Tässä lista muutamista teoksista, jotka voisivat vastata etsimääsi:
Nina Honkanen: Joka kymmenes vuosi (Wsoy, 2005) – kuvaa 90-luvun lamaa ja talousvelkaa
Jera Hänninen: Harakkapoika (Bazar, 2006) - konkurssi
Tommi Liimatta: Aksel Sunnarborgin hymy : romaani (WSOY, 2004)
Hanna Marjut Marttila: Kertoi tulleensa petetyksi (Otava, 2002)
Hanna Marjut Marttila: Lahjakas Anu Lovack (Otava, 2005)
Hannu Raittila: Pamisoksen purkaus (WSOY, 2005)
Arto Salminen: koko tuotanto käsittelee kysymyksesi teemoja
Turkka Hautalan: Salo (Gummerus, 2009)
Jani Saxell: Ensilumi ja muita novelleja (WSOY, 2002)
Jani Saxell: Unenpäästäjä Florian (Avain, 2010)
Maarit Verronen: Karsintavaihe (Tammi, 2008)- tieteiskirjallisuuden näkökulma aiheeseen, dystopia…
Pasilan kirjastosta löytyy Suomen Sosiaalidemokraatti-lehti mikrofilmattuna ajalta 6.5.1918-31.8.1988
Mikrofilmit, niiden lukulaitteet ja kopiokone ovat pääkirjaston uutisalueen mikrofilmihuoneessa.
Pasilan kirjaston yhteystiedot
Rautatieläisenkatu 8, sisäänkäynti Kellosilta 9
lehtialue 09-31085426
Niitä ei ikävä kyllä näe mistään. Ei ole olemassa mitään sellaista tietokantaa netissä, josta näkisi poistomyyntikirjat. Pitää mennä paikalliseen kirjastoon ja katsoa, mitä siellä on myynnissä. Tilanne vaihtelee kirjastoittain jatkuvasti.
Kirjastoille voi toki tarjota kirjoja kokoelmaan, mutta kirjastot pidättävät itsellään oikeuden päättää, mitä tekevät lahjoitetuilla kirjoilla.
Pääkaupunkiseudun HelMet-kirjastojen johtoryhmä on sopinut, että laina-ja uusimiskiellon alaraja on 10 e.
Maksun tarkoituksena on saada aineisto kiertoon toisten käytettäväksi. Myöhästymismaksun välttäminen on helppoa: verkkokirjastossa uusiminen on mahdollista useimmille asiakkaista, ja ellei tätä mahdollisuutta ole, käy uusiminen myös puhelimitse.
Amerikkaan voi reissata esim. rahtilaivalla. Kannattaisi ottaa yhteyttä esim. Suomen Merimies-Unioniin.
Tutuilta ja vähän tuntemattomiltakin rekkakuskeilta kannattaisi tiedustella mahdollisuutta reissata maailmalle rekan kyydissä http://www.pallontallaajat.net/pt3/keskustelu/index.php?topic=21843.0
KILROYn kokeneet matkamyyjät ovat kiertäneet maapalloa niin monella tavalla, että osaavat suunnitella juuri Sinulle sopivan matkan.
http://travels.kilroy.fi/reissuinfo/matkan-aikana/liikkuminen-maitse-me…
Kyllä, jokaisella kirjalla on oma numeronsa, jolla pystytään yksilöimään saman teoksen eri kappaleet. Numero näkyy kirjassa olevassa viivakooditarrassa. Aiemmin näitä numeroita rakennettiin Seinäjoella isbn-numeron perustella (isbn+niteen järjestysnumero+sijaintia tarkoittava numero, esim. 01=pääkirjasto). Nykyään viivakoodin alussa on kuntatunnus 743, jonka jälkeen tulee kirjain N, erotukseksi kirjastokortin numeroista, jotka alkavat 743A. Kirjaimen jälkeen tulee juokseva numerointi, eikä samaa numeroa voi tulla useammalle eri teokselle.
Muistikuva tiikeristä on aivan oikea. Helen Bannermanin kirjoittamassa sadussa Musta pikku Sambo joukko tiikereitä tanssii piiriä palmun ympärillä niin nopeasti, että ne sulavat ja palmun juurelle jää vain lätäkkö voita.
Suomeksi Bannermanin satu löytyy esimerkiksi kahdeksanosaisen Satumaailma-sarjan ensimmäisestä kirjasta Peukaloputti (Otava, 1963).
Vuonna 1998 (vuoden 1999 tietoja ei ihan vielä saatavilla) aikuisten kirjalainoista tietokirjallisuuden osuus oli 63,1 % ja kaunokirjallisuuden osuus oli 36,9 %
Vuonna 1999 10 eniten lainattua kirjaa:
HÄRKÖNEN, Anna-Leena: Akvaariorakkautta
CORNWELL, Patricia D.: Herhiläispesä
KITZINGER, Sheila: Saamme vauvan
MÄKI, Reijo: Pahan suudelma
HIETAMIES, Laila: Kylä järvien sylissä
CORNWELL, Patricia D.: Ansaittu kuolema
LINNA, Väinö: Täällä Pohjantähden alla
LINNA, Väinö: Tuntematon sotilas
SALAKARI, Tuula: Häät: elämämme kaunein juhla
STEEL, Danielle: Onnettomuus
Useat yleiset kirjastot ovat osallistuneet Kirjastot ja laatu -hankkeeseen, josta enemmän osoitteessa http://www.kuntaliitto.fi/opetus/kirla.htm.
Tarkempia tietoja asiakaskyselyistä voisi varmaan saada kustakin hankkeeseen osallistuneesta kirjastosta.
Meillä Uudessakaupungissakin tehtiin viimeksi viime kesänä asiakaskysely, josta tarkempia tietoja voi kysyä kirjastonjohtaja Ritva Kolholta. Painetussa muodossakin on joitain sekä tieteellisistä että yleisistä kirjastoista tehtyjä raportteja saatavissa. Samoin kirjastoalan lehdissä on joitain selvityksiä. Tarkempi luettelo näistä viitteistä on teille varattuna Uudenkaupungin kirjaston neuvonnassa.
FAS-lasesta löytyy kirjatietoa pääkaupunkiseudun Plussa-aineistohausta seuraavasti: 1) FAS-lapsi-raskaudenaikaisen alkoholinkäytön riskit, Helsinki 1999; 2) Vauvani parhaaksi - alkoholi on haitaksi, Helsinki 1999; 3) Vainio: Alkoholivaurioinen lapsi perheen jäsenenä, Helsinki 1999. Kaikkien kustantaja on A-klinikkasäätiö.
FAS-lasten oppimisvaikeuksista on kirjoitettu lisäksi seuraavissa lehdissä: Ketju 1999/6; Ketju 1999/6. Muitakin FAS-lapsia koskevia artikkeleita löytyy muun muassa seuraavista lehdistä: Dialogi 1999/7-8; Kaks' plus 2000/1; Terve elämä 1997/6 Duodecim 1997/4; Lapsen maailma 1996/2 ja Lapsen maailma 1989/8.
Englanninkielisiä artikkeleita aiheesta voi hakea Ebsco-lehtitietokannasta, josta saat artikkelit…
Käytännöt vaihtelevat eri paikoissa niiden lupaehtojen mukaan. Vuoden 2018 elokuussa voimaan tullut Alkoholilaki karsi anniskeluun liittyneitä rajoituksia. Sen mukaan alkoholia tulee yhä olla saatavissa perusannoksina (väkevillä juomilla 4 cl). Kerrallaan anniskeltavien alkoholiannosten kokonaismäärää ei kuitenkaan enää ole rajattu laissa.
Sen sijaan anniskelulupaan sisältyvässä omavalvontasuunnitelmassa on oltava määriteltynä kyseisessä anniskelupaikassa yhdelle asiakkaalle kerrallaan anniskeltavaksi sallitut enimmäismäärät. Lupaviranomaisella on valta tarvittaessa asettaa rajoituksia järjestyshäiriöiden tai muiden haittojen ehkäisemiseksi.
Valviran ohje
Alkoholilaki, 28.12.2017/1102
Kofeiinia on luontaisesti yli 60:ssä kasvilajissa, esimerkiksi kahvipavuissa, kaakaopavuissa, kolapähkinöissä ja teelehdissä. Wikipedia luettelee useita lajeja. Kofeiinipitoiset kasvit näyttäisivät olevan lämpimämpien vyöhykkeiden lajeja. Näin pohjoisessa ei ilmeisestikään ole vastaavia. Myöskään sikuri ei kofeiinia sisällä.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Kofeiini
Pohjoisin kofeiinipitoinen kasvi lienee Ilex vomitoria (yaupon holly), jota meillä nimitetään floridanorjalaakeriksi. Se pärjää vielä Yhdysvalloissa Floridan, Virginian, Oklahoman seuduilla. Myös Ilex cassine -laji sisältää kofeiinia ja kasvaa lähes samoilla seuduilla kuin Ilex vomitoria.
https://www.tyrantfarms.com/how-to-grow-your-own-caffeine-or-discover-i…
https://en…
Helsingin, Espoon, Vantaan ja Kauniaisten kaupunginkirjastojen kokoelmat ovat nähtävissä internetissä osoitteessa http://www.libplussa.fi > paina jotakin painiketta, jossa on kaupungin nimi (haku kohdistuu aina kaikkien neljän kaupungin kirjastojen kokoelmiin).
Jos haet jotakin tiettyä videota, anna valinnan olla kohdassa nimeke. Kirjoita hakulokeroon videon nimi ja paina hae. Voit myös etsiä videoita ylipäätään: siirrä valinta hiirellä kohtaan asiasana tai luokka, kirjoita hakulokeroon sana videokasetti (kokonaan!) ja paina hae. Saat 9700 viitettä.
Voit rajata hakua esim. kielellä. Videoissa kieli määräytyy tekstityksen kielen mukaan, ei elokuvassa puhutun kielen. Jos tekstitystä ei ole, kieli määräytyy elokuvassa puhutun kielen…
Matkailustrategioita laaditaan Suomessa usein tietylle maantieteelliselle
alueelle, vaikkapa tietyn kaupungin näkökulmasta.
Mutta etsit kirjaa tai muuta tiedonlähdettä jossa hahmoteltaisiin / analysoitaisiin matkailualan suunnittelemisen ja kehittämisen keskeisiä käsitteitä.
Tein haun Linda- ja Manda tietokantoihin (korkekoulukirjastojen yhteisluettelo ja maakuntakirjastojen yhteisluettelo) hakusanoina matkailu ja strategi* ja tuloksena oli noin 20 viitettä, mutta lähinnä erilaisia matkailustrategioiden esittelyjä eli käytännön sovellutuksia tyyliin "Suomen matkailun gateway-strategia vuoteen 2001" tai "Matkailu 2000 tavoitteet ja strategiat". Oletettavaa on, että tällaisessa strategiaesittelyssä myös analysoidaan käytettyjä käsitteitä ja…
Hämeenlinnan kaupunginkirjaston kotiseutukokoelmassa on Hämeenlinnan puhelinluettelot 1977 alkaen. Osa puhelinluettelot on merkitty verkkokirjastoon https://www.vanamokirjastot.fi/search?fGenre=puhelinluettelot Myös vuoden 1995 puhelinluettelo löytyy siis meiltä, ja voit pyytää sen käyttöösi pääkirjaston neuvonnasta.
Teoksessa Suomen rahat arviohintoineen vuodelta 2002, joka on sarjan uusin osa, vuoden 1866 kuparisen viiden pennin rahan hinnaksi on mainittu 0,50€. Kolikossa on Aleksanteri II painettuna toiselle puolelle. - Alhainen arvo johtunee siitä, että rahaa on runsaasti liikkeellä. - Asia varmistuu edellisen vuoden luettelosta, jossa hinta on kolme markkaa.
