Tätä ongelmaa ei Euroopassa oikeastaan ole, sillä vasemmanpuoleista liikennettä noudattavat Iso-Britannia, Irlanti, Malta ja Kypros, jotka ovat saarilla. Kauempana tähän tilanteeseen kuitenkin voi joutua. Englanninkielisen Wikipedian laajasti vasemmanpuoleista liikennettä käsittelevässä artikkelissa, ks. http://en.wikipedia.org/wiki/Right-_and_left-hand_traffic#Changing_side… kerrotaan kuvien kera erilaisista siirtymäpaikoista. Ylityspaikassa voidaan ohjata liikennettä liikennevalojen avulla, johtamalla liikenne sillalle, liikenneympyrään tai yksisuuntaiselle tielle, tai opastaa vain liikennemerkein varsinkin vähän liikennöidyillä rajoilla. Suomenkielisen Wikipedian artikkeli: http://fi.wikipedia.org/wiki/Tieliikenne#Oikean-…
Kannattaa tulla kirjastoon kirjastokortin ja henkilötodistuksen kanssa ja pyytää uusi tunnusluku. Me kirjastossakaan emme saa selville nykyistä tunnuslukuasi, mutta voimme poistaa vanhan ja antaa uuden tilalle.
Kyseessä on ilmeisesti Lasten oma aapinen, tekijöinä Urho Somerkivi, Hellin Tynell ja Inkeri Airola. Kirja on ilmestynyt ensimmäisen kirjan vuonna 1958 ja kirjan kansi on punainen. Kirjasta löytyi runo Anni tanni talleroinen, mutta ei valitettavasti toista runoa.
Kirja on lainattavissa useista pääkaupunkiseudun kirjastoista, saatavuustiedot osoitteessa
http://www.helmet.fi/search~S9*fin/X
Lisäys vastaukseen: Vähän vanhaan viestiin vastaan, mutta tässäpä nyt olisi se Kissanpoikanen luistelee -runo.
Kauniilla, kirkkaalla pakkassäällä
kissanpoikanen luisteli jäällä,
kaarteli, kierteli kiemuroita,
lauleli: - Ei mua kukaan voita!
Rannalla katseli naapurin Vahti,
katseli – äkkiä – HAU haukahti!
Kissanpoikanen kupsahti jäälle,
suoraan kirjavan…
Nykysuomen sanakirjan (osa S-Ö) mukaan veli hopea tai velihopea on tuttavallinen ilmaisu hyvästä ystävästä. Sitä ovat monet kotimaiset kirjailijat käyttäneet, esim. "Auta, veli hopea, onnetonta veikkoasi!" (Kataja). Mikäli haluat tarkemmin selvittää ilmaisun alkuperää, voit ottaa yhteyttä Kotimaisten kielten tutkimuskeskukseen: http://www.kotus.fi/.
Venäjän nykyinen kansallislaulu lauletaan vanhan Neuvostoliiton kansallislaulun eli Aleksandr Aleksandrovin säveltämän Neuvostoliiton hymnin sävelellä. Sanat on molempiin kirjoittanut Sergei Mihalkov. Virallista käännöstä ei löytynyt, mutta raakakäännös löytyy Wikipediasta http://fi.wikipedia.org/wiki/Ven%C3%A4j%C3%A4n_federaation_hymni
Google Scholarista http://scholar.google.fi/ termillä bibliografinen valvonta löytyy pdf-tiedostoja, joissa termi on määritelty, esim.
http://www.protsv.fi/stks/signum/200504/5.pdf ja Vuokko Palosen lisensiaattityössä määritellään bibliografisen valvonnan osa-alueet
http://tutkielmat.uta.fi/pdf/lisuri00040.pdf .
Informaatiotutkimuslehdessä asiaa on myös käsitelty http://ojs.tsv.fi/index.php/inf/index .
Ja esimerkiksi kirja Godden Irene P: Operations and management käsittelee aihetta.
Kyseessä on Astrid Lindgrenin "Soittaako lehmus, laulaako satakieli?". Tosin tyttö muuttuu siinä lehmukseksi, ei koivuksi.
Satu löytyy Keravan kirjastosta kahdesta teoksesta:
Astrid Lindgren: Satuja (WSOY, 1981)
Astrid Lindgren: Soittaako lehmus, laulaako satakieli? (WSOY, 1984)
Kirjojen saatavuuden voi tarkastaa osoitteessa:
http://81.22.169.162/Scripts/Intro2.dll?formid=form2
Rinna- nimestä on kysytty aikaisemminkin. Siteeraan vastausta tähän:
"Rinna on taustaltaan epäselvä nimi. Rakenteeltaan se muistuttaa monia tuttuja nimiä, kuten Annaa, Hannaa, Minnaa ja Sannaa..... Rinna voi olla myös muunnos nimestä Rina, jota pidetään rina-loppuisten nimien, kuten Katarinan, lyhentymänä." Lisää löydät Kysy kirjastonhoitajalta -palvelun arkistosta http://www.kirjastot.fi/fi-FI/tietopalvelu/arkisto.aspx . Kirjoita hakuruutuun sana Rinna.
Silla -nimestä en löytänyt tietoja, mutta esitän pari arvausta:
Cecilia -nimen lyhennelmä on Cilla tai Cilly. Cecilia on muinaisroomalaiseen sukunimeen Caecilius ja sen pohjana olevaan sanaan
sanaan caecus= sokea, sokaistu pohjautuva nimi.
Toinen nimi, joka saattaisi olla Sillan taustalla…
HelMet-kirjastoon olet ainakin ilmoittanut sähköpostiosoitteesi, mutta jos olet tilannut tekstiviestipalvelun, tiedät siitä vain itse.
Tekstiviestipalvelun asiakas tilaa itse lähettämällä palveluntarjoajalle puhelimellaan tekstiviestin, jonka jälkeen tilaus vielä itse vahvistetaan. Jokaisen vastaanottaman tekstiviestin hinta on 0,25 euroa. Jos et muista tilanneesi tekstiviestipalvelua, tulevat varausilmoitukset tähän samaan sähköpostiosoitteeseesi, johon nytkin vastasin. Jos muistelet kuitenkin tilanneesi tekstiviestipalvelun, etkä enää halua sitä käyttää, voit sen halutessa sulkea maksuttomasti. Ohjeet tähän löytyvät HelMet-verkkokirjaston ohjeista:
https://www.helmet.fi/fi-FI/Info/Asiakkaana_kirjastossa/HelMettekstivie…
Runon on kirjoittanut Saima Harmaja. Runon nimi on Rannalla. Se löytyy kokoelmasta Huhtikuu, joka julkaistiin ensimmäisen kerran vuonna 1932. Kokoelmasta on otettu näköispainos vuonna 2007. Runo löytyy myös seuraavista kirjoista: Sydämeni soi, Läheisyys ja Kootut runot.
Telma on englantilaisen kirjailijan Marie Corellin luoma nimi. Hän kirjoitti 1880-luvulla yhteiskunnallisen romaanin Thelma. Romaanin päähenkilö oli Thelma-niminen norjalainen prinsessa. Nimi yleistyi nopeasti eri maissa ja sai suomessa muodon Telma.
En valitettavasti löytänyt tietoja nimen yleisyydesta.
http://www.vaestorekisterikeskus.fi/vrk/home.nsf/pages/1D0F8D865126D925…
Voisikohan nimipäivää viettä esimerkiksi jonkin samantyyppisen nimen kuten Elma, Alma, Hilma, Vilma yhteydessä?
Lähde:
Lempiäinen Pentti
Suuri etunimikirja
Kustantaja Tammelta kerrottiin, että kirjoilla oli aikoinaan sen verran huono menekki, että kirjojen kääntäminen keskeytyi. Suunnitteilla on kuitenkin, että kirjoja alettaisiin taas kääntää, muuta mitään aikaa he eivät osanneet sanoa. Kääntämättä ovat ainakin vielä seuraavat Jean Estorilin Anne-kirjat: Drina ballerina, Drina dances in Madeira, Drina goes on tour, Drina dances in Paris, Drina dances in Switzerland, Drina dances in New York, Drina dances alone, Drina dances on stage
Nimi Hemmi on puhuttelumuoto nimestä Hemminki. Hemminki-nimi on alkujaan muunnos joko pohjoismaisesta Hemmingistä, jonka merkitys on epäselvä tai nimestä Henning, joka puolestaan on saksalainen muoto nimistä Henrik ja Johannes.
Mertsiä käytetään itsenäisenä naisennimenä jonkin verran, lisäksi se on yksi Meerin puhuttelumuodoista. Miehennimenä Mertsi (tai Mertti) on peräisin tunnetun Genoveva-legendan herttuattaren pojan nimestä Smertsi.
Nimi Valdemar on alun perin tanskalainen muodostelma slaavilaisesta Vladimir-nimestä. Nimen alkuosa valde tarkoittaa ’valtaa’, loppuosa mir ’rauhaa’.
Allan on alun perin englantilainen (kelttiläinen) nimi, jonka merkitys on epäselvä. Nimi on ilmeisesti lähtöisin Bretagnesta, ranskassa siitä on olemassa…
Malcolm Birdin Suurta noitakirjaa ei aiota poistaa kirjastosta, koska se on noitakirjojen klassikko, jota ei enää saa mistään. Sen omaksi ostaminen ei siis onnistu kirjastonkaan kautta.
Hilja Valtoselta tällainen juonikuvio kyllä löytyy romaanista Ruskapäiviä (Otava, 1975). Kirjan päähenkilö on eläkkeellä oleva opettajatar, jolle tapaus on sattunut nuoruudessa ja joka nyt tapaa näin pelastamansa miehen uudestaan.
Ammatillisen koulutuksen tutkintonimikkeet englanniksi - suositus käännöksiksi -monisteesta (45/1997) löytyy vain merkonomin nimike. Monisteen sarakkeista uudessa rakenteessa toisen asteen kohdalla liiketalouden perustutkinto, merkonomi on Vocational Qualification in Business and Administration (merkonomi) ja opistoasteen kohdalla liiketalouden opistotutkinto, merkonomi on Diploma in Business and Administration (merkonomi). Väistyvässä rakenteessa on erilaisia merkonomeja kuten (opistoasteen) merkonomi, matkailulinja - Diploma in Business and Administration, Tourism (merkonomi); uudessa rakenteessa on matkailualan tutkinto - Diploma in Tourist Industry. Tietoa saa myös Opetushallituksen sivuilta Ammatillisten tutkintojen nimikkeet…
Eipä tuohon kysymykseen valitettavasti taida vastausta löytyä. Oletan, että tarkoitat Helsingissä toiminutta yleistä kirjastoa - Helsingin kaupunginkirjaston edeltäjää - etkä Kansalliskirjastoa, joka jatkoi Turun akatemian kirjaston työtä, kun kirjasto ja jäljelle jäänyt kokoelma Turun palon 1828 jälkeen siirrettiin Helsinkiin. Turun akatemia perustettiin 1640.
Kaupunginkirjaston ja sen esimuotojen osalta suosittelen, että tutustut Sven Hirnin teokseen Kansankirjastosta kaupunginkirjastoksi : Helsingin kaupunginkirjasto 1860-1940 (Helsinki 1998). Siinä kerrotaan mm. seuraavaa:
"Helsingin kansankirjaston perustamisvaiheet on käytettävissä olevien lähteiden valossa tarkkaan tutkittu. Painopisteissä on kenties tulkinnanvaraa, mutta…
Esimerkkejä kirjoista, joissa on tietoa rahan arvoista
- Suomi : rahat ja setelit 1811-2009 arviohintoineen
- Suomen rahat arvioihintoineen 2008, keräilijän opas
- 2009 standard catalog of world coins
- Standard catalog of world paper money
Numismaatikkoliiton sivut
http://www.numismaatikko.fi/
Oulun Numismaattisen kerhon sivuilla on tietoa rahojen ostosta ja arvioinnista
http://www.oulunnumismaatikot.fi/arviointi.htm
Oulun Numismaattisen kerhon linkkilistoissa oli myös tietoa rahojen myymisestä
http://www.oulunnumismaatikot.fi/linkit.htm
Kyllä rahoilla on edelleen arvoa, mutta mitään keräilyharvinaisuuksia ne eivät ole. Rahan kunto vaikuttaa huomattavan paljon rahan keräilyarvoon. Huippukuntoinen raha saattaa olla jopa 100 kertaa arvokkaampi kuin kolhiintunut ja käytössä kulunut raha. Tarkan arvion rahan arvosta saat rahaliikkeistä. Rahaliikkeiden osoitteita ja puhelinnumeroita löytyy puhelinluettelosta sekä internetisä googlaamalla.
Tarkistin rahojen arvot rahaluettelosta "Standard Catalog of World Paper Money, 9th edition" ja sen mukaan kyseiset setelit ovat yleisiä. Vuoden 1922 50000 markin arvoksi annettiin kunnosta riippuen 50 sentistä 5 euroon. Vuoden 1923 50 miljoonan markan setelin arvo vaihtelee 10 sentin ja 3 euron välillä.
Lähde:
"Standard Catalog of World Paper…
