Sekä kosher- että halal -ruokamääräyksillä on uskonnollinen peruste. Halal- määräykset löytyvät Koraanista, kosher-säännöt puolestaan Vanhasta Testamentista (Mooseksen.3. kirrja).
https://www.valio.fi/ruokavaliot/uskonn k-ja-ruokavalio/
https://raamattu.fi/raamattu/KR92/LEV.11/3.-Mooseksen-kirja-11
Otto Kotilaisen (1868 - 1936) teosluettelon mukaan laulu Jouluyö on vuodelta 1902.
Laulu alkaa sanoilla Tyyni on ilta jääpuvussaan. Laulu julkaistiin ensimmäisen kerran vuonna 1907 kokoelmateoksessa Det sjungande Finland = Suomen sävelistö 4. Tuorein nuottijulkaisu laulusta on Bells-kustantamon Suomalainen joulu -sarjassa (2006).
Laulutekstin tekijästä Aapo Kohosesta löytyi tietoa vain elinvuodet: 1864 - 1930.
Lähteet:
Otto Kotilaisen teosluettelo
Tuomas Piiroinen: Joulun lauluperinne : joululauluhakemisto (951-692-303-8).
Sähkö- ja polttomoottoriautojen vertaileminen vaikuttaa tutkimieni lähteiden perusteella sangen moniulotteiselta ja vähintäänkin hankalalta tehtävältä. Sähköautojen kokonaisvaltainen kulutus kytkeytyy olennaisesti kysymykseen niiden ympäristöystävällisyydestä ja valtaosa vastaani tulleista vertailuista keskittyykin käytön aiheuttamiin päästöihin.
Sähköautoja polttomoottoriautoihin verrattaessa täytyy muistaa, että sähköauton valmistamiseen kuluu energiaa ja raaka-aineita noin kolmanneksen tavallista autoa enemmän. Joidenkin lähteiden mukaan sähköauton valmistuksen päästöt ovat lähes kaksinkertaiset polttomoottoriautoon verrattuna. Sähköautojen käytön päästöt ovat vähäisemmät, mutta niitä tarkasteltaessa tulee ottaa huomioon…
Suomalaista metsämytologiaa löydät esimerkiksi seuraavista teoksista:
Marjut Hjelt : Taikametsä : tarinoita ja taikoja suomalaisesta metsästä
Suuri eläinystävän kirja (toim. Satu Aalto)
Leena Laulajainen : Metsän mesikämmen : lasten karhukirja
Metsään liittyviä kirjoja ovat esimerkiksi:
Titta Kuisma : Lapsen oma metsäkirja (tietoa & tarinaa)
Emilia Erfving : Kasa (kuvakirja)
Eppu Nuotio : Metsäretki (kuvakirja)
Tuuli Hypén : Veikan metsäretki (kuvakirja)
Tittamari Marttinen : Riemukas metsäretki (runokirja)
Vastaaja on varmaankin tarkoittanut, että me täällä kirjastossa etsimme sinulle lähteitä, joista vastausta voi etsiä, mutta verohallinnosta saat henkilökohtaiset tietosi ja henkilökohtaista palvelua juuri sinun verotusasioissasi.
Vuoden 2020 tuloista toimitetaan verotus vuoden 2020 verokortin mukaan. Vero-sivulla kerrotaan, että vielä tammikuussa käytetään vuoden 2020 verokorttia. Veroprosentti on sama kuin vuoden 2020 viimeisimmässä verokortissa. Tuloraja nollataan kuitenkin vuoden alusta. Verokortti tammikuussa, https://www.vero.fi/henkiloasiakkaat/verokortti-ja-veroilmoitus/verokor…
Mikä verokortti on, https://www.vero.fi/henkiloasiakkaat/verokortti-ja-veroilmoitus/verokor…
Jos tarvitset tietoja henkilökohtaisista…
Kunnon sotamies Svejkin seikkailuista tehtiin 1960-luvulla kymmenosainen televisiosarja. Sitä ei valitettavasti löydy tallenteena katsottavaksi. Kirjastoista löytyy kyllä Jaroslav Hašekin kirja Kunnon sotamies Švejk maailmansodassa. Kirjastoista löytyy myös kirjaan perustuva kuunnelmasarja CD-äänikirjana. Tämä kuunnelmasarja on kuunneltavissa myös Yle Areenassa https://areena.yle.fi/audio/1-4292343
Arkipata -nimistä ruokaa on todellakin tarjottu kouluissa, mutta sen yksiselitteistä reseptiä ei oikein löydy. Tässä kansakoulun ruokalista vuodelta 1971 https://1578696.167.directo.fi/@Bin/49bfb8d24ebc5c0b7be9b0c50bb6d39f/1608201375/application/pdf/327434/1971%20tammi-huhtikuun%20viikkokaiut.pdf
Yksi mahdollisuus on, että kyseessä on esimerkiksi lihapata, johon laitettu kauden kasviksia. Ohessa muutama arkipata, joissa käytetty naudan etuselkää tai lapaa sekä ainakin sipulia ja porkkanoita, toisessa myös muita kasviksia kuten juuriselleriä, lanttua ja palsternakkaa.
https://www.ekojarventila.com/reseptikirja/ (Arkipata)
http://www.lehtolanlimousin.fi/index.php/reseptit/reseptit (Karjaväen arkipata)
Keittokirjasta Hyvää…
Kysymyksesi on lääketieteellisesti, psykologisesti ja antropologisesti niin laaja ja monitahoinen, ettei tässä palvelussa ole mahdollista vastata siihen tyhjentävästi.
On olemassa sairauksia ja oireita, jotka aiheuttavat vaikeuksia tunnistaa kasvoja. Tällaisia ovat esimerkiksi jotkin neurologiset sairaudet ja muistihäiriöt.
https://suomenkuvalehti.fi/tarinoitatieteesta/vinkkeja-kasvosokeudesta-karsiville/
https://bpspsychub.onlinelibrary.wiley.com/doi/abs/10.1348/174866407X231001
On vaikea sanoa, voisiko ihminen unohtaa oman ulkomuotonsa, jos hän ei voisi katsoa valokuvia tai peilin kaltaisia heijastavia pintoja. Kasvojen tunnistaminen on ihmislajin evoluution kannalta elintärkeää, joten voisi spekuloida, ettei unohtamista kovin…
Kyseessä on Jára Benešin ja Karel Hašlerin kappale Gramofooni ja muita ihmeitä (Ich hab' zu Haus ein Grammophon). Kansallisdiskografiassa sanoittajiksi mainitaan M. A. Numminen ja Palle.
Laulun voi kuulla M. A. Nummisen esittämänä esimerkiksi CD-levyiltä Klassikot: ne parhaat (1990), Love Records : kaikki singlet. 1 (2016), Kiusankappaleita. 1 : Singlet, ep:t ja erillisäänitteet 1966-73 (2000).
https://kansalliskirjasto.finna.fi/
Kumpaakaan mainittua Paul Temple -kuunnelmaa ei ole kirjastoista saatavilla, sillä Yle Tallennemyynti ei ole aikanaan julkaissut niistä CD-versiota. Tallenteet on julkaistu ainoastaan seuraavista kuunnelmista:
Paul Temple ja tapaus Conrad
Paul Temple ja Valentinen tapaus
Paul Temple ja Spencerin juttu
1960-luvulla Ville Vallattoman sunnuntaisarjoja julkaistiin ainakin Seura-lehdessä. Ainakaan Sarjainfo-lehden numerossa 2/2005 ilmestynyt Ville-artikkeli ei mainitse muita.
"Ville Vallaton on merkillinen ilmiö. Suomessa hahmon tunnistavat kaikki, mutta vain harva on sarjaa alkuperäismuodossaan lukenut. Seura julkaisi Villen sunnuntaisarjoja iät ja ajat ja hahmolla on ollut myös oma sarjakuvalehtensä. Ironista kyllä, nämä olivat ne sarjan osa-alueet, jotka Hank Ketcham useimmiten jätti assistenttien käsiin. Hän itse keskittyi piirtämään sarjan päivittäistä sanomalehtiversiota, yhden ruudun pilakuvaa. Meillähän yksiruutuisista lehtisarjoista ei oikein tunneta muita kuin Gary Larsonin Harhama, mutta tässä samaisessa muodossa myös Ville…
Kysyin asiaa Helsingin kaupunginkansliasta. Sieltä kerrottiin, että viralliset Helsingin kaupunginosat ja niiden rajat löytyvät Helsingin paikkatietopalvelusta. Se löytyy täältä:
https://kartta.hel.fi/
Kaupunginosatietoihin pääsee reittiä: Aineistot > Aluejaot > Kaupunginosat. Sieltä löytyvät myös Ullanlinnan viralliset rajat.
Helmet-kirjastoista maksutonta neuvontaa oikeudellisissa asioissa saa Töölön kirjaston lisäksi Itäkeskuksen ja Ison Omenan kirjastoissa, sekä Vantaan Myyrmäkitalossa. Päivystystä on myös joillakin muilla paikkakunnilla eri puolella Suomea. Paikat ja ajat löytyvät Asianajajaliiton sivuilta:
https://asianajajaliitto.fi/tapahtumakalenteri/asianajajapaivystys/
.
Samalla tavalla lausuttavat mutta eri asiaa merkitsevät sanat ovat homofoneja, samalla tavoin kirjoitettavat taas homografeja. Ilmiön yhteinen nimi on homonymia. (Tieteen kielipankki: https://tieteentermipankki.fi/wiki/Kielitiede:homonymia)
Englannin kielessä homonymia on huomattavasti yleisempää kuin suomessa. Internetistä löytyy tällaisista sanoista eri laajuisia listoja, mm. seuraavilta sivuilta:
http://www.singularis.ltd.uk/bifroest/misc/homophones-list.html
https://onlineteachersuk.com/english-homophones/
https://7esl.com/homophones/
Suomen kielen homonyymejä käsitellään mm. näissä Kotimaisten kielten keskuksen artikkeleissa:
https://www.kotus.fi/nyt/kolumnit_artikkelit_ja_esitelmat/kieli-ikkuna_…
https://www.kotus.fi/nyt/kotus…
Johann Wolfgang von Goethen runosta Selige Sehnsucht on kaksi suomennosta.Otto Mannisen suomennos Autuas kaipuu vuodelta 1928 on luettavissa esimerkiksi Goethen runojen kokoelmassa Runoja (Otava, teoksesta on useita painoksia, vuoden 1980 painoksessa runo on sivuilla 275 - 276). Teivas Oksala suomensi runon samalla otsikolla vuonna 2004 julkaistussa Goethen runojen kokoelmassa Der Musensohn = Runotarten lemmikki : valikoima Johann Wolfgang von Goethen lyriikkaa saksaksi ja suomeksi (Artipictura, 2004, suomennos on tässä teoksessa sivulla 100).
Paritanssin historia on länsimaissa pitkä ja monimuotoinen. Nykyisen paritanssietiketin sukupuolivaatimuksia pidetään usein itsestään selvinä, vaikka ne muotoutuivat kunnolla vasta 1900-luvun vaihteessa. Sokeudesta seksismille käy esimerkiksi Suomen kilpatanssin grand old manin Veikko N. Niemelän sangen kiusallinen toteamus vuodelta 1998: Maailman seura- ja paritanssiraadin toimintaohjelmassa ”ei ole mitään rodullisia, uskonnollisia ja poliittisiakaan vivahteita: valssi on kaikkialla samanlaista, se tanssitaan kaksistaan, mies ja nainen kasvokkain.”
Paritanssin historian aikana siihen liittyvät käytännöt ovat vaihdelleet huomattavasti muun muassa alueesta, yhteiskuntaluokasta ja uskonnosta riippuen. Kulloinkin vallitsevan kulttuurin ja…
Ensimmäiset suomenkieliset levytykset tehtiin Pietarissa vuonna 1901. Venäläinen laulutaiteilija M.A. Goltison levytti mm. laulut Tuoll' on mun kultani ja Suomen salossa. Samana vuonna levytti Pietarissa toiminut Suomalaisen lauluseuran kuoro joukon suomenkielisiä lauluja.
Näitä lauluja voi kuunnella mp3-formaattiin digitoituina Kansalliskirjaston Doria-tietokannasta.
Suomessa ensimmäiset levytykset tehtiin vuonna 1904. Amerikansuomalaiset alkoivat levyttää v. 1907.
Artikkeli Ylen sivulla
M.A.Goltisonin äänityksiä Doriassa
Suomalaisen lauluseuran äänityksiä Doriassa
Amerikansuomalaisten levytyshistoriasta Ylessä
Otto Mannisen ensimmäinen suomennos Runebergin Vänrikki Stoolin tarinoista valmistui vuonna 1909. Teivas Oksalan mukaan Manninen muokkasi suomennosta, joka sai lopullisen muotonsa vuonna 1948. Muokattu suomennos ilmestyi Runebergin Runoteosten toisessa osassa.Johan Ludvig Runeberg: Runoteokset : 2 Fennicassa:https://kansalliskirjasto.finna.fi/Record/fikka.3658330https://www.finlit.fi/fi/tietopaketit/j-l-runeberg-sksssa/j-l-runeberg-…http://www.runeberg.net/fin/b_2_t.html
Elokuvia on kielletty laissa olevin perustein.
Laki elokuvien tarkastuksesta vuodelta 1965 listasi kiellon perusteiksi:
Elokuvaa, joka on sisällykseltään ilmeisesti lain tai hyvien tapojen vastainen, älköön hyväksyttäkö esitettäväksi.
Jos elokuva, ottaen huomioon miten sen tapahtumat on kuvattu tai millaisessa yhteydessä ne on esitetty, on epäsiveellinen tai raaistava taikka on omiaan kauhua herättämällä tai muulla tavoin vaikuttamaan mielenterveyttä vahingoittavasti, älköön elokuvaa myöskään hyväksyttäkö esitettäväksi.
Elokuvaa älköön niin ikään hyväksyttäkö esitettäväksi, milloin sen esittäminen saattaa vaarantaa yleistä järjestystä tai turvallisuutta tahi maanpuolustusta taikka huonontaa valtakunnan suhteita ulkovaltoihin.
Laki…
