Ranskalainen Nobel-kirjailija Albert Camus (s.1913) kuoli 4. tammikuuta vuonna 1960 auto-onnettomuudessa Villeblevinissa lähellä Pariisia. Auton, joka oli merkiltään Facel Vega FV3b, omisti hänen kustantajansa Michel Galimard. Camus ei itse ohjannut onnettomuusautoa.
Tapahtumapaikalla otettu kuva kolariautosta löytyy osoitteesta
http://www.viewimages.com/Search.aspx?mid=2667834&epmid=3&partner=Google .
Kuva löytyy Googlen kuvahausta myös mm. hakusanoilla facel vega wreck.
Kuvan alla olevassa tekstissä sanotaan, että kuva on vain katselutarkoitukseen.
Muut lähteet:
http://www.meta-religion.com/Philosophy/Biography/Albert_Camus/albert_c…
http://de.wikipedia.org/wiki/Albert_Camus#Tod
Kiinan kieltä on kirjoitettu ajankohdasta ja tarkoituksesta riippuen ylhäältä alas (jolloin suuntana on oikealta vasemmalle) ja horisontaalisesti joko vasemmalta oikealle tai oikealta vasemmalle. Nykyisin käytössä oleva muoto lienee sama kuin suomessa eli vasemmalta oikealle, mutta koska löytämästäsi sanasta ei voi olla varma ja kyseessä on niinkin pysyvä asia kuin tatuointi, kehotan tarkistamaan asian (ja sanan oikeellisuuden yleensä!) jollakin kiinan kielen taitajalla. Jollet tunne ketään joka osaisi kiinaa todella hyvin, asiaa kannattaa tiedustella vaikkapa Suomi-Kiina-seuralta, sähköpostiosoite kiinaseura@lasipalatsi.fi. Muita mahdollisia tahoja ovat mm. kiinan kielen opettajat, joita löydät esim. yliopistoilta ja joiltakin…
Tarkkoja vastauksia kysymyksiisi on vaikea antaa, mutta Suomen Urheilukirjastosta kerrottiin, että käyttäytyminen kilpakentillä on muuttunut vapaammaksi viimeisimmän 20 vuoden aikana. Sitä ennen toimittiin muodollisemmin esim. lippujen käsittelyn suhteen eikä kuvaajille poseerauskaan ollut niin yleistä. Mainittakoon kuitenkin eräs varhainen poikkeus lipun käsittelyssä: Jo vuonna 1920 Antwerpenin Olympialaisten maratonin voittaja Hannes Kolehmainen piti harteillaan Suomen lippua. Linkki Kolehmaisen kuvaan ohessa:
http://www.urheilumuseo.fi/Default.aspx?tabid=3390
Kansallisdiskografia Violan mukaan tätä joululaulua on löytynyt vain äänitteinä, kasettina ja äänilevynä, Kotikirkkoni joulun kellot : uusia hartaita joululauluja. - [Helsinki] : JP-Musiikki, p1981.Valkeaa joulua. 1990. Sound Cat (MiniMusic) MIC255.
Nuotteja ja sanoja ei siis näyttäisi olevan. Netistäkään ei näytä löytyvän laulun sanoja, mutta Youtubesta (http://www.youtube.com/) laulun nimellä hakemalla löytyy ainakin Maija Hapuojan esitys.
Tarkennetulla haulla aiheiksi itsetuho, lapset tai nuoret.
Silloin löytyy 15 tietokirjaa ja 5 romaania.
Muuttamalla hieman hakua esim. vaihtamalla hakusanaksi pelot, ahdistus tai masennus, voi löytyä vielä lisää aihetta sivuavia teoksia.
Mainitsemiesi uusien kirjojen lisäksi vanhempia:
Ahistaa! : mistä apu nuoren ahdistukseen? / Johanna Välimäki
Cut : the true story of an abandoned, abused little girl who was desperate to be part of a family / Cathy Glass
Kasvatuspsykologian näkökulmia ihmisen voimavarojen tueksi / Kaarina Määttä & Tuula Uusitalo
Nuorten sielunhoidon käsikirja / Heli Pruuki
Nuorisopsykoterapian erityiskysymyksiä. 9 : Itseään viiltelevä nuori / Timo Niemi
Bleeding to ease the pain : cutting, self-injury, and the…
Katja-sarjaa on ilmestynyt 12 kirjaa, ja 13. osa Katja Kuubassa ilmestyy vuonna 2000. Sarjassa ensimmäisenä on ilmestynyt Katja New Yorkissa ja vuonna 1999 Katja au pairina. Saat koko listan esille esim. Helsingin kaupunginkirjaston Plussa-tietokannasta hakemalla tekijän nimellä.
Yksi hyvä keino saada tietoa kirjailijasta on ottaa yhteys suoraan kustantajaan. Samoin kannattaa tutkailla Kirjallisuusarvosteluja-nimistä lehteä(tulee ainakin suurien kirjastojen käsikirjastoihin), lasten aineistosta ilmestyy sarjassa C-osa, josta löytyy tietoa ilmestyneistä kirjoista ja kirjailijoista.
Truffautin v. 1968 ohjaamaa elokuvaa Morsian pukeutui mustaan ei ole suomeksi tekstitettynä videoversiona olemassa, joten Suomessa on hankala saada nauha katsottavaksi musiikin tekijöiden tarkastamista varten. Halliwellin elokuvahakemiston mukaan ko. elokuvan musiikin on tehnyt Bernard Herrman, mutta ei ole tietoa siitä onko elokuvassa hänen musiikkinsa lisäksi myös esim. Vivaldin musiikkia. Voit tiedustella lisää Suomen elokuva-arkiston kirjastosta, sähköposti kirjasto@sea.fi Suomen elokuva-arkiston osoite Internetissä: http://www.sea.fi
Monet sokerittomia mokkapaloja leipovat tuntuvat käyttävän kuorrutukseen ksylitolia eli koivusokeria:
https://thequeenofdelicious.com/sokerittomat-mokkapalat/
Entä miten olisi paahdetut kookoslastut, näyttävät ainakin herkullisilta mokkapalojen päällä:
https://www.prinsessakeittio.fi/2015/02/sokerittomat-mokkapalat.html
Tai kookoshiutaleet:
https://www.kotikokki.net/reseptit/nayta/46598/Muhkeat%20moccapalat/
Joku on käyttänyt myös Sukrinia:
http://poppaa.blogspot.com/2010/08/sokerittomat-mokkapalat.html
Tai sitten tosiaan Steviaa pinnalle ripoteltuna:
https://www.hannasumari.fi/2016/viisi-ihanaa-reseptia-sokerittomiin-her…
Pallomaisesti haarovat kasvit, jotka tuulen kuljettamina kierivät pitkin aavikoita ja preerioita ovat suomalaisille tuttuja ainakin lännenelokuvista. Tällaisia kasveja kutsutaan aro- tai aavikkokierijöiksi. Kypsytettyään siemenensä ne katkeavat juurenniskasta ja lähtevät tuulen puskemina matkaan, karistaen siemeniään taipaleellaan. Eräät monivuotiset kierijät pystyvät jopa juurtumaan uudelleen maahan ja jatkamaan kasvuaan.
Suomen kasvilajeista kierijöihin kuuluu esimerkiksi unkarinpernaruoho. Meillä kierijät saavat kovimmat kyydit talvisin jäällä tai avomaalla kovalla hankiaisella.
https://www.luontoportti.com/suomi/fi/kukkakasvit/unkarinpernaruoho
Nokkahuilu on satoja vuosia vanha soitin, jonka suosio alkoi kuitenkin hiipua 1700-luvun lopulla, kun poikkihuilu syrjäytti sen. 1900-luvun alussa vanhasta musiikista ja vanhoista soittimista kiinnostuttiin uudelleen. Myös Arnold Dolmetsch kiinnostui vanhoista soittimista ja rakensi vuonna 1919 ensimmäisen kopion vanhasta nokkahuilusta.
Saksassa vaikutti 1920-1930-luvuilla nuorisoliike, joka pyrki edistämään musiikin harrastamista kodeissa ja kouluissa. Säveltäjä ja musiikkipedagogi Carl Orff (1895-1982) kehitti koulusoittimiston, jota käytetään suomalaisissakin kouluissa. Hän otti nokkahuilun soittimistoonsa ystävänsä Curt Sachsin suosituksesta.
Suomeen nokkahuiluinnostus tuli Saksan ja Ruotsin kautta. Suomessa nokkahuilua on käytetty…
Digihautaus.fi -verkkopalvelussa on vapaamuotoisesti kuvattu, mitä asioita digitestamenttiin on hyvä kirjata, mutta valmista mallipohjaa ei palvelussa ole: https://www.digihautaus.fi/digitestamentti/
Lisäksi löytyi malliasiakirja digitaaliseksi tahdoksi, josta voi olla myös apua: https://www.hok-elannonlakipalvelu.fi/fileadmin/user_upload/lakinostot/Digitaalinen_tahtoni_lomake_2022.pdf
Fiskars Finland Oy:n kuluttajapalvelun mukaan Ballo-kynttilälyhtyjä on valmistettu 10 värissä. Värit ovat kirkas, sininen, vaaleansininen, vaaleanvihreä, harmaa, merensininen, mustikansininen, vedensininen, hiekka ja punainen.
Nailoniset sukkahousut yleistyivät Suomessa 1960-luvulla, mutta villaisia ja muita kudottuja sukkahousuja on ollut käytössä jo ennen sitä. Finnasta löytyy kuvia 1940-luvulta, joissa naisilla ja lapsilla sanotaan olevan jalassa sukkahousut. Myös mm. 1920-1930-luvun lehdissä on mainoksia sukkahousuista. Sota-aikaan on siis ollut käytössä jonkinlaisia sukkahousuja. Alla linkkejä, joista voit tutustua valokuviin, sukkahousujen historiaan ja aiempaan vastaukseen tässä palvelussa.LinkitKysy kirjastonhoitajalta: Oliko Karjalan lapsilla sota-aikana sukkahousuja? https://www.kirjastot.fi/kysy/luin-mirja-maen-monin-tavoin?language_content_entity=fiYle: Sarkahousut, sukkahousut, salihousut... https://yle.fi/a/3-9584482Kaleva: Yhdenkoon vallankumous…
Kysy kirjastonhoitajalta -etätietopalvelu on osa yleisten kirjastojen yhteisiä verkkopalveluita (Yleisten kirjastojen verkkopalvelut - www.kirjastot.fi). Etätietopalvelu on kirjastojen yhteinen palvelu, jossa kysymyksiin voidaan vastata missä tahansa palvelussa mukana olevassa kunnassa.
Vastaushetkellä lokakuussa 1999 mukana on kymmenen kuntaa, jotka siis periaatteessa vastaavat yhdessä kaikista yleisiin kirjastoihin tulevista etätietopalvelukysymyksistä. Nykymuodossaan palvelu on koekäytössä tämän vuoden loppuun asti. Kysymyksiä on tullut tähän menessä yli 640.
Vastaukset pääsääntöisesti arkistoidaan. Tietopalvelua varten on erityinen tietokantapohjainen, selaimella toimiva vastaussovellus ja arkisto. Parhaillaan suunnitellaan…
hei,
Haku yliopistokirjastojen yhteisluettelosta Lindasta tuotti hakusanoilla "fantasiakirjallisuus" ja "kirjallisuudentutkimus" 70 viitettä. Samoin sanoilla "tieteiskirjallisuus" ja "kirjallisuudentutkimus". Lindaa voit käyttää ainakin Helsingin yliopiston opiskelijakirjastossa (Vuorikatu 7) sekä kaupunginkirjaston asiakastyöasemilla. Haluamiesi teosten saatavuustiedot voit sitten tarkistaa joko plussasta http://www.libplussa.fi/ tai helkasta (Helsingin yliopiston kirjastot) http://helka.csc.fi/. Plussasta löytyy noin 16 viitettä samaisilla sanoilla. Valitse monipuolinen haku ja hae teoksia joiden asiasana on fantasiakirjallisuus ja tarkenna toiseksi asiasanaksi kirjallisuudentutkimus.
Voisit pohjustukseksi lukaista…
Turun kaupunginkirjaston aineistorekisteristä http://borzoi.kirja.turku.fi/Intro?formid=form1 ammattiyhdistysten jäsenlehtiä voi etsiä asiasanalla "ammattiyhdistyslehdet" tai kustantajan nimellä esim."Metallityöväen liitto". Näitä lehtiä varastoidaan yleensä aika lyhyen ajan, esim. Metallityöväen liiton julkaisemaa Ahjoa http://www.metalliliitto.fi/metaalku.htm varastoidaan vain 2 vuotta. Sinun kannattaa mennä Turun yliopiston kirjastoon, jossa kyseistä lehteä on varastona 1949 alkaen http://volter.csc.fi/cgi-bin/Pwebrecon.cgi?PAGE=sbSearch&SEQ=2002020417…
Ammattiyhdistyslehtiä löytyy myös julkaisusta Ilmoitushinnat 2001: printtimedian perushakemisto, jossa on oma osuutensa ammatti-, harraste- ja järjestölehdille.
Kaari Utrio on opiskellut Helsingin yliopistossa historiaa ja kirjoittanut sekä romaaneja että tietokirjoja. Kirstin (aik. nimellä Kartanonherra ja kaunis Kirstin) on Utrion esikoisromaani (siis fiktiota), joka kertoo 1500-luvun Ruotsi-Suomesta. Teoksen loppupuolella Utrio kertoo enemmän ajan historiallisista tapahtumista, Kustaa Vaasan ja Eerik XIV:n sotaretkistä. Voisi sanoa, että Utrion romaanit ovat yhdistelmä realismia ja romantiikkaa.
Sofi Oksasesta saa tietoa hänestä kirjoitetuista lehtiartikkeleista,joissa kerrotaan hänen elämänvaiheistaan ja kirjailijakuvastaan.
Lehtiä saa lainaksi useista pääkaupunkiseudun kirjastoista, voit tarkistaa kirjastot pääkaupunkiseudun yhteisestä tietokannasta:
http://www.helmet.fi/
Seuraavissa lehdissä on artikkeleita:
AVOTAKKA 2004 NRO 9b, s. 122 : Grön,Nette: Kirjailijan kammiossa.
HIIDENKIVI 2004, NRO 2 s.39-40 : Ropponen, Ville: Stalinin lehmät syö valtarakenteita.
ANNA 2003, NRO 41, s.8-11 : Halmekoski, Tuija: Esikoiskirjailia Sofi Oksanen: tukevasti marginaalissa
KAJASTUS 2003, NRO 4-5, S.23-25: Hänninen, Jera:Kosketuspintaa etsimässä.
