Syy voi olla tarjonnassa: sopivaa teosta ei ole löytynyt tai siitä ei ole saatu käännösoikeuksia. Tai sitten käännös ei ole valmistunut kustantajalle, joka sen on tilannut. Voi myös olla, että käännös olisi valmistunut, mutta kustantaja ei ole sitä julkaissut. Yleensä kirja-alalla kustantajat kertovat lähinnä onnistumisista. Jos sinua askarruttaa jonkin tietyn kustantamon näkemys Thatcherin elämäkerran suomeksi julkaisemiseen liittyvistä spekuloinneista, linkin takaa löydät Suomen kustannusyhdistykseen kuuluvien kustantajien luettelon. https://kustantajat.fi/jasenkustantamotJos kirjan polku yhdeltä kieleltä toiselle kiinnostaa, tässä linkin takana havainnollisesti esitetty suomalaisen kirjan vientipolku. Prosessi on siis toisin päin…
Valitettavasti en löytänyt vahvistusta tällaiselle yhteydelle. Aladin-sukunimeä löytyy myös Suomesta, DVV sukunimihaku, https://nimipalvelu.dvv.fi/sukunimihaku?nimi=Aladin, Tuomas Salste https://www.tuomas.salste.net/suku/nimi/aladin.html. Suomalaisista nimikirjoista sitä ei kuitenkaan löytynyt.Venäläisistä sukunimistä löytyy kirjallisuutta, ehkä niistä löytyisi selitys, https://finna.fi/Search/Results?sort=relevance&bool0%5B%5D=AND&lookfor0…
Soutuveneen voi lainata Asikkalan, Keuruun, Oulaisten, Iin ja Rauman kirjastoista. Näissä kirjastoissa lainaaminen tapahtuu kirjastokortilla, joten niiden tiedot löytyvät Finna.fi:stä. Muissakin kirjastoissa voi olla soutuvene lainattavana, vaikka tietoja ei ole kirjastotietokannassa.LähdeFinna.fi: Soutuvene https://finna.fi/Search/Results?limit=0&filter%5B%5D=%7Eformat_ext_str_…
The Guardianin artikkelissa kerrotaan, että nigerialais-walesilainen kirjailija Anne Giwa-Amu väittää, että teos Puolikas keltaista aurinkoa plagioi hänen romaaniaan Sade, joka julkaistiin vuonna 1996, https://www.theguardian.com/books/2020/mar/18/chimamanda-ngozi-adichie-…
Tämä syytös todettiin aiheettomaksi oikeudessa.
Vastaajamme eivät löytäneet kirjaa, jossa olisi sama tarina eikä verkostakaan löydy muita syytöksiä plagioinnista.
Kysymyksestäsi ei käynyt ilmi, etsitkö luettavaa suomeksi vai luetko myös muilla kielillä. Tässä kuitenkin joitakin ehdotuksia.Kirsi Pehkonen on kirjoittanut (ainakin toistaiseksi) kolmiosaisen Siru Valpas -sarjan. Siinä nuorehko nainen hankkii omistukseensa yhdennaisen etsivätoimiston, jonka tehtäväantoja ovat petokset, kadonneet yms. Kirjojen lajityyppi on humoristinen chick lit. Näissä ei väkivaltaa ole.Etsivä löytää. Karisto, 2023Hiukan hukassa. Karisto, 2024Pikkasen pulassa. Karisto, 2025 Mukava, joskin jo vähän vanhempi sarja on Alexander McCall Smithin Mma Ramotswe -sarja. Kirjat sijoittuvat Botswanaan. Niiden päähenkilö on tarmokas yksityisetsivä Mma Ramotswe, jonka Naisten etsivätoimisto selvittää esimerkiksi…
Enni Mustonen on kirjailija Kirsti Mannisen kirjailijanimi (1). Suomen kirjallisuuden käännökset -tietokannan mukaan yhtään Enni Mustosen teosta ole käännetty muille kielille. Kirsti Mannisen ja Jouko Raivion nimellä kirjoitettu Stenvallin tapaus on käännetty viroksi nimellä Stenvalli juhtum : kuritöö Helsingis 1873. aastal (2).https://otava.fi/kirjailijat/enni-mustonen/Hakutulos - Suomen kirjallisuuden käännökset - SKS
Kirjastonhoitaja ei ole perhosasiantuntija, mutta käänteisen kuvahaun perusteella kuvan perhonen voisi olla kirjoverkkoperhonen tai jokin muu verkkoperhonen. Ehkä joku lukijoistamme osaa sanoa tarkemmin?Outi-kirjastoista löytyy myös hyvä kirja perhosista kiinnostuneille, mistä on apua myös tunnistamisessa: Suomen päiväperhoset : laji- ja kuvausopas | OUTI-kirjastot | OUTI-kirjastot
Olisiko kyseessä sana vällee? Karjalan murteessa käytetty sana vällee tarkoittaa pian, nopeasti. Linkki: murresanakirja.Välleen-sanaa murresanakirja ei tunne.
Käännöksen laadun arviointi on suhteellista. Riippuu siitä, miten laatu määritellään, jotta voidaan arvioida sitä, miten laadukas käännös on. Toisinaan on tarpeen kääntää nopeasti, minkä vuoksi käännöstyöstä jää pois tietynlainen loppuun asti hiominen. Toisaalta laadukkaana käännöksenä voidaan pitää ainoastaan käännöstä, joka tavoittaa mahdollisimman tarkasti alkuperäistekstin kaikki vivahteet.Yksittäisen kustantamon käännösten laatua emme pysty tässä palvelussa laajemmin arvioimaan, koska pitäisi tutustua tarkemmin kyseisen kustantamon tekemiin käännöksiin ja alkuperäisteoksiin. Edistys / Progress -kustantamon julkaisemat Karl Marxin teokset näyttäisi kuitenkin olevan käännetty suoraan alkuperäiskielestä eli ne eivät ole käännöksen…
Tämä kollegan tunnistama elokuva on todennäköisesti saksalais-amerikkalainen, Jerzy Skolimowskin ohjaama King, Queen, Knave vuodelta 1972. Elokuva perustuu Vladimir Nabokovin samannimiseen romaaniin.https://rarefilmm.com/2020/04/king-queen-knave-1972/
Pyysin kirjavinkkejä myös kollegoilta ja syntyi alla oleva listaus kirjoja, joissa on toivomiasi elementtejä eli taidokasta kieltä, oivaltavuutta, luontokuvausta ja elämänviisautta. Listalla on myös ehdotuksia dekkarisarjasta, fantasiakirjallisuudesta, bestsellereistä, keltaisesta kirjastosta ja taiteilijaelämäkerroista. Toivottavasti niistä löytyy joitain myös sinuun vaikutuksen tekeviä kirjoja. Kristin Hannah: Alaskan taivaan allaTara Westover: Opintiellä Charlotte McConaghy: Viimeinen muuttolintu, Täällä oli susia tai Kesyttämätön pimeäLisa Ridzén: Kurjet lentävät eteläänDurian Sukegawa: Tokuen reseptiYoko Ogawa: Professori ja taloudenhoitajaSanaka Hiiragi: Unohdettujen muistojen valokuvaamoMinna Rytisalo: LempiPäivi Alasalmen…
Hei,Varhaisin julkaisu näyttäisi olevan julkaisussa Aika 15.05.1908 no 10https://digi.kansalliskirjasto.fi/aikakausi/binding/499585?page=13Painettuna myös samana vuonna ilmestyneessä runokokoelmassa "Valkeat kaupungit ynnä muita runoja". Jompi kumpi lienee ensijulkaisu, mutta joka tapauksessa julkaisuvuosi on 1908.
Laulajat tukkivat toisen korvansa oikean sävelkorkeuden varmistamiseksi: korvan tukkiminen auttaa kuulemaan itseään paremmin. Toinen korva on pidettävä auki, jotta kuulee muut eli sen, mitä säveltä on tavoiteltava. Se, tukitaanko vasen vai oikea korva, voi perustua puhtaasti yksilölliseen tottumukseen, mutta siihen voi vaikuttaa myös laulajan asema esiintymislavalla suhteessa toisiin esiintyjiin ja äänenlähteisiin.Nykyaikaiset korvamonitorit ovat tehneet tällaisen "sormimonitoroinnin" tarpeettomaksi, joten enää sellaista ei useinkaan näe, minkä takia se vaikkapa Saimaa-ilmiötä katsellessa on saattanut herättää huomiota.The Evolution of In-Ear Monitors – PS Audio
Englanninnoksia ja selityksiä suomenkielisistä sanonnoista ja idiomeista löytyy ainakin seuraavista kirjoista:Bird in the hand is worth kymmenen oksalla : 50 finnish/english idioms in english and finnish (WSOY 2002)Parempi pyy pivossa kuin two in the bush : 50 Finnish idioms in English and Finnish & 50 englantilaista idiomia suomeksi ja englanniksi (WSOY 2004)It's not my heiniä : 50 Finnish idioms in English and Finnish = 50 englantilaista idiomia suomeksi ja englanniksi (WSOY 2006)Se ei ole minun cup of tea : 50 Finnish idioms in English and Finnish = 50 englantilaista idiomia suomeksi ja englanniksi. (WSOY 2008)A treasury of Finnish love : poems, quotations & proverbs in Finnish, Swedish and English (Hippocrene Books 1996)Finnish…
Kirjastohaulla löytyi tällainen teos: Yo-reaalikoe vuosina 1975-1989 ja edelleen. Offset YM, 1989.Ylioppilastutkintolautakunta ei tekijänoikeussyistä ole julkaissut vanhoja ylioppilaskokeita julkisesti - sen vanhat ylioppilaskokeet sisältävä Examina-verkkopalvelu on tarkoitettu vain opettajille. Eri tekijät (esim. aineyhdistykset) ovat voineet julkaista yo-koekysymyksiä omissa julkaisuissaan, mutta tämä ei ole ollut mitenkään säännönmukaista. Ilmeisesti Ylioppilastutkintolautakunta antaa koekysymyksiä ja vastauksia vain tutkimuskäyttöön, mutta toki sieltäkin voi vielä kysymyksiä tiedustella.Kysy kirjastonhoitajalta -palvelussa on aika-ajoin kysytty yo-kokeista, kysymykset ja vastaukset löytyvät täältä.
Varsinaista Rönman-nimeä ei Lahden seudun puusepänteollisuutta käsittelevistä teoksista löytynyt (Repo, 2021; Susitaival, 1950; Sarantola-Weiss, 1995). Susitaival (1950) toteaa Lahdessa olleen 55 eri puusepänliikettä v. 1948 eli vaihtoehtoja on todennäköisesti useampia. Lahden vanhoista puhelinluetteloista kuitenkin löytyi tieto, että osoitteessa Launeenkatu 82 eli loppupäässä on ollut Puusepänliike Yrjö Broman. Sinisen kirjan (1966) mukaan se olisi perustettu v. 1939. Puhelinluetteloista verstas löytyy ainakin vuosina 60-70 -luvuilla, mutta ei enää 80-luvulla. Finna.fi -hakupalvelusta löytyy esimerkki kalusteista, joita Puusepänliike Yrjö Broman on valmistanut.Lisätietoa puusepänverstaista voi kysyä myös Lahden museoilta heidän…
Pinkeä ('pingottunut, piukka') kelpasi Kielitoimiston sanakirjaan jo yli kymmenen vuotta sitten, mutta "into pinkeänä" ei ollut päätynyt ainakaan yhteenkään tutkimistani fraasisanakirjoista. Ilmauksella haluttaneen kuvata lähes ylitsepursuavaa, äärimmäistä innokkuutta. Sanonnan varhaisimmat löytämäni esiintymät ovat verkkojutteluista parinkymmenen vuoden takaa, mutta valitettavasti mikään niistä ei millään tavalla auttanut sen alkuperän selvittämisessä.pinkeä - Kielitoimiston sanakirja Roheaa räimettä - Kielikello
