Asian selvittämiseen ei ole muuta keinoa, kuin yksinkertaisesti selata Gibranin teoksia. Teokseen Mestarin sanoja on koottu lähes kaikki Gibranin teokset, jotka ovat Särkyneet siivet, Merta ja hiekkaa, Kapinalliset henget, Maan jumalat, Jeesus ihmisen poika, Temppelin portilla, Mestarin ääni, Vaeltaja, Jumalan tuli, Edelläkävijä, Profeetta ja Profeetan puutarha. Teos on siten hyvä lähtökohta Gibranin tuotannon läpikäymiseksi. Näiden lisäksi on olemassa teos Idän ja lännen profeetta.
Moottoriresiinasta rata-autoksi kehitellystä ajoneuvosta ei löydy yhtenäistä historiikkia, mutta pieniä palasia sieltä täältä Valtion rautateiden historiakirjoituksista. Suomen rautatiemuseossa on ainakin kaksi rata-autoa näytteillä (Fiat ja Cadillac)ja todennäköisesti sieltä saa lisää tietoa aiheesta. Osoite on http://www.rautatie.org
Ainakin seuraavista lähteistä löytyy tietoja rata-autoista.
Valtionrautatiet 1912-1937/Suomen rautateiden 75-vuotispäiväksi julkaissut Rautatiehallitus, osa 2, 1937 (s 457-458)
Kiiskinen, Kyösti: Rautahevon kyydissä : junamatka Matin ja Liisan päivistä Pendolinoon, 1996 (s 76)
Eonsuu, Tapio: Suomen veturit Osa 2 : Moottorikalusto, 1995
(s 98-113)
Suuri raideliikennealbumi : kuvia meiltä ja muualta = Stort…
Kyseinen kappale löytyy nuottivihosta, jonka nimi on Uusia suomalaisia valsseja 1.- Lahti: CAJ Music.
Se on Tampereen kaupunginkirjastosta saatavissa, mutta koska sitä tarvitaan jo lauantaina, aika ei riitä postilähetykseen. Se on saatavissa myös ainakin Seinäjoen ja Nurmon kirjastoista, jotka ovat Kauhajoelta katsoen Tamperetta lähempänä.
Tekijänoikeudellisista syistä nuotista ei voida faksata kopiota.
Kaarina Helakisan toimittama runovalikoima Pikku Pegasos saattaisi olla avuksi. Kirjaan on koottu "400 kauneinta lastenrunoa" ja sieltä löytyy myös 50-luvun lapsille runoilleiden runoilijoiden kuten Immi Hellenin. Martti Haavion, Arvid Lydeckenin, Lauri Pohjanpään, Sakari Topeliuksen ym. tunnetuimmat runot.
Sijaintitietoja voit etsiä Helmet -aineistotietokannasta
www.helmet.fi
Olethan tarkastanut internetselaimesi asetuksista että sinulla ei ole ponnahdusikkunoiden estoa päällä? Jos on niin silloin tuo linkki ei aukea. Eli mene internetasetuksiin ja sieltä "pop-up blocker" settings kohtaan. Sieltä saat muokattua asetukset kuntoon ja tuon ikkunan pitäisi aueta.
Tarkoitat varmaan yleisiä kirjastoja (kaupungin- ja kunnankirjastoja).
Nordic statistical year bookista (2009) löytyy kaksi pohjoismaisiin kirjastoihin liittyvää tilastoa, kokoelmien koko ja lainaus.
Yleisten kirjastojen kokoelmat vuonna 2008:
Suomi 40 508 000
Ruotsi 39 520 000
Norja 21 788 000
Tanska 25 993 000
ja lainausluvut:
Suomi 99 777 000
Ruotsi 58 263 000
Norja 23 977 000
Tanska 71 640 000
Islannin tilastot puuttuvat. Nuo kaksi tilastoa lienevät yksiselitteisimpiä. Jo kirjastojen määrää koskevat luvut ovat tulkinnanvaraisempia, sillä keruuperiaatteet tuntuvat pohjoismaissakin eroavan jonkin verran toisistaan, ks. oheinen linkki koskien pohjoismaisten kirjastojen määrää
http://iflastat.wordpress.com/2010/08/15/how-many-nordic-…
Helsingin kaupunginkirjasto ottaa kirjalahjoituksia vastaan, mutta kirjasta riippuu, voidaanko sitä ottaa kokoelmiin. Yleisesti ottaen uusia kirjoja otetaan oikein mielellään, mutta vanhoista, huonokuntoisesta tai vähän lainattavista kirjoista kirjastot joutuvat yleensä kieltäytymään, koska hyllytila on rajallista. Isoilla kirjastoilla on yleensä mahdollisuus ottaa hiukan harvinaisempaakin aineistoa, kun taas pienillä kirjastoilla ei välttämättä ole mahdollisuutta pitää yhtä paljon erikoisalojen tai harvinaisempien kielten kirjallisuutta. Helsingissä kokoelmaltaan suurimpia kirjastoja ovat Pasilan pääkirjasto, Itäkeskuksen kirjasto, Töölön kirjasto, Rikhardinkadun kirjasto ja Kallion kirjasto.
Jos kirjoja ei ole kovin paljon, voit vaikka…
Hei, Mikkelin kaupunginkirjasto - Etelä-Savon maakuntakirjaston toimipisteissä voi käyttää omaa tietokonetta. Varsinaista tiettyä tilaa ei ole. Ottamalla yhteyden henkilökuntaa, saat myös Wlan-tunnukset.
Pelkästään Marie Thèrèsestä tai Marie-Thérésestä kertovaa suomenkielistä painettua teosta ei löytynyt, mutta Marie Antoinettesta löytyy HelMet-kirjastossa kyllä suomeksikin kirjoja.
Uusin suomeksi ilmestynyt on Carolly Ericksonin Minä, Marie Antoinette (suomentanut Taina Wallin). Toinen kirja on Joan Haslipin teos Marie Antoinette (suomentanut Eila Salminen). Luulisi näissä teoksissa olevan jotain myös Marie-Thérésestä. Suosittelemme tutustumista näihin teoksiin.
Lisäksi kirjastosta löytyy aikalaismusiikkia ja DVD -elokuvia (napsauta linkkiä) http://haku.helmet.fi/iii/encore/search?formids=target&suite=def&reserv…
HelMet-palvelusivuston tapahtumakalenterin mukaan pääkaupunkiseudun kirjastoissa ei ainakaan tämän syksyn aikana järjestetä saksankielisiä satutunteja. Mitään tietoa ei löytynyt myöskään siitä, että jokin muu taho järjestäisi vastaavankaltaista ohjelmaa lapsille pääkaupunkiseudulla.
Jos toivot, että saksankielisiä satutunteja järjestettäisiin jossain HelMet-kirjastossa, sinun kannattaa antaa kirjastolle palautetta asiasta. Alla olevasta linkistä löydät palautelomakkeet, joko eri kaupunkien kirjastoille erikseen tai yhteisen lomakkeen HelMet-palautetta varten.
http://www.helmet.fi/fi-FI/Vinkit/Tapahtumat
http://www.helmet.fi/fi-FI/Palaute(3938)
Pietariin pääsee junalla Helsingistä, ja siitä eteenpäin myös Arkangeliin. Yksi reitti olisi Helsinki-Pietari-Vologda-Konosa-Arkangeli. Reitin voi nähdä rautatiekartasta, joka löytyy Wikipedia-commonssista: http://commons.wikimedia.org/wiki/File:Russia_Rail_Map.svg
Venäjälle suuntautuvasta junamatkasta voi kysyä lisää myös VR:n palvelunumerosta:
Junalla Venäjälle 0600 41 905
ma-su klo 7-22
1,99 €/vastattu puhelu + pvm
Venäjän suuntaan lähtevät aikataulut löytyvät myös VR:n sivuilta:
http://www.vr.fi/fi/index/aikataulut/aikataulutvenajalle.html
Venäjän maantiet löytyvät pääpiirteissään tästä kartasta:
http://www.ezilon.com/maps/europe/russia-road-maps.html
Maantiethän löytyvät myös googlen kartoista.
Tiedustelimme asiaa Sotaveteraaniliitosta (www.sotaveteraaniliitto.fi ) ja Postimuseosta (www.postimuseo.fi ).
Sotaveteraaniliitosta saimme tietää, että Pro Patria -muistotaluja ei ole koottu yhteen tiedostoon kuten sotamuistomerkit.
Postimuseon kirjastolla (Tampere) oli asiasta ensi käden tietoa. Kirjaston informaatikon vastaus kuuluu näin:
”Postin sankarivainajien muistotaulut on paljastettu 8.6.1941 ja 10.2.1952. Kummastakin tapahtumasta on selostus Postitorvi -lehdessä.
Ensimmäisessä taulussa on 68 talvisodassa kuolleen henkilön nimet aakkosjärjestyksessä sekä syntymä- ja kuolinaika.
Jatkosodassa vainajia oli 204 ja nimet sisältäviä tauluja kaksi, jotka sijoitettiin ensimmäisen taulun kummallekin puolelle.
Vainajat olivat henkilöitä…
Arvot Turtiaisen runo Orpo sisältyy kokoelmaan Minä rakastan (Tammi) vuodelta 1955. Runo on luettavissa myös esimerkiksi Turtiaisen runojen kokoelmasta Runoja 1934 - 1969 (Tammi, useita painoksia).
https://finna.fi
Turtiainen, Arvo: Runoja 1934-1968 (Tammi, 1981)
Katja-sarjaa on ilmestynyt 12 kirjaa, ja 13. osa Katja Kuubassa ilmestyy vuonna 2000. Sarjassa ensimmäisenä on ilmestynyt Katja New Yorkissa ja vuonna 1999 Katja au pairina. Saat koko listan esille esim. Helsingin kaupunginkirjaston Plussa-tietokannasta hakemalla tekijän nimellä.
Yksi hyvä keino saada tietoa kirjailijasta on ottaa yhteys suoraan kustantajaan. Samoin kannattaa tutkailla Kirjallisuusarvosteluja-nimistä lehteä(tulee ainakin suurien kirjastojen käsikirjastoihin), lasten aineistosta ilmestyy sarjassa C-osa, josta löytyy tietoa ilmestyneistä kirjoista ja kirjailijoista.
Laulu on suomennettu. Sen suomenkielinen nimi on "Puutarhassa" ja
se alkaa: "Käyn yksinäin puutarhahan...". Suomentajaksi on
Yleisradion Fono-tietokannassa merkitty Tytti Träff tai Tytti Vanhala.
Nuotissa Vaeltajan lauluja 1 (toim. Paavo Virtanen) suomentajaksi
on merkitty Tytti Vanhala. Suomeksi laulun ovat levyttäneet
Jorma Elorinne ja gospelyhtye Via.
Helmet-kirjastojen IndieFlix-palvelu muuttui vuonna 2016 nimeltään InstantFlix-palveluksi, erotukseksi yleisesti kuluttajille tarjotusta IndieFlix-palvelusta. Valitettavasti InstantFlix-elokuvapalvelun tilaus päättyi 31.5.2017 palvelun vähäisen käytön vuoksi.
http://www.helmet.fi/fi-FI
Oletko lukenut J. R. R. Tolkienin Hobitti, eli Sinne ja takaisin -kirjan, Taru sormusten herrasta -trilogian tai George R. R. Martinin A Game of Thrones -kirjasarjan? Kotimaisia, fantasiamaailmaan sijoittuvia kirjoja ovat esimerkiksi Emmi Itärannan Kudottujen kujien kaupunki, Johanna Sinisalon Ennen päivänlaskua ei voi ja Maria Turtschaninoffin Maresi-kirjat.
Netistä löytyy myös sivustoja, joilta voi etsiä kirjasuosituksia aiemmin lukemiensa kirjojen perusteella. Esimerkiksi Kirjasampo (https://www.kirjasampo.fi/) ja Goodreads (https://www.goodreads.com/) ovat tällaisia. Kirjasammon sivuilla suositellaan aikuisille muun muassa George R. R. Martinin teosta Valtaistuinpeli ja Andrzej Sapkowskin kirjaa Viimeinen toivomus. Lista löytyy…
Turun kaupunginkirjaston varastossa on muutamia teoksia luokassa 69.622, jotka käsittelevät Suomen rautatielaitoksen historiaa kuten Sohlman, K.E.: Piirteitä rautateiden historiasta ja Suomen valtionrautatiet 1862-1912. Uudemmasta kehityksestä kertoo sarja Valtionrautatiet, joka käsittää osat
1912-1937, 1937-1962 ja 1962-1987.
Aineistorekisteristämme voit myös hakea materiaalia esim. asiasanoilla "rautatiet"/"raideliikenne"/
"rautatieliikenne" ja yhdistämällä sen asiasanaan "historia".
Kyrön asemasta löytyi hyvin vähän aineistoa. Varastossa on teos Rautatieden arkkitehtuuri (lk. 72.36),
joka kertoo Suomen asema-arkkitehtuurista yleensä. Laajemmin asiaa käsitellään teoksessa
Valanto, Sirkka: Suomen rautatieasemat vuosina 1857-1920, jossa…
