Hei,
Joensuun kaupunginteatterin tuoreesta historiikista en löytänyt mainintaa, joten käännyin kaupunginteatterin puoleen. Sieltä sain seuraavanlaista tietoa:
"Olisikohan ollut kyse monologista ”Avain – Luulevaisen Sydämen yksinpuhelu”, jota esitti Leo Riuttu? Tinfon esityshaussa sille on merkitty 10 esityskertaa vuosina 1966-67. Se olisi hyvinkin voinut käydä vierailemassa Joensuun kaupunginteatterissa."
(ILONA on suomalaisen teatterin tietopankki, jonka verkkoversion ovat toteuttaneet yhteistyössä Teatterin tiedotuskeskus (TINFO) ja Teatterimuseo)
Leo Riutussa voi olla samaa näköä nuoren Tarmo Mannin kanssa, joten voisiko kyseessä olla tämä esitys. Mannin yhteydestä Avain-monologiin ei ainakaan alustavassa etsinnässä löytynyt…
Nuorallatanssija -runoja löytyi muutama, mutta missään niistä ei ollut kirjoittamaasi säettä.
Kyseessä ei myöskään ollut Yö-yhtyeen kappale Nuorallatanssija.
Runo on mitallinen ja sana "seppelepäin" viittaisi vanhempaan lyriikkaan.
Valitettavasti emme löytäneet kyseistä runoa.
Kyseessä lienee yhtyeen The Kristet Utseende kappale Janne, albumilta Sug och Fräls (2008). Ajankohta sopii ja bändi on ruotsalainen. Kertosäkeessä lauletaan ’här kommer Janne, han är sexmaskin/han är så fin så fin så fin’.
Hankikoira.fi sivustolla kerrotaan: "Mikäli kuollutta karvaa ei poisteta ajoissa, kasvaa turkkiin monta kerrosta eri-ikäisiä karvoja, joista trimmatessa osa irtoaa ja osa ei. Kun kaikki kuolleet karvat voidaan nyppiä koirasta samalla kertaa, tulee uudesta karvapeitteestä siisti ja tasainen. Karvaa ei tule nyppiä irti liian aikaisin, vaan vasta kun se irtoaa helposti, koiraa satuttamatta. Liian aikaisin tehtävä nypintä on koiralle kivuliasta ja saattaa aiheuttaa karvatupen tulehduksen. Se on myös kokemuksena koiralle ikävä, eikä koira välttämättä ole jatkossa kovin yhteistyökykyinen turkinhoitoon liittyvissä toimenpiteissä."
https://www.hankikoira.fi/koiratietoa/koiran-perushoito/koiran-trimmaaminen
Koiralta ei siis nypitä ihossa kiinni…
Terve koululainen -hankkeen sivustolla sanotaan mm. näin:
"Nopeasti imeytyvät hiilihydraatit eli sokerit ilmoitetaan yleensä pakkauksissa tuoteselosteessa ”hiilihydraatit, joista sokereita”. Tämä tarkoittaa kaikkia nopeasti imeytyviä hiilihydraatteja eli sokereita, joita voivat olla lisätty sokeri tai tuotteen luonnollinen sokeri, kuten maidon laktoosi tai hedelmämehujen hedelmäsokeri."
https://www.tervekoululainen.fi/ylakoulu/ravinto/arjen-valinnat/
Ravintomme sisältää monenlaisia makeuttajia, joista käytetään monia termejä, kuten sokeriton, sokeroimaton tai vähäsokerinen. Valion sivuilta löytyy selvitystä erilaisista sokereista:
https://www.valio.fi/hyvinvointi/selvyytta-sokeriviidakkoon/
Suomen Sokeri Oy:n Sokerioppi.fi on…
Ei pitäisi olla mitään yleistä syytä, ettei yleisluontoiseen kysymykseen annettua vastausta julkaista. Inhimillinen virhe on toki mahdollinen, mutta jos tällaisia tapauksia on ollut useampia, se ei kuulosta uskottavalta. Tällaisesta ongelmasta ei ole laajemmin kyselty, joten mistään yleisestä julkaisuongelmasta ei näyttäisi olevan kysymys. Jotkut kysymykset ovat kyllä niin yksityisluontoisia, että niitä ei julkaista verkkosivuilla, mutta niitä on suhteellisen vähän. Jos saan sähköpostiini jonkun esimerkin vastauksesta, joka ei ole mennyt julkiselle puolelle, voin pyytää toimitusta tutkimaan tarkemmin tapausta. Tarkoitushan on, että kysymykset ja vastaukset hyödyttävät kaikkia kiinnostuneita.
Heikki Poroila
22. Kenttäsairaalan digitoitu sotapäiväkirja päättyy harmillisesti vuoteen 1943. Jatkosodan historia -teossarjan 6. osa sijoittaa 22.KS:n Ilomantsiin 15.8.1944. Kenttäsairaalan B-osasto on saman teoksen perusteella toiminut kesäkuun loppupuolella 1944 II AK:n päähuoltokeskuksen alaisuudessa Suojärven Varpakylässä.
Koska kirjallisuuslähteet jättivät kysymyksiä, kysyimme neuvoa kenttäsairaaloihin perehtyneeltä ja aiheesta Suomen Sotahistoriallisessa Seurassa luennoineelta Mikko Tyniltä, sekä Kansallisarkiston ylitarkastaja Raija Ylönen-Peltoselta. Kenttäsairaalan toistuvasti siirtymään joutuneet A- ja B-osastot toimivat vuoden 1944 aikana yli kymmenellä eri paikkakunnalla, siirtyen Maaselän kannakselta Suojärven kautta Ilomantsiin ja…
Elokuvissa äänimaailma on ongelmallinen, koska ne on ensisijaisesti tehty elokuvateattereissa katsottaviksi, jolloin äänentoisto on toisenlainen kuin televisiossa. Elokuvateattereiden äänentoistossa on esimerkiksi paljon matalia taajuuksia, joita tavallinen televisio ei juuri pysty toistamaan. Lisäksi hiljaisten ja kovien äänten erot elokuvassa ovat suurempia kuin televisioon tehdyissä ohjelmissa, joissa taajuudet ja dynamiikka on puristettu pienemmälle alueelle. Äänenlaatuun vaikuttaa myös se, millaisesta lähtömateriaalista TV-versio on toteutettu.
Ongelmat voivat johtua myös äänisuunnittelun puutteista ja esimerkiksi siitä, että musiikki tai äänitehosteet osuvat samalle taajuudelle ihmisäänen kanssa eikä puheesta tällöin saa enää selvää…
Nytpä täytyy valitellen todeta, etten annettujen vihjeiden perusteella onnistunut kaivatunlaista runoa jäljittämään. Kysymyksen epäily Kirsi Kunnaksesta osuu kyllä oikeaan siinä, että hänen tuotannostaan löytyvät sekä "kirahvi karahvi" että alkusointuinen vesipuhveli. Ongelmana vain on se, etteivät ne ole peräisin samasta runosta - eivätkä edes samasta kirjasta: kirahvi Karahvi Kerafiini tavataan kirjassa Hassut aakkoset, "Vesipuhveli velimuhveli" Tiitiäisen pippurimylly -kokoelman runossa Kylpyläelämää. "Kihveli kahvelia" en ikävä kyllä kyennyt paikantamaan lainkaan.
Olisikohan kenties kuitenkin mahdollista, että etsitty melko pitkä runo olisi aakkosten kirjaimet yksitellen läpikäyvä Hassut aakkoset…
Tämän kysymyksen selvittäminen kirjastoalan asiantuntemuksella valmiista lähteistä tuntuu olevan melko mahdoton tehtävä. Löysin tällaisen vastauksen Tieteen kuvalehdestä, mutta siinä ei ole vastaajan tietoja, joilla voisi jatkaa hakua siihen suuntaan, https://tieku.fi/kulttuuri/kielet/sukupuoleton-han-on-yleinen-ilmio-maailman-kielissa. Aristoteleen kantapää -ohjelmassa sivutaan tätäkin asiaa, kun keskustellaan suomenkielen sukupuoli-ilmauksista, https://areena.yle.fi/1-2272344 . Tieteellisiä artikkeleita, joissa kielten sukupuolia käsitellään löytyy, Liisa Tainio : Gender in Finnish Language Use: Equal, Inequal and/or Queer? https://webfu.univie.ac.at/texte/tainio.pdf. Tällaisesta kirjasarjasta olisi varmasti…
Tätä Yleisradion kokoelmaa en löytänyt, mutta Fyrkat esittää kappaleen Pippuri ja unikko Seija Simolan albumilla Sävyjä (Valitut Palat 2014). Tämä tupla-CD näyttää löytyvät hyllystä vain Oulunsalon kirjastosta (https://finna.fi/Record/outi.1887816). Sitä voi pyytää kaukolainaksi oman kirjaston kautta. Kustannuksia voi syntyä jonkin verran.
Heikki Poroila
Arja Kanervalta ei ole julkaistu runokokoelmia, emmekä löytäneet mainintaa siitä, että runoja olisi julkaistu esimerkiksi jossakin lehdessä. Mikäli kysyjää kiinnostaa, miten tekstit ovat päätyneet Strengin levytykseen, Kanerva on Helsingin Sanomien haastattelussa 10.10.2015 kertonut tutustuneensa Strengiin 1960-luvulla Ylioppilasteatterissa ja antaneensa tälle runojaan sävellettäviksi.
Helsingin Sanomien haastatteluun pääset oheisesta linkistä:
https://www.hs.fi/ihmiset/art-2000002858559.html
Käsitys antiikin Kreikan aikaisten homosuhteiden määrästä saattaa olla liioiteltu, mutta suhteet sallittiin vapaille miehille ja niillä katsottiin olevan jopa kasvatuksellista merkitystä nuorukaisille. Homoseksuaalisuus on ollut sallittua tai siedettyä monissa muissakin perinteisissä yhteisöissä, mutta useimmissa yhteisöissä siihen on suhtauduttu torjuen tai vihamielisesti, koska suhteista ei synny lapsia. Ns. suuret maailmanuskonnot eli kristinusko, islam, juutalaisuus, hindulaisuus ja buddhalaisuus suhtatuvat kaikki enemmän tai vähemmän kielteisesti homoseksuaalisuuteen, mutta eri aikoina ja eri tulkintojen perusteella suhtautuminen vaihtelee hiljaisesta sallimisesta kuolemanrangaistuksella uhkaamiseen.
Kristinuskon torjunta pohjautuu…
Asia ei ole mitenkään helppo tai yksinkertainen. Paras aihetta käsittelevä teos lienee Arja Turusen tutkimus "Hame, housut, hamehousut! Vai mikä on tulevaisuutemme?" : naisten päällyshousujen käyttöä koskevat pukeutumisohjeet ja niissä rakentuvat naiseuden ihanteet suomalaisissa naistenlehdissä 1889-1945 (Suomen muinaismuistoyhdistys, 2011). Vaikka teoksen pääpaino on lehtien analysoinnissa, siinä on paljon housujen käyttämiseen liittyvää taustatietoa.
Turunen viittaa teoksessaan siihen, että varhaiskristillisessä kirjallisuudessa ja legendoissa housuja käyttäneisiin naisiin suhtauduttiin positiivisesti, ja naisen jopa nähtiin voivan nousta korkeammalle henkiselle tasolle vain ikään kuin muuttumalla mieheksi ja häivyttämällä…
Ainoa löytämäni Estonia-niminen laulu on Seppo Juhani Savolaisen käsialaa ja Frederikin laulama. Sitä ei ole julkaistu nuottina, eikä tanssiorkesteri Channel Four ole sitä myöskään levyttänyt. Channel Four on sen sijaan levyttänyt Seppo Nissilän laulun Syksy, mutta sitäkään ei ole julkaistu nuottina.
Heikki Poroila
Tätä asiaa on ennenkin kysytty kirjastojen tietopalvelusta. Ilmaus ei liity Mauno Koivistoon vaan on tunnettu eri puolilla Suomea jo kauan ennen Koiviston aikaa. Kotimaisten kielten keskuksen julkaisussa Kielikellossa todetaan, että manu ei suinkaan ole erisnimi, vaan ’mestaria, ammattimiestä’ merkitsevä yleisnimi, joka juontuu ruotsalaislainasta manni ’mies’. Suomen murteiden sana-arkiston lipuista sekä etymologisesta sanakirjasta Suomen sanojen alkuperä (1995) löytyy lisäksi manu-sanalle merkitys ’etevä, kykenevä, taitava’ – mitä ammattimiehet ovat eittämättä alallaan olleet. Korvauksena tuon verrattoman ammattitaidon hyödyntämisestä talon tuli ilman muuta tarjota palkan päällisiksi ateria kiertelevälle…
Googletuksella ja hakutuloksen kriittisellä seulomisella saa suhteellisen helposti selville, että ainakin joillain heinäsirkoilla (hepokateilla) on hampaat, joita ne käyttävät syömiseen.
On jo Raamatusta (Ilmestyskirja 9:7-10) tunnettu tosiasia, että heinäsirkoilla on purukalusto. Suomalaisessa käännöksessä todetaan, että "niiden hampaat olivat niin kuin leijonain hampaat", minkä mm. muinainen Egypti sai useasti tuta.
