Samurain aseistukseen kuului kaksi miekkaa: pitkä "katana" ja lyhyt "wakizashi" sekä pitkävartinen "naginata" (Lompolo, Juhani: Samurai-sankarit. [Rauma:] Orienta, 2001. s. 11).
Miekka on japaniksi "katana" (Heinonen, Sirkka: Suomalais-japanilainen sanaluettelo, Helsinki 1980, s. 13).
Kirjassa Ulkomaisia fantasiakirjailijoita on artikkeli C.S. Lewisistä ja luettelo hänen suomennetuista ja suomentamattomista teoksistaan.
Suomentamattomia mainitaan 39. Suomennettuja on 17. Suomennettut teokset ovat Ransom-trilogia, Narnia-sarja, Paholaisen kirjeopisto, Suuri avioero ja Narnian mietekirja.
Uskonnollisia teoksia ovat Ehyt elämä, Entisen ateistin kristillisiä esseitä, Kärsimyksen ongelma ja Mietteitä psalmeista.
Teosten saatavuustiedot pääkaupunkiseudun kaupunginkirjastoissa löytyvät HelMet tietokannasta http://www.helmet.fi
Paikallisten sukututkijainyhdistysten kotisivuille pääsee parhaiten valtakunnallisen Sukututkimusseuran sivulta www.genealogia.fi . Sivun vasemmasta reunasta on valittava "Sukututkimusyhdistykset". Sen jälkeen avautuvasta karttakuvasta valitaan Rovaniemen sijainti ja sitten avautuu paikallisyhdistyksen sivusto. Suora osoite on http://www.genealogia.fi/stutkyh/perapohjola/ .
Seuraavista teoksista löytyy runsaasti tietoa aiheesta. Pääkaupunkiseudulla kirjat löytyvät ainakin Helmet –tietokannasta: www.helmet.fi
Nilsen, Anna: Program och funktion i senmedeltida kalkmåleri : kyrkmålningar i Mälarlandskapen och Finland 1400-1534. Kungl. Vitterhets historie och antikvitets akademien.
Pirinen, Hanna: Luterilaisen kirkkointeriöörin muotoutuminen Suomessa : pitäjänkirkon sisustuksen muutokset reformaatiosta karoliinisen ajan loppuun (1527-1718). Helsinki : [Suomen muinaismuistoyhdistys], 1996
Saartio, Rafael: Kristilliset vertauskuvat ja tunnukset. WSOY
Stigell, Anna-Lisa: Kyrkans tecken och årets gång : tideräkningen och Finlands primitiva medeltidsmålningar. Helsingfors : Finska fornminnesföreningen, 1974…
Kaikista kirjailijoista ei tosiaan löydy suomen kielellä tarpeeksi tietoa esitelmää varten. Joan Aikenista ei löydy tietoja suomenkielisistä kirjoista, mutta netissä on sentään jotain.
Wikipediasta löytyy hyvin niukka artikkeli osoitteessa:
http://fi.wikipedia.org/wiki/Joan_Aiken ja suomenkielisillä scifi- ja fantasiakirjallisuussivuilla on myös vähän tietoa osoitteessa:
http://fi.risingshadow.net/index.php?option=com_library&Itemid=67&actio… . Muuten Google-haulla (suomenkielisiltä sivuilta) tuli esille lähinnä kirjannimiä.
Teos Syysilta : Aino ja Jean Sibeliuksen kirjeenvaihtoa 1905-1931, toimittanut Suvisirkku Talas, on juuri ilmestynyt ja vasta tulossa Espoon kaupunginkirjaston kokoelmiin. Helsingin kirjastoihin se on jo ehtinyt, joten varauksen voi tehdä osoitteessa www.helmet.fi tai ottamalla yhteyttä johonkin pääkaupunkiseudun kirjastoista.
Kyyti-tietokannasta löytyy seuraavat kirjat:
-Varilo: Kehrääjän kirja
-Hukkinen: Luonnonkuitujen kehruu
Näistä Hukkisen kirja on yksityiskohtaisempi. Molemmat kirjat ovat esim. Kotkan pääkirjaston kokoelmissa. Aleksi-tietokannasta löytyy artikkeli Raippa: Koiran villa lämmittää Koiramme-lehdestä (numero 10, vuosi 2003). Internet-sivulla http://www.tkukoulu.fi/~tkkroger/innajaliisa/koirankarva.htm on tietoa koiran karvan käsittelystä.
Hänellä on kaksi kissaa: Amason ja Karisma. Tieto löytyy täältä:
http://www.sune.web.surftown.se/bild2.php
Kirjailija Sören Olsson kertoo sivulla muutakin itsestään, mm. että hänen vaimonsa nimi on Yvonne, ja että heillä on kolme lasta: Ludvig, Lova ja Vide.
Janus-lehti kuuluu Tampereen pääkirjaston Metson käsikirjastokokoelmiin. Kuluvan vuoden lehdet ovat luettavissa käsikirjastossa, ja vuosikerrat 1994-2007 löytyvät varastosta. Lehtiä ei voi lainata, mutta niistä voi ottaa valokopioita kirjastossa.
"Kahden kerroksen väkeä" -sarjan neljäs tuotantokausi on tällä hetkellä saatavilla vain Australiassa ja Uudessa-Seelannissa, muttei vielä Suomessa.
http://en.wikipedia.org/wiki/Upstairs,_Downstairs#Region_Four
Kokonaista kirjaa sosialismista/kommunismista ja muodista ei Helmet-kirjastoista löydy. Ainakin alla luetelluista kirjoista ja lehdistä löytyy kuitenkin artikkeleita aiheesta. Ne löytyvät myös Helmet-kirjastoista.
- Gronov, Jukka, Oliko sosialismissa muotia? Neuvostokulutuksen historiaa (teoksessa Arjen talous: talous, tunteet ja yhteiskunta / Pertti Jokivuori & Petri Ruuskanen (toim.) (2004)
- Gronow, Jukka, Kulutusyhteiskunta ja sen kriitikot. (Tiede & edistys. 1992, nro 1, s. 8-16)
- Salonen, Kirsti, Muoti saapuu Moskovaan (Parnasso, 1987, nro 2, s. 107-108)
- Gronow, Jukka, Neuvostomuodin synty: toisen maailmansodan jälkeisen kulutuskulttuurin erityispiirteitä Neuvostoliitossa / Jukka Gronow ja Sergey Zhuralev (teoksessa…
Kysymyksessä annettuja vihjeitä verrattain hyvin vastaa ainakin Joanna Trollopen The rector's wife -kirjan pohjalta toteutettu neliosainen minisarja, joka on TV1:ssä esitetty ainakin FST:n ohjelmistossa kesällä 1996 nimellä Prästens fru.
Sarjan tapahtumat sijoittuvat fiktiiviseen Loxfordin kylään. Päähenkilö Anna Bouverien huomiosta kilpailevat sekä naapuriin muuttanut liikemies Patrick O'Sullivan että kirjailija Jonathan Byrne, jota näyttelee Stephen Dillane.
Kansallisbibliografia Fennica tietää kertoa, että nimellä ”Kukkivat kummut” on julkaistu Hietamiehen teoksen lisäksi Pekka Jäntin sukututkimuskirja ”Kukkivat kummut: kertomus Jäntti-suvun alkuvaiheista lähtien Rautalammilta 1561 ja lähinnä Karstulan - Saarijärven sukuhaaraa seuraten”, mutta se on ilmestynyt vasta 1985. Voisiko kyse olla Tuovi Aarnion eli Annikki sankarin romaanista ”Kukkivat rauniot” (1957)? Siitä on julkaistu myös kolmas painos 1958.
Fennicassa on periaatteessa kaikki suomeksi ilmestynyt kirjallisuus, eikä muistakaan tutkimistani tietokannoista löytynyt viittauksia muihin kuin noihin kahteen kirjaan nimellä ”Kukkivat kummut”. Jos kirjan nimi on jotakin muuta, sitä on aika vaikea löytää näillä tiedoilla. Mikäli se ei ole…
Voi palauttaa. Pääkaupunkiseudun kaupunginkirjastot muodostavat yhteisen HelMet-verkoston, jonka sisällä toisesta HelMet-kirjastosta lainattu aineisto voidaan aina palauttaa toiseen HelMet-kirjastoon. Espoon kirjoja voi siis palauttaa kaikissa Espoon kirjastoissa sekä Helsingissä, Vantaalla ja Kauniaisissa.
Myöhästymismaksu on aikuisten aineistosta 0,20 e / vrk.
Teoksessa Suomen sota 1941-45. 10 (Helsinki 1961) kuvatun kotiuttamissuunnitelman mukaisesti joukko-osastojen sijoituspaikat olisivat olleet seuraavat:
Viestikoulutuskeskus: Helsingin Santahamina
Maavoimien Viestikoulu: Riihimäki
Ilmatorjuntarykmentti 1:n 2. patteri: Helsinki
Jalkaväkirykmentti 5: Santahamina-Tuusula
Sodan ajan Viestikoulutuskeskuksesta enemmän myös Jarmo Niemisen teoksessa Santahamina : sinivalkoinen saari (Helsinki 2012).
Internetin kautta voi selailla myös tukholmalaisia vuokra-asuntoja: http://se.classifieds.yahoo.com/se/
- valitse hyresbostäder. Myös seuraavalta sivulta löytyy tietoa vuokra-asunnoista ja yleistietoa ruotsa-
laisista vuokramarkkinoista http://www.bostad-direkt.se/. Molemmat sivut ovat ruotsiksi. Useinmiten
ilmoituksissa on vuokranantajan sähköpostiosoite, joka toivottavasti helpottaa yhteydenottoa.
Etsimäsi kirja taitaa olla Rakkaimmat eläinsatuni -niminen satukokoelma, joka julkaistiin ensimmäisen kerran vuonna 1992 ja sen jälkeen siitä on otettu uusintapainoksia. Kokoelman on toimittanut Lesley O'Mara ja sen ovat suomentaneet Raija Viitanen ja Tatu Pekkanen. Satukirjan julkaisi Kustannus-Mäkelä.
Rakkaimmat eläinsatuni on lainattavissa kirjastoverkkoalueesi kokoelmista. Linkistä pääset tarkastelemaan myös kokoelman sisältoä sekä näet kuvan kirjan kannesta.
https://vaski.finna.fi/Record/vaski.161391
http://lastenkirjainstituutti.fi/
Väestötilastojen mukaan suomalaisia, jotka ovat syntyneet ennen Karjalan luovuttamista Neuvostoliitolle vuonna 1940, on elossa noin 350 000. Ennen vuonna 1944 tapahtunutta Karjalan luovuttamista syntyneitä suomalaisia on noin 200 000 enemmän.
Päivän tarkkuudella täsmällistä lukua on mahdotonta selvittää, mutta suuntaa-antavia numerotietoja saadaan sangen helposti. Esimerkiksi Tilastokeskuksen Väestörakenne-tilastotaulukko Väestö iän (1-v.) ja sukupuolen mukaan, 1970-2018 (https://pxnet2.stat.fi/PXWeb/pxweb/fi/StatFin/StatFin__vrm__vaerak/statfin_vaerak_pxt_11rd.px/table/tableViewLayout1/) kertoo, että vuoden 2018 lopussa 79-vuotiaita tai sitä vanhempia (eli ennen vuotta 1940 syntyneitä) oli 341 765 ja 78-vuotiaita tai sitä…
