Most read answers

Question Reads Rating Answered Open Answer
Tarvitsisin suomenkielisen nimen kasville Glaucium flavum crantz, englanniksi yellow horned poppy? 1151 Otavan kasvitiedon mukaan (s.126) Glaucium flavum Crantz on Keltaneidonunikko. (Blamey: Otavan kasvitieto, 1994. Otava)
Lars Huldenin runo alkaa sanoilla Mitä mieltä olet / viinasta, Runeberg? - - Mistä kokoelmasta ko. runo löytyy? miltä vuodelta? 1151 Kyseinen runo löytyy ainakin Lars Huldenin kirjasta Pitkäätanssia. KY 1979, sen osiosta J.L. Runeberg och hans vänner 1978.
Onko jotain erityisiä ohjelmia/sivustoja, joilla voi etsiä kaunokirjallisia plagiointeja? Opettaja epäilee, että oppilaan kirjaoittama aine on plagioitu… 1151 Valitettavasti opettajan on useimmiten mahdotonta tunnistaa kaikkia plagiaatteja. Googlaamallakaan ei tämänkaltaista vilppiepäilyä välttämättä pysty selvittämään. Tietojenkäsittelytieteet tarjoavat mahdollisuuksia digitaalisen informaation vertailuun ja siten plagiaattien jäljittämiseen. On olemassa ohjelmia, jotka mahdollistavat dokumentin lataamisen netin yli, jolloin ohjelma etsii, onko siinä suoria lainauksia muista dokumenteista. Erilaisia vertailualgoritmeja on kehitetty ympäri maailmaa (esim. Tampereen Teknillisen yliopiston kehittämä Plakki työkalu) mutta tällaiseen tuskin on mahdollisuuksia missään koulussa. Plagiointi voi olla myös tahatonta, ts. ei tiedetä että näin ei saa toimia tai ajatellaan, että näin jopa tulee toimia.…
Welho-laajakaistat onko saatavilla Welho-laajakaistoja järvenpääläisille Helsingin kaupungin kirjastosta ilmaiseksi lainaan kahdeksi viikoksi ja myös… 1151 Welho-laajakaistoja voi lainata Helsingistä Pasilan ja Itäkeskuksen kirjastoista sekä Kirjasto 10:stä ja Kohtaamispaikalta. Vantaalla niitä lainataan Tikkurilan, Länsimäen, Myyrmäen ja Hakunilan kirjastoista. Lainaaja voi asua missä vain Suomessa, mutta hän tarvitsee Helmet-kirjastokortin. Kannettavia tietokoneita Helmet-kirjastoista ei lainata. Kirjastojen asiakastietokoneiden käyttöaika on yleensä 1-2 tuntia päivässä, mutta ainakin Pasilan kirjastossa on yksi tietokone, jolle voi varata ajan neljäksi tunniksi kerrallaan.
Mistä voisi lainata kuvateoksen Harlusta. ISBN 952-91-1105-3 Tehtaiden savuja ja kukkaketoja. Gummerus 1999. Tätä ei löydy Helmet-kirjastoista. 1151 Kysymääsi kirjaa Tehtaiden savuja ja kukkaketoja : kuvia Harlusta ei tosiaan löydy Helmet verkkokirjastosta. Opiskelijakirjastoon sekä Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran kirjastoon teos on hankittu. Saatavuuden voit tarkistaa osoitteessa https://finna.fi SKS:n kirjaston yhteystiedot löytyvät osoitteessa http://www.finlit.fi/kirjasto/index.htm Tällä hetkellä kirja on saatavilla SKS:n kirjavarastossa.
Voiko yksityishenkilö käyttää kirjastosta lainaamaansa musiikkia (melko uutta) oman runoesityksensä taustamusiikkina yleisöesityksessä? Esitys voi olla… 1151 Hei, kannattaa varmistaa asia Teostosta http://www.teosto.fi/teosto/websivut.nsf. Se, että musiikki on lainattu kirjastosta, ei muuta asiaa. Kyse on julkisesta esittämisestä. Kun esitys on julkinen, tilaisuuden järjestäjä tarvitsee esittämiseen musiikin tekijöiden luvan. Edellisestä on kumminkin poikkeuksia. Tällaisia poikkeuksia voivat olla se, että teosten esittäminen ei ole pääasia, tilaisuus on maksuton eikä sitä järjestetä ansiotarkoituksessa. Tekijänoikeuslaki löytyy osoitteesta http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1961/19610404?search%5Btype%5D=pi….
Kauanks kirjaston koneel saa olla? 1151 Se, kuinka kauan kirjaston tietokoneella saa olla, riippuu kirjastosta ja sen tietokoneista. Helsingin kaupunginkirjaston toimipisteissä on pikakoneita, joita voi käyttää vain 15 tai 30 minuuttia. Kirjastoissa on myös koneita, joilla voi olla kokonaisen tunnin, kaksi tuntia tai peräti neljä tuntia. Kaikissa kirjastoissa ei kuitenkaan ole kahden tai neljän tunnin koneita. Jos koneelle ei ole tulossa ketään sen jälkeen, kun tunti tai muu varausaika on kulunut, konetta saa ehkä käyttää vielä pidempään. Tarkempia tietoja siitä, kuinka pitkän aikaa koneella voi olla, saat omasta kirjastostasi, jonka henkilökunta neuvoo sinua varmasti mielellään. Voit myös itse katsoa tietyn kirjaston tietokonevalikoimaa osoitteesta https://varaus.lib.hel.fi.…
Onko tullut uutta tietoa ja tutkimusmateriaalia jääkiekkovammoista? Vuoden 2005 jälkeen julkaistua. 1151 Melinda-yhteisluettelosta löytyivät seuraavat viitteet opinnäytteistä: Poutiainen, Piritta. Comparison of impact characteristics of different ice hockey arena dasher boards. Jyväskylä, 2011. - Pro gradu -työ : Jyväskylän yliopisto, liikuntabiologian laitos, biomekaniikka Purmonen, Sanna. Yleisimmät jääkiekkovammat ja niiden ensiapu. Joensuu, 2010. - AMK-opinnäytetyö : Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu, Hoitotyön koulutusohjelma. Matilainen, Sanna. ; Viljamaa, Anna. Preventiivinen fysioterapia juniorijääkiekkoilijoiden vammojen ennaltaehkäisyssä : lihastasapaino ja asenne vammoja ennaltaehkäisevään harjoitteluun. [Turku] : Turun ammattikorkeakoulu, 2009. - AMK-opinnäytetyö : Turun ammattikorkeakoulu, fysioterapian koulutusohjelma, 2009.…
Mistä voisin löytää tiedon, olenko ensimmäinen suomalainen naisrunoilija, joka on päässyt osaksi amerikkalaista ja siellä julkaistavaa runokokoelmaa? 1151 Suomalaisten naisrunoilijoiden kokoelmia on julkaistu aikaisemminkin Yhdysvalloissa. Esimerkiksi Eeva-Liisa Mannerin, Märta Tikkasen ja Edith Södergranin runoja on julkaistu englanninkielisinä käännöksinä Yhdysvalloissa. Antologioissakin suomalaisia naisrunoilijoita on ollut mukana. Esimerkiksi kokoelmassa ”Salt of Pleasure” (New Rivers Pr., 1983) on Katri Valan, Eeva-Liisa Mannerin, Anja Vammelvuon, Aila Meriluodon, Helena Anhavan, Eeva Kilven, Mirkka Rekolan ja Sirkka Turkan runoja. Muitakin kuin suomalaisia runoilijoita on taas mukana esimerkiksi antologiassa ”The other side of landscape : an anthology of contemporary Nordic poetry” (Slope, 2006); suomalaisista siellä on mukana Helena Sinervo. Vielä kansainvälisempi on sarjan ”…
Minä vuonmna Martti Haavio julkaisi runonsa Laulu Nukkumatista? En kysy nyt Sinisen unen eli muutetun version syntyaikaa vaan alkuperäisrunoa. 1151 Laulu Nukkumatista on sepitetty kesällä 1937 kertoo Aale Tynni-Haavio Martti Haavion Iloisen lorukirjan alkusanoissa.
Mistä saan tietoa Tuija Lehtisestä? 1151 Internetistä löydät tietoa esim. Suomen nuorisokirjallisuuden nettimatrikkelista, josta kirjailijat löytyvät aakkosjärjestyksessä. Osoite on http://www.nuorisokirjailijat.fi/ Kunkin kirjailijan kohdalta löytyy lähdeluettelo, jossa mainitaan myös kirjoja, joista löytyy tietoa ko. kirjailijasta.
Mistä saan luettelon sadan suurimman kunnan/kaupungin pääkirjastoista osoitteineen? 1151 Yleisten kirjastojen verkkopalvelut sivulta löytyy Mainio-kirjastotietokanta ( http://mainio.kirjastot.fi/ ) , josta voit etsiä kunnan- ja kaupunginkirjastojen osoite/yhteystiedot. Palvelussa on aakkosellinen luettelo kirjastoista ja lisäksi tietoja voi etsiä kirjastoittain tai alueittain.
Etsin nuottia ja sanoja tangoon nimeltä "Muista minua". Lieneekö tämä sama kappale kuin "Muista mua" ja/tai "Muista minua silloin". Olen itse yrittänyt etsiä… 1151 Kyseessä on todennäköisesti Toivo Kärjen salanimellä "Pedro de Punta" säveltämä ja Reino Helismaan sanoittama Muista minua. Sen alkusanat ovat "Sinä muista minua silloin". Nuotti löytyy monista kokoelmista, kuten Suuri toivelaulukirja 6, Kultainen laulukirja, Kultainen tangokirja 1 ja 107 kitaralaulua. Tangon ovat tulkinneet mm. Katri Helena, Reijo Taipale, Tapani Kansa, Arja Koriseva ja Erkki Junkkarinen. Vaihtoehtoja on valtavasti ja todennäköisesti omasta lähikirjastosta löytyy jokin sopiva. Jollei löydy, tilaamalla kyllä saa. Heikki Poroila
Voisitko lähettää minulle tietoa Henrik Ibsenistä? 1150 Tietoa suomeksi Henrik Ibsenistä löydät erilaisista hakuteoksista, esim. Kansojen kirjallisuuden osasta 9. Netistäkin löydät Ibsenistä tietoa, esim. englanniksi tai norjaksi. Osoitteita ovat esim. http://www.ibsen.net/ http://www.unc.edu/~lkelly/mybibliography.html http://www.kirjasto.sci.fi/ibsen.htm http://www.imagi-nation.com/moonstruck/clsc5.htm
Mistä löytyvät seuraavan Väinö Linnan Täällä Pohjantähden alla -teoksessa esiintyvän laulun sanat kokonaisuudessaan ja mikä on kappaleen nimi?: "Työ suomen… 1150 Kysymäsi laulun nimi on Kansalaismarssi, jonka on säveltänyt Aatto A. Lumme ja sanat ovat Severi Nuormaan. Siteeraamasi sanat ovat laulun ensimmäinen säkeistö. Laulussa on vielä kaksi muuta säkeistöä. Nuotit ja sanat lauluun löytyvät ainakin kirjoista: Siukonen, Wilho: Nuorten laulukirja... Musiikki ja me 7-9 : oppilaan kirja
Mistä löydän kiinalaisen merkin: Sävel, nuotti? 1150 Kiinalaiset merkit sävel ja nuotti löytyvät ainakin suomi-kiina sanakirjoista esim. teoksesta Li, Guangyun: Suomi-kiina suursanakirja (2005).
Kuinkakohan paljon arvoa on vuoden 1916 yhden markan paperirahassa sarjanumero on 19839040? 1150 Suomen rahat arviohintoineen 2005 –teoksen mukaan sen arvo on 1-4 euroa kuntoluokasta riippuen.
Olen jo kauan etsinyt tietoa, että kuinka oppia vatsastapuhujaksi, mutta tuloksetta. Olisiko kirjastossa mitään kirjaa siitä aiheesta. 1150 Vatsastapuhumisesta löytyy Suomen eri kirjastoista useitakin kirjoja: Stadelman, Paul, Ventriloquism made easy : [how to talk to your hand without looking stupid!] / Paul Stadelman and Bruce Fife. Colorado Springs : Java, 1989 Boley, Bill, Ventrilo-magic : how to combine magic and ventriloquism. Littleton : Maher Ventriloquist Studios, 1977. Mendoza, John, Ventriloquism made easy. Padell, 1955 ; New York. Nuorten maailma, Hki : Valitut palat, 1980. Disney, Walt, Mikki Hiiren taikatemput. [Helsinki] : Sanoma, 1990 (Keuruu : Otava)Sarja: Sudenpentujen kirjasto. King, Kolby, Ventriloquism made easy. Mineola (NY) : Dover Publications, 1997 Ritchard, Dan, Die Kunst des Bauchredens : Technik, Vortrag, ..1990. Björnberg, Karl-Axel, Buktalarboken…
Punainen Lanka-ohjelmassa, jossa oli vieraana Osmo Rauhala, Maarit Tastula luki Einstein-sitaatin, joka on jonkun Osmo Rauhalan taidekirjan mottona. Mikähän… 1150 Osmo Rauhala : mielen evoluutio -kirjan alussa on sitaatti Albert Einsteinilta kolmella kielellä.
Miten löydän tietoa puutarhamyymälöiden nykytilasta ja toiminnasta? Etsin tietoa ryhmätyötä varten, jonka tarkoituksena on selvittää puutarhamyymälöiden tilaa… 1150 Arto-artikkelitietokannasta löytyi muutama puutarhamyymälöitä koskeva lehtiartikkeli. Valitettavasti nämä eivät olleet ihan uusia, eivätkä kerro nykytilanteesta. Muutama esimerkki kuitenkin: - Jalkanen, Jyrki: Elämykset houkuttelevat puutarhamyymälään, Puutarha ja kauppa 2003:5 - Uimonen, Jyri: Etelä-Pohjanmaan taimistolla markkinointi ei häiritse tuotantoa, Viherympäristö 2001: 1 - Närhi, Seppo: Puutarhamyymälän suunnittelusta, Viherympäristö 1997:3 - Soini, Marianne: Uutta ajattelua puutarhakauppaan, Puutarha & kauppa, 2000:30 Esimerkkejä Aleksi-artikkelitietokannasta: -Puutarhakeskus voi olla keskellä metsää, Puutarhasanomat 2007:6 - Kalliopää, Katri: Puutarhojen kova kilpailu pitää taimien hinnat kurissa, Helsingin sanomat 1.5.2001…