Suomalaisen tietosanakirjan ja WSOY: Ison tietosanakirjan mukaan
Stonehenge on rakennettu useassa vaiheessa n.2800-luvulta 1100-
luvulle eKr. Rakennelma koostuu siäkkäisistä kivikehistä, niihin
liittyvistä merkkikivistä ja kehiä ympäröivistä kavannasta sekä
matalasta vallista. Merkkikivet muodostavat kehäkivien kanssa
tärkesiin taivaansuuntiin (esim. auringon nousukohtaan kesäpäivän-
seisauksen aikaan) osoittavia linjoja.
Stonehenge on ilmeisesti toiminut jonkinlaisena kalenterina, jonka
avulla on mm. pystytty ennustamaan auringon- ja kuunpimennysten
ajankohdat. Sen on arveltu olevan myös aurinkokultin palvontapaikka.
Lisää ja tarkempia tietoja löydät mm. seuraavista teoksista:
-Chippindale, Christopher
Stonehenge complete
-ATKINSON, R. J…
Hirven sisään meni Kalevalan pohjalta tehdyssä tv-elokuvassa Rauta-aika
Lemminki (Kalevalan Lemminkäinen), joka tällä tavalla välttyi paleltumasta
kuoliaaksi lumimyrskyssä. Itse Kalevalassa tätä episodia ei ole.
Kyseessä voisi olla Joseph Fasano, jonka opiskelijat alkoivat koota professorinsa lausahduksia vuonna 2016 Manhattanvillen yliopistossa. Tapauksesta on uutisoitu toukokuussa 2026, kun Fasano julkaisi joitakin näytteitä niistä Instagram-tilillään.Ks. esim. People.com (https://people.com/teacher-s-life-advice-goes-viral-after-students-secretly-compile-his-quotes-11975349), Upworthy.com (https://www.upworthy.com/professors-students-gave-him-152-pages-of-wisdom-theyd-learned-from-him/)Kyseinen kirja on käsinkirjoitettu muistikirja, johon merkintöjä on ehtinyt kertyä useilta opiskelijapolvilta 152 sivun verran. Kirjaa ei ole julkaistu painettuna.Fasano on paitsi opettaja, myös kirjailija: https://www.goodreads.com/author/show/6896902.…
Metsämyyrä on Suomen runsaslukuisin nisäkäs. Sitä tavataan koko Suomessa Pohjois-Lappia lukuun ottamatta. Yleisimmin metsämyyriä tavataan metsissä, metsien ja soiden reunoilla ja hakkuuaukeilla, mutta myös puutarhoissa. Metsämyyrän ruokavalio koostuu lähes yksinomaan kasvisravinnosta kuten ruohoista, siemenistä, hedelmistä, lehdistä, heinistä, sammalesta, juurista ja sienistä. Metsämyyrä on hyvä kiipeilijä.Näiden tietojen perusteella sanoisin, että metsämyyrä voi syödä myös tomaattia.Lähteet: https://luontoportti.com sekä Anders Bjärvall ja Staffan Ullström: Suomen nisäkkäät (Otava 2011)
Suomen sijamuodot ovat haasteellisia. Kielitoimiston ohjepankissa (inessiivi) on yleisohje sisä- ja ulkopaikallissijojen valintaan. Asiaan perehtymisen voi aloittaa vaikka siitä. Kannattaa myös katsoa ohjeen lopussa olevat linkit, joissa on täydennyksiä asiaan. Sisä- vai ulkopaikallissija. YleiskatsausOma asiansa ovat sitten paikkakuntien nimet. Suomalaisten paikkakuntien nimien taipumista ei välttämättä voi mitenkään päätellä. Paikkakunnilla on omaksuttu tietty tapa taivuttaa esimerkiksi pitäjän nimeä. Tämä paikkakunnalla valittu nimi on sitten oikea. Siksi sanomme Alastarolla, mutta Ylistarossa. Näistä asioista tietoa löytyy vaikka seuraavasta kirjasta:Korhonen, Riva : Alastarolla, Ylistarossa - Suomen asutusnimet ja niiden…
Vihjeidesi perusteella (suomenruotsalainen, pitkään Venäjällä asunut kirjailija, kirjan kannessa Z) todennäköisesti on kyse seuraavasta teoksesta: Rysk dagbok : anteckningar om vardagen i Putins Ryssland 2022-2025 / Mård, Anders. Förlaget 2026. ISBN: 978-952-333-689-6
Suosittelen olemaan yhteydessä suoraan postikorttiasiantuntijoihin:Postimuseolla on yli 200 000 postikortin kokoelma, ja sen tietopalvelu auttaa maksutta postihistoriaan ja postikortteihin liittyvissä asioissa "Kysy museolta" -palvelussa ja sähköpostitse. Tarkemmat yhteystiedot löydät täältä: https://www.postimuseo.fi/yhteystiedot/Suomessa toimii myös postikorttiyhdistys, joka ilmoittaa tavoitteekseen muun muassa: postikorttikulttuurin tunnetuksi tekemisen sekä postikorttien tutkimuksen. Heidän yhteystietonsa löydät täältä: Suomen Postikorttiyhdistys Apollo
Proosaa julkaistaan etenkin kirjallisuuteen erikoistuneissa lehdissä kuten Tähtivaeltaja, Portti ja Nuori Voima.Aikakauslehdissä jatkokertomuksia on julkaistu usein kesäisin, ainakin Me Naiset ja Anna ovat näistä tunnettuja.Nyyrikin julkaiseminen on Wikipedia-artikkelin mukaan lopetettu vuonna 2025, mutta tarkempaa tietoa tai lähteitä asialle en löytänyt.Lukijat, vinkatkaa kommentteihin hyviä proosaa julkaisevia lehtiä!
Kirjaa on arvioitu ainakin seuraavissa artikkeleissa:Kuinka representoida representaatiota. Tiede & edistys 36 (2011) : 1 : s. 74-76. Esityksiä esittämisestä. Niin & näin. 18 (2011) : 2, s. 146-148,Edustava esitys representaatiosta. Terra 123 (2011): 4 . Luettavissa myös verkossaSekä Niin & näin että Tiede ja edistys löytyvät Pasilan kirjavarastosta. VOit mennä Pasilan kirjastoon ja pyytää lehdet luettavaksesi.
Vuoden 2024 julkaisu ei ole fyysinen julkaisu:https://themusicalheritagesociety.com/products/early-sonatas-for-the-pianoforte-eugene-list-piano?_pos=1&_sid=ad97ddb08&_ss=rEn löytänyt vuonna 1966 julkaistua LP-levyä kirjastojen, arkistojen ja museoiden yhteisestä Finna-hakupalvelusta.Finna-hakupalvelu:https://finna.fiFinnan aineiston tarjoajat:https://finna.fi/Content/organisationsÄänitteen tiedot Discogs-äänitetietokannassa:https://www.discogs.com/release/6558553-Eugene-List-Gary-Kirkpatrick-Early-Sonatas-For-The-Pianoforte
Luonnonsuoli on eläimen puhdistettua suolta. Yleensä käytetään sian tai lampaan ohutsuolta, mutta myös naudan pohjukaissuoleen tehdään makkaroita. Lihatiedotuksen sivuilla kerrotaan:"Perinteisesti makkara on valmistettu luonnonsuoleen. Luonnonsuoliksi kutsutaan eläinten ruoansulatuselimistöstä peräisin olevaa materiaalia, joka puhdistetaan, käsitellään, lajitellaan ja säilötään elintarvikekäyttöön sopivaksi. Luonnonsuolien ominaisuudet ovat melko samanlaisia, mutta eläinlajin ja suolenosan valinnalla voidaan jonkin verran vaikuttaa haluttuihin ominaisuuksiin. Esimerkiksi nakeissa käytettävä luonnonsuoli on yleensä peräisin lampaasta, kun taas grillimakkaroiden kuori on siansuolta. Naudansuolia käytetään vähän lenkkimakkaroissa ja…
Maljakkoa ei kirjastoalan ihminen löydä pelkillä mitoilla.Voisit katsoa, onko samanlaista ollut myynnissä Laatutavara.com sivustolla. Linkki sivulleSamanlainen maljakko voisi löytyä myös Googlen kuvahaulla. Linkki hakutulokseen "Nuutajärven turkoosi maljakko"Finna haku löytää myös parikymmentä Nuutajärven kuvasto eri kirjastoista. Linkki hakutulokseen.
Suomessa on paljon kääntäjiä, jotka kääntävät muistakin kielistä kuin englannista. Valtaosa heistä löytyy Suomen Kääntäjien ja Tulkkien Liiton sivujen kautta. Liiton hakupalvelussa voi selata kääntäjiä ja tulkkeja ja nähdä kunkin työkielet. Kohdasta Tarkenna hakua voi rajata tulokset esimerkiksi kaunokirjallisuuden kääntäjiin ja yläkulman valikosta Kieli tai kielet, joista käännetään tai tulkataan edelleen tietystä kielestä kääntäviin.Lähde:SKTL – Kääntäjä- ja tulkkihakupalvelu
Kirjan kannen hahmot ja sommitelma näyttäisivät vastaavan "Satuaarteeni"-nimistä lastenkirjaa. Teoksen tunnistamisessa auttoi Tampereen Lastenkirjainstituutti, jonka kokoelmissa kirja on. Kyseistä teosta ja sen kansikuvaa on haastava löytää, joten mahdolliset lisäkysymykset teoksesta voisi suunnata Lastenkirjainstituuttiin. Instituutin yhteystiedot ja info löytyvät tästä linkistä: https://lastenkirjainstituutti.fi/info
Varsinkin kaunokirjallisuuden kääntäjillä on lähtökohtaisesti paljonkin vapauksia, ja heiltä jopa vaaditaan muun ammattitaidon ohella suurta luovuutta. Työ on siis jo perusluoneeltaan vaativaa tasapainottelua, ja kompromisseja syntyy väistämättä johonkin suuntaan. Käännettäessä toiselle kielelle menetetään alkuperäisestä käytännössä aina jotakin, vähintäänkin vivahteita ja sivumerkityksiä.Kysymykset, jotka liittyvät käännöksen näennäiseen uskollisuuteen tai vapauteen, ovat paljon pohdittuja käännöstutkimuksen alalla. Usein ajatellaan, että käännöksen pitäisi pyrkiä siirtämään alkuperäinen merkitys ja tyyli uusille lukijoille. Siksi kirjaimellinen suomennos ei käytännössä tekisi oikeutta alkuperäiselle tekstille: lopputuotteen pitäisi olla…
Valitettavasti taiteen arviointi ei ole kirjastolaisten leipälaji.Asiantuntijoita löytää esimerkiksi suurista taide- ja antiikkihuutokaupoista, tässä muutama: Bukowski's sekä Hagelstam ja Helander.
Kohtaa, jossa Aleksis Kivi mainitsisi ylioppilaan en onnistunut löytämään, mutta on olemassa sitaattikokoelmia, joista voit etsiä tilaisuuteen sopivaa aforismia Kiven tuotannosta: Kivi, Aleksis, ja Juhani Kohonen:Kivi, Aleksis. ALEKSIS KIVEN AJATUKSIA. 1984.Elämä on Iloleikki!: Sitaatteja Aleksis Kiven Teoksista. Otava, 2004.
Hei,Voisiko kirja olla Busser, Marianne & Schröder, Ron: Isän ja Ilonan kulkeva koti (suom. 1995)?Lastenkirjallisuuden instituutin tietokannassa on kuvaus: "Isä Vikkelä ja hänen tyttärensä Ilona osatavat kodikseen pienen punaisen kuorma-auton, kun heidän oma kotinsa puretaan. Kylpyamme laitetaan katolle, ja hauska seikkailu alkaa. He vaihtavat autoon uuden moottorin, avaavat kissakylpylän, ryhtyvät keksinmaistajiksi ja keksivät papumakkaran. Talo saa upean värin ja kuningatar kirjeen."
Vieraslajit.fi-sivuston ja Marttojen verkkosivujen mukaan komealupiinit tai sen kukinnot, joissa ei ole vielä siemeniä, voi laittaa kompostiin. On tärkeää varmistaa, että siemeniä ei ole, mikäli aikoo kompostoida lupiinit.Neuvoja lupiinijätteen hävittämiseen:Komealupiini – Vieraslajit.fiKomealupiini | MartatVieraslajit (esim. jättiputki, jättipalsami, japanintatar, kurtturuusu, komealupiini) | Pirkanmaan Jätehuolto Oy
