Paljon apua ei kirjastojen kokoelmistakaan löytynyt. Tytti Luukon kirjassa Vanhoja tansseja ja vuosisadan vaihteen tansseja: tanssittavaksi akateemisissa tilaisuuksissa, lukioiden vanhojen päivien tanssiaisissa, koulujen juhlissa (Helsingin poliisisoittokunta, 1998) kerrotaan, että "fireman's dance on Amerikan alkuaikojen suosikkitanssi, joka oletettavasti esitti tähtiosaa amerikkalaisten palomiesten tanssiaisissa". Kirjaan kuuluu myös äänite, jossa kerrotaan äänitteellä olevan 1900-luvun alun suosikkitansseja.
Kirjan ja cd-levyn saa lainaan ainakin pääkaupunkiseudun Helmet-kirjastoista:
https://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__SVanhoja%20tansseja%20ja%20vuosisadan%20vaihteen%20tansseja__Orightresult__U?lang=fin&suite=…
Kalliolle jäänyt nalli on askarruttanut Kysy kirjastonhoitajalta -palvelussa aiemminkin. Vastaus vuodelta 2010 kuuluu näin:
Sanonnalla ei liene mitään tekemistä räjähdysainenallin kanssa. Kirjastoissa sähköisenä käytössä oleva ”Kielitoimiston sanakirja” liittää sanonnan sanan ”nalli” merkitykseen ’koira, karhu’. Merkityksen mainitaan olevan harvinainen. Wikipedian artikkelissa osoitteessa https://fi.wikipedia.org/wiki/Fraasi arvellaan, että kyse olisi koirasta, joka olisi jäänyt ruikuttamaan rannalle, kun sen isäntä olisi lähtenyt merille.
Tom Burnamin ”Väärien käsitysten kirjassa” (Otava, 1977) esitetään, että sanonta olisikin kuulunut alun perin ”jäi kuin alli kalliolle”. Kirjan mukaan allit jäävät viimeisinä lintuina syksyllä…
"Myllärin Irenestä" on julkaistu erillisnuotti, jossa on laulun sanat suomeksi ja ruotsiksi, kosketinsoitinsovitus ja sointumerkit. Tässä nuotissa laulun suomenkielisenä nimenä on "Myllärin Ireene" (Scandia-Musiikki, [1955], 4 sivua). Tämä nuotti löytyy Kansalliskirjastosta ja Musiikkiarkistosta. Se ei ole lainattavissa.
Laulun alkuperäinen nimi on "Mjölnarens Irene". Sen on säveltänyt Leon Landgren ja sanoittanut Åke Gerhard. Ruotsinkielisellä nimellä ruotsinkielisin sanoin laulu löytyy monesta nuottijulkaisusta, esimerkiksi seuraavista:
Danstoppar (Warner/Chappell Music Scandinavia, 1993, melodia, sointumerkit)
Vispop 7 (Warner/Chappell Music Scandinavia, 1993, melodia, sointumerkit)
Dansbandhits 2 : på begäran (…
Laulu on nimeltään "Tulis jo joulu" ja sen on säveltänyt ja sanoittanut Maija-Liisa Könönen. Laulussa lapsi ja äiti laulavat vuorotellen. Laulu alkaa: "Äiti kerro miten pitkä aika jouluun on... äiti monta yötä jouluun vielä on". Äiti laulaa: "...piparkakut voimme alkaa vaikka heti huomenna. Joulu joutuu kyllä kunhan aika on."
Laulusta ei ole julkaistu nuottia. Sen ovat levyttäneet Mai-Lis Könönen (äiti), Nina Lehtimäki (lapsi) ja Lasse Könösen studio-orkesteri. Tämä esitys löytyy seuraavilta C-kaseteilta:
Joulun aikaan : uusia ja vanhoja joululauluja (Minimusic, [1981])
Hyvää joulua! : 16 kauneinta joululaulua (Minimusic, [1983], Minimusic MIC132)
Tonttumetsän superjoulu : joulun ajan musiikkia (Minimusic, [1988])
Hyvää joulua! : 16…
Hei,
tällä hetkellä ei ole tietoa suomennetaanko Janet Evanovichin dekkareita lisää. Viimeisin suomennettu dekkari näyttää olevan vuodelta 2015 Yhdestoista hetki. Sarjan kustantajana Suomessa on WSOY. He eivät ole vielä vastanneet kysymykseeni Evanovichin jatkosuomennoksista.
Evanovichin dekkarit (suomen kielellä) Helmet.fi:n listauksena, https://kirjtuo1.helmet.fi/search~S9*fin?/aEvanovich%2C+Janet+/aevanovi…?
Lukijamme tunnisti runon: Runo on Saara Heinon kirjoittama ja nimeltään Joulupukin silmälasit. Se sisältyy Saara Heinon kirjaan Pienten iloksi : ohjelmaa alakouluikäisten juhliin (Valistus, 1955).
Tämän päivän Pariisiin sijoittuvia romaaneja ovat esimerkiksi:
Barreau, Nicolas: Meillä on aina Pariisi, Pieni elokuvateatteri Pariisissa ja Rakkausromaanin resepti
Kelly, Cathy: Kaikki alkoi Pariisissa
Martin-Lugand, Agnès: Onnelliset ihmiset lukevat ja juovat kahvia ja Huolet pois, elämä on helppoa
Pancol, Katherine: Aina ei tapahdu surullisia asioita
Slimani, Leïla: Kehtolaulu
Vargas, Fred: Komisario Adamsberg -sarja
Zeniter, Alice: Unohtamisen taito
Muualle nyky-Ranskaan sijoittuvia romaaneja:
Gavalda, Anna: Parempaa elämää
George, Nina: Pieni bistro Bretagnessa
Lemaitre, Pierre: Silmukka
Verkossa luettava Saanan Luontopolku -kirja on Metsäntutkimuslaitoksen ja Kilpisjärven biologisen aseman yhteistyönä syntynyt kirja, jonka Tarut ja uskomukset -luvussa taruista voi lukea. Kirja löytää alla olevasta linkistä:
https://docplayer.fi/4417875-M-e-t-s-a-n-t-u-t-k-i-m-u-s-l-a-i-t-o-s-saanan-luontopolku-1.html
Kirjassa Tarujen tunturit (teksti Asko Kaikusalo, kuvat:Yrjö Metsälä, 1974, 2. p. 1979) on tarinoita Lapin tuntureista, mm. Saanasta. Kirjan saa lainaan muutamasta Helmet-kirjastosta:
https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1327275__Starujen%20tunturit__Orightresult__U__X7?lang=fin&suite=cobalt
Voit tarkistaa esimerkiksi nimipalvelusta, kuinka monen käytössä mikäkin sukunimi on. http://verkkopalvelu.vrk.fi/Nimipalvelu/default.asp?L=1
Väestökirjahallintoon liittyviä yksittäisten kansalaisten henkilötietoja koskevia asioita voi selvittää paikallisesta maistraarista.
Vuoden 1929 avioliittolaissa puolison pitkäkestoinen psyykkinen sairaus oli peruste avioliiton purkamiselle. Toisaalta laissa oli vahvasti esillä syyllisyysperiaate, jonka mukaan toinen puolisoista oli omalla toiminnallaan aiheuttanut avioliittokriisin. Syyllisyys saattoi johtua rikollisesta elämäntavasta, huumaavien aineiden käytöstä, uskottomuudesta tai vakavasta parisuhdeväkivallasta.
Täydessä tuntirahassa lääkärit - "niin Piirillä kuin oma kunnanlääkäri" - määrittelevät Hermannin terveeksi, minkä vuoksi kunnan herrat passittavat hänet Pelson pakkotyölaitokseen "kuin rikollisen".
Kirjasta ei kuitenkaan välttämättä saa sellaista mielikuvaa, että pappilassa olisi syyllistetty Hermannia sen enempää hulluksi…
Erilaisia huumausaineita on käytetty eri puolilla maailmaa jo tuhansien vuosien ajan. Esimerkiksi jo 5000 vuotta ennen ajanlaskun alkua Mesopotamiassa asuneet sumerilaiset käyttivät todennäköisesti oopiumia. Myös Antiikin kreikkalaiset käyttivät juhliessaan mm. oopiumia ja hamppua. Myös kiinalaiset tunsivat hampun ja oopiumin jo pitkään ennen ajanlaskun alkua.
1500-luvulla Sveitsissä keksittiin laudanum ja esimerkiksi morfiini, kokaiini ja heroiini keksittiin jo 1800-luvulla. 1800-luvu puolivälissä jotkut lääkärit alkoivat pitää huumeita ongelmana, mutta vasta 1900-luvun mittaan niiden haittavaikutuksista saatiin enemmän tietoa ja viranomaiset yrittivät hillitä huumeidenkäyttöä erilaisin valistuskampanjoin.
Vuonna 1931…
Välitimme kysymyksesi eteenpäin, valtakunnalliselle kirjastoammattilaisten sähköpostilistalle. Ehkä joku kollega jossakin päin Suomea muistaisi kyseisen kirjan! Ilmoitamme heti mikäli vain saamme sieltä vastauksen. Vai muistaisikohan joku lukijoistamme kyseistä kirjaa?
Oheisesta Tilastokeskuksen laatimasta artikkelista löytyy tietoa suurista ikäluokista .
https://www.stat.fi/artikkelit/2012/art_2012-03-12_001.html?s=0
Aiheesta löytyy lisää tietoa Tilastokeskuksesta, josta yksilöidympiä tilastoja voi kysellä
https://www.stat.fi/index.html
Yleisradion syntymävuosikoneesta voi tarkistaa vuosina 1940–1998 syntyneiden työssäkäyntiä, koulutustaustaa, siviilisäätyä jne.
https://yle.fi/uutiset/3-9335315
Googlen PageRank määrittelee sivuston painoarvon. Se on Google-hakukoneen käyttämä järjestelmä, jolla mitataan sivujen tärkeyttä niihin johtavien linkkien perusteella asteikolla 1-10. Sivuston ikä, sisään tulevat linkit, niiden arvo (linkittäjien PR) ja moni muu seikka vaikuttaa sivuston PageRankiin. Mitä tärkeämpi sivusto on Googlen silmissä, sitä paremmin ja korkeammalle se huomioi hakutuloksissaan sivun avainsanat. Mitä korkeampi PR, sitä paremmin sivu näkyy Googlen hakutuloksissa. - Maaliskuun 2016 jälkeen PageRank-data ei ole enää ollut julkisesti nähtävissä, vaikka Google edelleen sitä hyödyntää.
Sanna-Mari Tavola, Hakukoneoptimointi : ulkoinen sekä sisäinen optimointi sekä tärkeimmät toimenpiteet näkyvyyden parantamiseksi | https…
Tässä joukko kollegoiden ehdotuksia:
Muuan mies: Karhukaiset
Muuan mies: Tonnikala
Chisu: Tipping Point
Eppu Normaali: Puhtoiset vesistömme; Suomi-ilmiö
Juliet Jonesin Sydän: Menossa alas
Hassisen Kone: Jeesus tulee
Luonteri Surf: Silta
Kirka, Varrella virran
Badding, Hymyile Miss Universum
Hector, Kuunnellaan vaan taivasta
Juha Vainio, Vanhoja poikia viiksekkäitä (Saimaan norppa)
Juice Leskinen, Myrkytyksen oireet
Juice, Matteus, Markus, Luukas ja mä
Juice, Usko sinä vaan
Juice, Jeesus pelastaa
Love Recordsin kokoelmalevy Suojele luontoa, ihmistäkin
Myös Kari Peitsamolla, Kotiteollisuudella ja Apulannalla on uskontoa sivuavia kappaleita
Kirjastokino ei ole vielä saatavissa helmet-kirjastoissa. Neuvottelut ovat meneillään, mutta aikataulusta ei ole tietoa. Se on siis tulossa pääkaupunkisudulle.
Kirjastokino on jo koekäytössä mm. Turun seudulla (Vaski-kirjastot) ja Kouvolan seudulla (Kyyti-kirjastot).
Sitä voivat käyttää ne, joilla on ao. alueen kirjastokortti. Helmet-kortilla se ei vielä onnistu.
Noin 60:n vuoden käytännön kokemuksen perusteella uskallan väittää, että kun äänilevysoittimen neula ei eteen tulleen esteen eli kiinni pysyvän roskan takia pysy urassa, se voi ohjautua sekä edelliselle että seuraavalle uralla (jotka ovat tietysti samaa uraa, mutta sillä hetkellä näyttää olevan vieressä). Kumpaan suuntaan neula ja sen myötä koko pick up siirtyy, riippunee esteen fyysisestä muodosta, jota ihmissilmä tuskin ilman suurennusta pystyy havaitsemaan. Jos este on viisto jompaankumpaan suuntaan, se voi hiukan ohjata neulan kulkua.
Psykologinen selitys tunteelle, että levy jää yleensä paikoilleen eli tässä mielessä "hyppää aina taaksepäin", lienee siinä, että toistuva pätkä on helpompi tunnistaa kuin se, että musiikki loikkaa…
