Kirjeiden ja kirjeenvaihdon saatavuutta tutkimuksen lähdeaineistoksi lienee yksinkertaisinta havainnollistaa julkaistujen kirjekokoelmien avulla. Ne ovat tuskin koskaan lähestulkoonkaan täydellisiä; samoin kuin tutkijoiden käyttämä kirjeaineisto, julkaistu kirjeenvaihto perustuu siihen materiaaliin, joka on onnistuttu jäljittämään – tavalla tai toisella. Kirjoittajien jäämistöistä – tai parhaassa tapauksessa arkistoista – ei useinkaan kopioita lähetetyistä kirjeistä löydy (ellei kyseessä sitten ole joku, jonka on asemansa vuoksi ollut tarpeen säilyttää kirjoittamiensa kirjeiden kopiot, tai kirjeenvaihtonsa julkaisua nimenomaisesti suunnitellut henkilö), vaan ne ovat tavallisimmin peräisin vastaanottajilta ja heidän…
Suomalaisen Kirjallisuuden Seura ylläpitää Suomen kirjallisuuden käännökset –tietokantaa. Tietokannassa on käännöksiä kaikista kolmesta kielestämme.
Tietokannasta löytyvät mm. seuraavat antologiat, joissa on englanninnoksia uudemmasta suomalaisesta runoudesta.
Europoésie : journal of the European Academy of Poetry ; 1 (2004, runoilijat Pentti Holappa, Helena Sinervo, Jyrki Kiiskinen, Olli Heikkonen)
https://finna.fi/Record/helka.9931609663506253#toc
Three Finnish poets : Arto Melleri, Risto Ahti, and Eira Stenberg (1999)
https://finna.fi/Record/fikka.3921287
How to address the fog : XXV Finnish poems 1978-2002 (2005)
https://finna.fi/Record/fikka.4026552
Whispering Birches (Risto Ahti, Inger-Mari Aikio-Arianaick (Ima), Bo…
Keskimääräisellä eliniällä viitataan usein elinajanodotteeseen. Sillä tarkoitetaan vuosien määrää, jonka verran tietyn ikäinen henkilö eläisi kuolleisuuden pysyessä ennallaan. Vastasyntyneiden elinajanodotteet sukupuolen mukaan ovat saatavilla Tilastokeskuksen StatFin-tietokannasta aikasarjana: https://pxweb2.stat.fi/PxWeb/pxweb/fi/StatFin/StatFin__kuol/statfin_kuol_pxt_12am.px/
Elinajanodotetta pidetään parhaana ja vertailukelpoisimpana kuolevuuden tason mittarina, koska se ottaa huomioon ikärakenteen muutokset ja väestön määrän. Elinajanodote mahdollistaa siis kuolevuuden kehityksen vertailukelpoisen tarkastelun ajassa ja eri alueiden välillä.
Elinajanodote kuvaa termissä mainitusta odote-sanasta huolimatta vain laskentahetken…
Covid-19 -rokotusten seurantaa voi tutkia Johns Hopkins -yliopiston koronasivustosta, https://coronavirus.jhu.edu/vaccines/international. Myös Our World in Data antaa koronarokotustilastoja, https://ourworldindata.org/covid-vaccinations.
Näiden mukaan ainakin yhden rokotteen saaneet lasketaan biljoonissa.
Järjestysnumerot kuuluvat vain hallitsijoille. Kuningatar Elisabet oli kuningatar vain avioliiton kautta eikä näin ollen kuulunut kuninkaalliseen perimysjärjestykseen. Leskeksi jäätyään hänestä tuli "Queen Elizabeth the Queen Mother", kuningataräiti. Windsorin hallitsijasuvun miniöistä Elisabet oli ensimmäinen, joka ei ollut syntyjään kuninkaallinen.
Elisabet I (hallitsijana 1558–1603) ei ollut Britannian ensimmäinen kuningatar Elisabet, mutta hän oli ensimmäinen hallitseva kuningatar Elisabet. Englannissa oli kuningatar Elisabet myös Henrik VII:n hallituskaudella (1485–1509). "Yorkin Elizabethista" (1466–1503) on sanottu, että hän on ollut ainoa Englannin kuningatar, joka oli Englannin kuninkaan tytär (hän oli Edvard IV:n esikoistytär),…
Vuoden 1950 tienoilla koulunsa aloittaneet ovat todennäköisemmin käyttäneet lukemisen opetteluun Martti Haavion Iloista aapista (1. painos 1937) tai Aarni Penttilän Aapiskukkoa (1.painos 1938). Nämä kaksi ovat sodan jälkeen syntyneiden suurten ikäluokkien eniten käyttämiä aapisia, mutta Lastenkirjainstituutin kokoamasta listauksesta voit tutkia kaikkia suomalaisia aapisia tarkemmin. Kansikuvat auttavat kadonneen aapisen etsinnässä:
https://lastenkirjainstituutti.fi/2016/wp-content/uploads/2019/01/2018-…
Suomenruotsalaisten lippu, keltainen risti punaisella pohjalla, on epävirallinen lippu. Ahvenanmaan suomenruotsalaiset käyttävät Ahvenanmaan omaa lippua. Suomenruotsalaisten oman lipun käyttö on vähäistä. Lähtökohtaisesti suomenruotsalaiset nostavat salkoon Suomen lipun, sillä harva suomenruotsalainen edes tietää suomenruotsalaisten lipusta. Sen sijaan isännänviirien käyttäminen kesämökeillä on hyvin tavallista suomenruotsalaisille. Tämän tavan ovat omaksuneet myös monet suomenkieliset suomalaiset.
Kielitoimiston sanakirjan mukaan 'olla liesussa' tarkoittaa olla menossa, juoksussa, liikkeellä.
Liesu-sana tunnetaan monissa suomen murteissa ja sillä on myös useita eri merkityksiä. Tämän sanonnan yhteydessä oleva liesu-sana on mahdollisesti tullut venäjän metsää tarkoittavasta sanasta лес (les), в лесу́ ’metsässä’.
Liesu tai kliesu voi myös tarkoittaa kovaa menoa, vilskettä, roihua tai liejua.
https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/#/liesu?searchMode=all
https://jyx.jyu.fi/bitstream/handle/123456789/72455/jarvaven%25C3%25A4l…
https://kaino.kotus.fi/sms/?p=qs-article&sms_id=SMS_f73f8f99f1cfb27f6e4…
En valitettavasti löytänyt tällaisesta vatkaimesta mitään tietoa. Etsin kirjoista, verkosta, myös saksan kielisiä keittiölaitesivustoja, sekä vanhoista lehdistä Kansalliskirjaston Digitaalisista aineistoista, https://digi.kansalliskirjasto.fi/. Helsingissä on Tekniikan museo, josta voisi kysyä lisäapua, https://tekniikanmuseo.fi/, sähköpostiosoite, info@tekniikanmuseo.fi.
1500-luvun historiasta löytyy hyvin kiinnostava teos Lappalainen, Mirkka, Susimessu : 1590-luvun sisällissota Ruotsissa ja Suomessa. Siltala 2009. Se keskittyy erityisesti sisällissodan aikaan, mutta kuvaa myös yhteiskuntaa ja elämää Suomessa laajalti ennen noita 1590-luvun tapahtumia.
Suomi kuului siis Ruotsin valtakuntaan itäisenä osana ja täällä asusti suomalaisia, ruotsalaisia sekä myös kansainvälistä väkeä, saksalaisia ja virolaisia ja idästä venäläisiä sekä muitakin. Sisällissota käytiin Ruotsin (tulevan) Kaarle IX ja Juhana III:n pojan Puolan Sigismundin välillä, joten myös Puola on läsnä Suomenkin historiassa, suomalaiset kun taistelivat hänen puolestaan Kaarlea vastaan. Ajan suuria hahmoja on Klaus Fleming, joka oli…
Voit hyvin käyttää Helmet-kirjastojen palveluja, vaikka asutkin nyt toisella paikkakunnalla. Kirjaston asiakkuus ei edellytä samalla paikkakunnalla asumista.
Helmet-kortilla ja siihen liitetyllä voit käyttää esimerkiksi e-aineistoja.
https://www.helmet.fi/fi-FI
https://www.helmet.fi/fi-FI/Ekirjasto
Voit mennä Pasilan kirjastoon milloin tahansa kirjaston aukioloaikoina ja pyytää lehteä luettavaksesi. Kirjasto on avoinna maanantaista torstaihin klo 8 - 20, perjantaisin klo 8 - 18 ja lauantaisin klo 10-16.
Pasilan kirjaston yhteystiedot: https://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Pasilan_kirjasto/Yhteystiedot
Lisätietoja: https://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Pasilan_kirjasto/Juttuja_kirjastosta/Helmetkirjavarasto(1373)
Ensinnäkin on hyvä erottaa toisistaan lohi ja kirjolohi, jotka ovat eri kalalajeja eivätkä ole edes sukua toisilleen. Lohi eli tieteelliseltä nimeltään salmo salar on alun perin Pohjois-Atlantilta kotoisin oleva kala. Suurin osa Suomessa myytävästä lohesta on kasvatettua tuontikalaa. Kirjolohi, oncorhynchus mykiss, puolestaan on kotoisin Tyyneltämereltä. Se on Suomen tärkein viljelykala. Kirjolohi on pienempi, lohi isompi. Kirjolohi on erityisesti kyljestään värikkäämpi. Lohen liha on rasvaisempaa kuin kirjolohen, kun taas kirjolohessa on proteiinia enemmän kuin lohessa. Kirjolohen liha on usein myös vähän kiinteämpää. Kasvatetusta lohesta käytetään yleisesti nimitystä merilohi, Norjan lohi ja Jäämeren lohi, jotka…
Australian aboriginaalien unimaailmasta/uniajasta löytyy suomen kielellä tietoa teoksesta Uskontojen maailma / Ninian Smart (2005).
Englannin kielellä löytyy tietoa seuraavista teoksista.
Creation stories : landscapes and the human imagination / Anthony Aveni (2021).
The politics of ritual in an aboriginal settlement : kinship, gender, and the currency of knowledge / Françoise Dussart (2000).
Archaeology of the dreamtime : the story of prehistoric Australia and its people / Josephine Flood (1995).
Ancestral power : the Dreaming, consciousness and Aboriginal Australians / Lynne Hume (2002).
Dreamtime politics : religion, world view and utopian thought in Australian aboriginal society / Erich Kolig (…
Finna-tietokannasta löytyi alla oleva osuma mutta sekin on vain näyttelyluettelo.
Kalevala-näyttely : [Strindbergin taidesalonki, Helsinki = Salon Strindberg, Helsingfors], 13.4.1933 -
Mitään muuta varmaa ja luotettavaa tietoa ei valitettavasti löytynyt.
Suosittelen kääntymään taideyliopiston puoleen. Yhteystiedot ja aukiolojat tämän linkin kautta.
Kirjastoista ei löydy tallennetta Iinattijärven hirvipeijaisista kertovasta ohjelmasta.
Sinun kannattaa ottaa yhteyttä Yleisradion Arkistomyyntiin ja tiedustella, onko ohjelmasta saatavana tallenne.
https://yle.fi/aihe/s/arkistoaineistoa-yksityis-ja-tutkimuskayttoon
Arkistomyynnin toimittamat kopiot ovat maksullisia. Tästä linkistä löydät tiedot Arkistomyynnin toimitus- ja käyttöehdoista sekä hinnoista.
https://docs.google.com/document/d/1SEuBMxSdyb7SP033bJFfclmRmm_SOBHPKV8…
Torpparinleipiä on valmistettu ainakin 1940-luvulta lähtien. Malviala oy:n Facebook-sivulla mainitaan, että Tasangon herkun Torpparin leipää on valmistettu vuodesta 1946 alkaen. Katariina Vuoren kirjassa Kiskan Mamma : Edith Kaski limonadi-, elokuvateatteri- ja kioskiyrittäjä Evijärvellä 1900-1988 muistellaan kioskin valikoimaa 1940-luvun lopulla. Myynnissä oli mm. korppuja, torpparinleipää ja keksejä (s. 112).
Valitettavasti tarkempia tietoja torpparinleivän historiasta tai nimen alkuperästä ei löytynyt.
Niittien eli nitomanastojen pakkausmerkinnöissä (esim. 24/6) jälkimmäinen luku ilmaisee niitin "jalkojen" pituuden eli niitin syvyyden. Ensimmäinen luku kertoo nitomanastassa käytetyn metallilangan paksuuden. Mitä suurempi lukuarvo sitä ohuempaa metallilankaa nitomanasta on. Kyseinen luku perustuu perinteiseen metallilangan valmistukseen vetämällä, ja vetokertoihin, joita kokemuksen mukaan vaadittiin, jotta saadaan tietynohuista metallilankaa. Vaikka myöhemmin on otettu käyttöön tarkempia mittamenetelmiä, vanhatkin lankamittarilukuarvot ovat edelleen käytössä mm. juuri niittien pakkausmerkinnöissä, ja niille on määritelty tarkat arvot. Lankamittareita ovat mm. amerikkalainen (American Wire Gauge, AWG) sekä brittiläinen…
Kyseessä lienee Salme Sadeniemen Pension Grunerin tytöt. Tarina sijoittuu 1850-luvun Hämeenlinnaan, jossa päähenkilö, maalaispapin tytär Eeva, käy koulua Sofien, Alinen, Ebban ja Olivian kanssa. Kirja kertoo viehättävästi vanhasta ajasta, jolloin säätyerot ovat vallalla ja ylioppilas Euren herättää julkista pahennusta lausumalla Aleksis Stenvallin runon suomeksi. Eeva, joka mm. kannattaa tyttöjen oikeutta omaan elämään ja ansaitsemiseen, sen sijaan ihastuu suomenkieliseen runoon - ja vähän lausujaankin... Hämeenlinnassa pohditaan myös kovasti rautatien tuloa. Kauppiaan mielestä asia on hyvä, tavarat kulkevat siinä nopeasti. Osa väestöstä taas vastustaa rautateitä - vielä sitä ihmiset juuri ja juuri voisivat sillä…
Verkosta Google-haulla löytyneiden kuvien ja ohjeiden perusteella kääntäisin sen viipaleiksi tai suikaleiksi. Eli tässä tapauksessa viipaloituja tai suikaloituja ruusukaaleja.
