helsinki : Hakapaino)ULKOASU 198 sivua : kuvitettu ; 25 cmSARJA Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran toimituksia, 0355-1768 ; 1246Tässä kirjassa on sivulla 5 selitetty mikä tulinuija on. Kirja löytyy Pasilan kirjastosta."Mutta tulinuijaa paukutteli Tuomas : sylki maakivelle vahtoisen syljen, asetti siihen tulisen hiilen ja tämän päälle viskasi hän kaikin voimin toisen kiven, ja jyske, usein tuima kuin tavallinen kiväärin paukaus, kajahti ympärille ja nokinen savu kivien välistä pyörähteli…
Yritin löytää lintujen ruokintaa koskevasta kirjallisuudesta mainintoja linssien käytöstä. Linssit eivät tulleet vastaan, mutta tässä muutamia ohjeita muun kuin siementen, pähkinöiden ja talin tarjoamisesta linnuille.Mauri Leivo kirjoittaa Lintulaudan elämää (2015, s. 174) -kirjassaan, että "Voit syöttää linnuille myös ruoantähteitä, kunhan ruoka ei ole hyvin suolaista".Uudemmassa Linnunruokkijan oppaassa (2025, s. 129) Leivo painottaa, että "Älä tarjoa pilaantunutta tai liian suolaista tai mausteista ruokaa". Samassa kirjasta löysin myös tiedon, ettei ruoantähteitä kannata syöttää jatkuvasti, sillä ne eivät ole linnuille erityisen hyvää tai luonnollista ravintoa, ja voivat houkutella paikalle jyrsijöitä, kettuja ja supikoiria. Leivo…
En löytänyt tälle sitaatille mitään suoraa lähdettä, josta se olisi peräisin (esim. kirjaa tai puhetta). Sitaatti näyttäisi todennäköisesti perustuvan ainakin osittain Aldous Huxleyn vuoden 1962 Berkeleyssä pidettyyn puheeseen "The Ultimate Revolution", jossa hän viittaa mm. kirjassaan Brave New World käsittelemiin aiheisiin, kuten miten saada ihmiset tulevaisuudessa rakastamaan käskynalaisuutta. Koska kyseessä ei ole suora lainaus, ei tätä siten ole virallisesti suomennettu missään.Huxleyn teoksia löytyy kuitenkin käännettynä suomeksi Helmet-kirjastoista. Erityisesti Uljas uusi maailma (eng. Brave New World) ja Sääli uutta sukupolvea (eng. Brave New World Revisited) käsittelevät tätä aihetta.
Nykyisen aamupala-sanan syntyaikaa en saanut selville. Sitä Kannattaa kysellä Kotimaisten kielten keskuksesta.Kielitoimiston sanakirjan mukaan aamupala on "(kevyt) aamiainen". Kotuksesta löytyy myös mielenkiintoinen Kielikellon artikkeli, jossa kerrotaan eri ruoka-aikojen nimityksistä. Aamupalasta esim. näin:" Tällainen saattoi olla riihipäivän aamu Savossa vielä vuosisata sitten: Levolle oli menty 6–7:n maissa illalla ja ylös noustiin jo puolenyön jälkeen. Aamukahvia ei juotu, vaan pöytään kannettiin kylmä aamupala, johon kuului esimerkiksi kokkelia, kalaa ja leipää. Aamupalan jälkeen käytiin puimaan. Varstat heiluivatkin ahkerasti, sillä oli häpeällistä, jos ahdosta ei saatu puiduksi aamiaiseen mennessä. Kun viimeiset lyhteet oli 7–…
