Valitettavasti aivan kuvausta vastaavaa fantasiakirjaa ei löytynyt. Pari ehdotusta kuitenkin on. Ensimmäinen ehdotus on Harry Turledoven Worldwar -sarja, jota ei ole käännetty suomeksi, eikä sitä löydy mistään Suomen kirjastoista. Sarjan ensimmäinen osa Worldwar: In the Balance on ilmestynyt vuonna 1994. Ja toinen ehdotettava sarja on Raymond E. Feistin Käärmesodan taru -sarja, jonka ensimmäinen osa on Mustan kuningattaren varjo (1994).Wikipedia: Worldwar series: https://en.wikipedia.org/wiki/Worldwar_seriesRisinshadow: Mustan kuningattaren varjo https://www.risingshadow.fi/book/111-mustan-kuningattaren-varjo
Kallivouti (ruotsin sanasta skallfogde) eli jahtivouti oli Ruotsin vallan aikainen virkamies, jonka tehtävänä oli järjestää käytännön metsästystapahtumat. Susi- tai karhuhavaintojen jälkeen väki otti yhteyttä paikalliseen voutiin, jonka tehtävänä oli parhaan taitonsa mukaan hankkiutua eroon karjan vihollisista. Ohjeistuksena oli, että vouti järjestäisi muutenkin kolmesti vuodessa sudenajon ja ylläpitäisi pitäjän sudentarhoja ja -kuoppia. Virkamiestä saatettiinkin toisinaan kutsua susivoudiksi.Jahtivoutilaitos Suomessa - Suomen Metsästysmuseo Toivo Vuorela, Kansanperinteen sanakirja
Google Maps -kartan mukaan Säveltäjänpuistossa sijaitsee ainakin MLL Perhetalo Unikko ja Säveltäjänpuiston monitoimisali. Mahtaisitko kuitenkin tarkoittaa Pukinmäen kartanoa, joka sijaitsee osoitteessa Rälssintie 15 eli muutama sata metriä etelään Vantaanjoen suuntaan? Kartano on punainen puurakennus.
Kyseessä voisi olla ranskankielinen sveitsiläinen elokuva Pitsinnyplääjä vuodelta 1977. Se on kertomus ujon nuoren naisen ensimmäisestä rakkaudesta ja sen traagisista seurauksista. Elokuvan on ohjannut Claude Coretta ja pääosaa esittää Isabelle Huppert. Se oli Huppertin läpimurtorooli.
Internet-lähteistä en onnistunut löytämään laulusta kuin joitakin katkelmia. Laulusta on olemassa useita eri versioita, joten on mahdollista, että juuri kysyttyjä sanoja ei ole mihinkään myöskään painettu.Erkki Ala-Könnin toimittamassa Härmän laulukirja -teoksessa (Härmä-seura, 1976) on julkaistu seuraava, Kustaa Etelämäen vuonna 1962 kirjaama versio. Härmässä häät oli kauhiatsiellä juotihin ja tapeltihin.Porstuasta porraspäähänrumihia kannettihin.Anssin Jukka kun häihin lähtipani kirvehen rekehensä.Eikä se muita mukahansa ottanukun nuorimman sisarensa.Anssin Jukka sano äirillensä,jotta äläkää te surko näitä,jos me hiukan kattelemmanoita Pikku-Lammin häitä.Anssin Jukka kun häihin lähtiniin aisalla istuu piru.Niin kun lintu lennos se…
Sirkka-Liisa Ranta on tehnyt kirjan Ylimuistoinen tuohi: Käytön kulttuurihistoriaa (Maahenki, 2016). Teoksen sivuilta 102-109 löytyy tietoa virsuista. Taitokirjasta (Kodin Taitosanakirja, Otava 1952 tai 1959) voi katsoa hakusanan Tuohityöt. YouTubesta löytyy video Tuohivirsun tekeminen, jossa tuohimestari Toivo Honka esittelee, kuinka virsu valmistetaan koivun tuohesta.
Valitettavasti en voi tarkistaa yksittäisen rekisterikilven saatavuutta suoraan. Autorekisteri.fi-palvelusta saa tietoja rekisterikilvistä. Rekisterinumerohaun tiedot tuottaa Liikenne- ja viestintävirasto Traficom, liikenneasioiden rekisteri www.traficom.fi Palvelu on maksullinen. Ajoneuvorekisterikyselyyn pääset täältä https://www.autorekisteri.fi/Traficomin ajoneuvojen rekisteröintiin ja rekisterikilpiin liittyvien asioiden neuvonta löytyy https://www.traficom.fi/fi/traficom/yhteystiedot/asiakaspalvelu/ajoneuvojen-rekisteroinnin-asiakaspalvelu
Aivan noin tarkkaa jakoa ei nuoteistamme valitettavasti löydy.On laiva valmiina lähtöön -laulu löytyy mm. nuoteista Jos sull' lysti on, Musiikkimatka ja Lauluhetki. Linkki Helmet hakutulokseen.Kirjaston lisäksi nuotteja löytyy esim. F-musiikki.fi verkkokaupasta.
Kalevalan historiallisuus vaikuttaa kuuluvan niihin ikuisuuskysymyksiin, joihin ei ole olemassa yhtä selkeää vastausta. Niin kuin Lauri Honko aiheesta kirjoittaa kirjassa Eepoksia ja eepostutkimuksia Itämereltä Intiaan, "vanha kansanrunous oli aika köyhää selvien historiallisten kiinnekohtien tarjoamisessa. Historialliselle tulkinnalle oli tavallaan esteitä itse aineistossa. Jos ajatellaan vaikkapa maantieteellisesti läheisiä venäläisiä bylinoita, joissa on aivan selviä viittauksia vuosisatojen takaisiin tapahtumiin, niin mitään sellasta on vaikea löytää tästä perusilmeeltään varsin mytologissävyisestä kalevalamittaisesta runoudesta."Nekään Lönnrotin Kalevalassa hyödyntämät kansanrunot, jotka on mahdollista kytkeä historiallisiin…
Kävin läpi sivustoja ja kirjoja, joissa on sitaatteja Minna Canthilta. Tuota kysymääsi sitaattia en niistä valitettavasti löytänyt. Lähimpänä tuota ajatusta oli hänen sanomistaan Mutta parempi kärsiä ja vaivaa nähdä kuin paikoilleen pysähtyä. Alla on lähteitä, joista voit halutessasi etsiä sitaattia.Minna Canth: Sanoi Minna Canth : otteita Minna Canthin teoksista ja kirjeistäSuvi Ahola: Mitä Minna Canth todella sanoi?Minna Canth: Suolavakka
Yleisradion palauteyhteystiedot löytyvät Ylen nettisivuilta: Mielipiteesi on tärkeä – anna palautetta Ylelle – Usein kysyttyä – yle.fiKyseisellä sivulla on myös ohjeet, mitä palautteita voi lähettää minnekin. Sivulla olevan linkin kautta pääset asiakaspalvelun lomakkeille kirjoittamaan oman palautteesi.
Hillo pursotetaan munkin sisään ohuella tyllalla paiston jälkeen. Jos hillon laittaa ennen paistamista, se alkaa kiehua ja pursuu reiästä ulos, jolloin munkin ulkonäkö kärsii. Teollisissa leipomoissakin hillo pursotetaan paiston jälkeen joko käsin tai koneellisesti. Koneellisessa tavassa munkit kulkevat hihnalla ja pursotin pistää hillon niihin. Ohje hillomunkkien valmistukseen kotona ja kuva hillotyllasta löytyy esimerkiksi Hellapoliisin sivuilta: https://www.hellapoliisi.fi/reseptit/makeat-leivonnaiset/hillomunkit/
Suomessa ensimmäiset puutiaisaivokuumetapaukset todettiin Ahvenanmaalta Kumlingen alueelta. Tämän vuoksi tautia alettiin kutsua nimellä Kumlingen tauti.https://www.duodecimlehti.fi/duo94373
Tässä joitakin kirjoja, jotka sivuavat aihetta. Lisätietoa nimekkeistä löydät vaikka Kirjasammosta.Historiateoksia, joissa kuvataan siviilien elämää sodan jälkeenBeevor, Anthonyt : Berliini 1945. Kääntäjä Matti Kinnunen. WSOY, 1. p. 2003Gebhardt, Miriam : Ja sitten tulivat sotilaat : saksalaisnaisten kohtalo toisen maailmansodan voittajien käsissä. Suomentanut Maikki Soro, Minerba, 2026.Huber, Florian : Lupaathan tappaa itsesi : kansan perikato kolmannessa valtakunnassa 1945. Kääntänyt Heli Naski. Mckay, Sinclair : Berliini - elää ja kuolla maailmanhistorian pyörteissä. Englannin kielestä suomentanut Timo Kallo. Minverva, 2023. Berliinin ja berliiniläisten historia, josta osa käsittelee sodanjälkiestä aikaa. MuistelmiaBaer,…
Vaskissa pystyt hakemaan kaunokirjallisuutta, jonka alkuperäiskieli on portugali seuraavasti:Klikkaa Vaskin etusivun hakulaatikon vierestä suurennuslasin kuvaa. Oikeaan reunaan avautuu hakuehtoja. Valitse kohdasta päägenre kaunokirjallisuus ja kohdasta teoksen alkuperäiskieli portugali. Haun tulos, https://vaski.finna.fi/Search/Results?filter%5B%5D=%7Emajor_genre_str_mv%3A%22fiction%22&filter%5B%5D=%7Eoriginal_lng_str_mv%3A%22por%22&type=AllFieldsEsimerkiksi Kirjasamposta pystyy etsimään kirjailijoita kansalaisuus-kentän avulla kirjoittamalla "portugalilaiset" hakukenttään ja valitsemalla yhden kirjailijan tuloksesta. Kirjailijan tiedoissa voi klikata kohdasta Kansalaisuus sanaa portugalilaiset, jolloin saa tuloksen …
En ole varma, mitä tarkoitat kysymykselläsi. Saat Helmet-kirjastokortin, kun ilmoitat osoitteesi ja esität kirjaston hyväksymän voimassa olevan henkilötodistuksen, jossa on valokuva ja henkilötunnus. Kirjastokortin myöntämiseen tarvitaan Suomessa oleva osoite. Jos sinulla ei ole suomalaista henkilötunnusta, kirjastokorttisi on voimassa vuoden kerrallaan. Jos haluat kysyä asiasta tarkemmin, ota yhteys johonkin Helmet-kirjastoon.Myös muiden paikkakuntien kirjastoihin saat kortin, jos sinulla on osoite Suomessa.Helmet-kirjastojen käyttösäännöt:https://helmet.finna.fi/Content/kayttosaannot
Hei,Kyseessä lienee Jon Amielin ohjaama Sommersby (1993). Pääosissa Richard Gere ja Jodie Foster. Juoni perustuu löyhästi tositapahtumiin 1500-luvulta. Tämä alkuperäinen kertomus on myös suomennettu: Martin Guerren paluu / Natalie Zemon Davis ; suomentanut Aulikki Vuola. Amielin elokuva perustuu ranskalaisohjaaja Daniel Vignen 1500-luvulle sijoittuneeseen elokuvaan Le retour de Martin Guerre (1982). Amiel on siirtänyt tapahtumat Yhdysvaltain sisällissodan aikaan, jossa sodasta palaavaa meistä epäillään huijariksi.
Suosittelen Helsingin kaupunginarkistoa. Tällä hetkellä arkisto on valitettavasti remontin vuoksi suljettuna. Alustavasti on ilmoitettu, että arkisto aukeaa 17.5.205 2025. Tarkka avautumispäivämäärä vahvistetaan kaupunginarkiston verkkosivuilla, kun se on tiedossa.Helsingin kaupunginarkiston osoite on Eläintarhantie 3 F. Tiedot arkistosta, linkin dokumenttien hakujärjestelmään yms. löydät arkiston kotisivulta. Helsingin kaupunginarkisto - Helsingin kaupunginarkisto - Helsingin kaupunki - Voit myös soittaa kotisivulla olevaan numeroon ja pyytää lisätietoja. Kaupunginarkistosta löydät esimerkiksi helsinkiläisten koulujen oppilasmatrikkelit vuoteen 1995 asti. Listat oppilasmatrikkeleista. Niillä pääset varmaankin alkuun…
"Epäperäinen" lienee juonnettu "alkuperäisen" vastakappaleeksi. Se tarkoittaa väärennöstä, epäaitoa, tai vähintään teosta, jonka tekijä on eri kuin luultu. Uudissana se ei ole, vaan se on mainittu jo vuosisadan vanhoissa sanakirjoissa, kuten vuoden 1925 Otavan Pienessä tietosanakirjassa. Lähteet:epäperäinen - Kielitoimiston sanakirjaPieni Tietosanakirja (1925)
Tässä muutamia kollegoiden vinkkaamia romaaneja, joissa jollakin tavalla käsitellään lapsuutta 1980- tai 1990-luvuilla: Suvi Vaarla: WestendTommi Liimatta: JeppisTiina Piilola: AlkuvedetJoonatan Tola: Punainen planeettaMikko Malila: KastanjasotaPhilip Teir: Elokuun varjotJenni Pääskysaari: Mielen maantiedeSuvi Ratinen: MatkaystäväNoora Vallinkoski: Perno Mega CitySusanna Hast: Ruumis/HuoneetRiina Katajavuori: Hevikimmat (ehkä enemmän nuoruutta 1980-luvulla)Riikka Latvala: Tytöt (lapsuus ja nuoruus, lapsuus enemmän 70-luvun puolella)
