Sortin lisäksi vanhoja kankaita, mm. lakanoita ja kodintekstiilejä voi Helsingissä viedä Reccin kierrätyspisteisiin:
http://recci.fi/?page_id=2
Pääkaupunkiseudun eläinsuojeluyhdistykseltä voi myös suoraan kysyä, onko heillä tarvetta käytöstä poistetuille kodintekstiileille.
https://sey.fi/paakaupunkiseudun-elainsuojeluyhdistys/pk-esy/yhteystiedot/
Sortti-aseman jäteopas ja yhteystiedot:
https://www.hsy.fi/fi/asukkaalle/lajittelujakierratys/jateopas/Sivut/default.aspx
https://www.hsy.fi/fi/asukkaalle/lajittelujakierratys/sorttiasemat/Sivut/default.aspx
HSY:n kierrätysohjeet:
https://www.hsy.fi/fi/asukkaalle/lajittelujakierratys/lajitteluohjeet/vaatteettekstiilit/Sivut/default.aspx
Suomen Tekstiili & Muoti -sivuston vinkit…
Vihanneslaulun sanat löytyvät usealtakin verkkosivustolta. Esimerkiksi täältä:
https://www.positiivarit.fi/varssypankki/lasten-lorut/kukkuu-kukkuu-pik…
Jerseyn saari on todellakin kruunun alusmaa, jonka valtion päämies on Britannian kuningas. Sillä on itsehallinto, oma taloushallinto ja omat tuomioistuimet, mutta sitä puolustaa ja edustaa kansainvälisissä yhteyksissä Yhdistyneen kuningaskunnan hallitus. Jerseyn hallinnon sivulla kerrotaan saaren hallinnollisesta asemasta ja sen historiallisesta taustasta, joka juontuu vuodelle 1204, jolloin Englannin kuningas hävisi Rouenin taistelussa Ranskan kuninkaalle Normandian, johon tuolloin kanaalin saaret kuuluivat. Kanaalin saaret saatiin kuitenkin houkuteltua pysymään Englannin kuninkaan alla ja erikoisasema on säilynyt. Samaisella sivustolla myös mainitaan, että Jersey on osa Brittein saaria, johon kuuluvat…
Helmet-kirjastossa varauksen tai lainan uusimisen voi tehdä joko paikan päällä kirjastossa, netin kautta Helmet-verkkosivuilla tai puhelimitse. Puhelimitse asioidessa on hyvä olla kirjastokortin numero valmiiksi lähettyvillä, sitä tarvitaan. Helmet-kirjastojen puhelinnumerot ovat Helmet-verkkosivuilla.
Lainat voi uusia viisi kertaa ellei niihin ole varauksia. Bestsellereitä, Pokkarihylly-kirjoja ja esineitä ei voi uusia. Uusiminen ei onnistu myöskään silloin, jos maksamattomia maksuja on 30€ tai enemmän.
Helmet verkkosivut Helmet
Yleensä syynä on tietoverkon kangertelu, mutta joskus vika voi olla myös käyttämässäsi tietokoneessa. Tarkemman diagnoosin saamiseksi sinun olisi parasta kääntyä suoraan oman kirjastosi henkilökunnan puoleen, jotta he voivat selvittää asiaa.
Ikävä kyllä kaiken kattavaa teosta Ruotsin taidehistoriasta ei ole suomeksi.
Ruotsiksi on kirjastojen kokoelmissa laajojakin ruotsalaisesta taiteesta kertovia teossarjoja. Pohjoismaisesta maisemamaalauksesta löytyy teos 1800-luvulta, mutta ei 1900-luvulta.
Yksittäisistä taiteilijoista kuten Carl Larssonista, Lars Jonssonista tai Anders Zornista löytyy tietoa suomeksi, samoin näyttelyjulkaisuja eri aiheista tai aikakausista on jonkin verran. Suomeksi on tietenkin laajoja teoksia ja teossarjoja maailman taiteesta, mutta niissä eri maista kertovat osiot ovat luonnollisesti suppeita.
Tässä muutama kirja poimittuna Tampereen kaupunginkirjaston kokoelmista - toivottavasti näistä on apua (suluissa painovuosi) :
YLEISTÄ AIHEESTA :
1. POHJOISMAIDEN…
Merja Jalosta voit kysyä lisätietoja myös kustantaja Kariston nettisivuilta osoitteesta: http://www.karisto.fi/portal/suomi/kustannusliike/kirjailijat/?aid=348&….
Hänestä löytyy hyvä esittely teosluetteloineen hakuteoksesta Kotimaisia lasten- ja nuortenkirjailijoita 3 s. 89-94. Kirja löytyy tietokirjaluokasta 86.1 meidän kirjastossamme.
Päivi Oikkonen/Lappeenrannan maakuntakirjaston lasten- ja nuortenosasto
Varsinaisia aikuisille tarkoitettuja käynnissä olevia esseekirjoituskilpailuja en onnistunut löytämään. Ylipäänsäkin tieto kirjoituskilpailuista on melko hajallaan eli kattavaa listaa ei näytä olevan olemassa. Kuitenkin esim. Netticolosseum –keskustelufoorumilla pyritään pitämään yllä päivitettyä listaa käynnissä olevista kilpailuista. http://tieteiskirjoittajat.utu.fi/netticolosseum/viewforum.php?f=6
Muita hyödyllisiä linkkejä ovat http://www.feiring.blogspot.com/#kilpailut (Teemakalenteri/Kirjoituskilpailut yms.)
http://www.katajala.net/jussi/kirjoittaminen/kirjoituskilpailut.php
http://www.uta.fi/~kasawa/tammerkyna/kilpailuja.html
http://www.finlit.fi/arkistot/keruut.htm
Yksi keino on hakea vaikka Googlella esim.hakusanoilla…
Todennäköisesti kirja on
Neuvosto-Viron arkipäivää / toim. Emmo Tammer. - WSOY, 2006.
Muita vaihtoehtoja:
Aikamatka hotelli Viruun / Sakari Nupponen. - Ajatus, 2007.
Urho Kekkonen ja Viro / Pekka Lilja ja Kulle Raig. - Minerva, 2006.
Vaarallinen Suomi : Suomi Eestin kommunistisen puolueen ja Neuvosto-Liiton KGB:n silmin. - Minerva, 2004.
Huvia ja hyötyä lapsille : leikkikaluteollisuutta Neuvosto-Virossa. - Turun maakuntamuseo, 2007 (Näyttelyesite).
Vuokselan lautta- tai lossiliikenteestä löytyy tietoa kahdestakin lähteestä:
KÄHÄRI, Matti, Vuoksela : nuoren kannakselaispitäjän vaiheita. Vuokselaisten pitäjänseuran ry. 1955
VAARI, Saima, Vuosalmi: Kylä vuoksen rannalla. Vuosalmen historiatoimikunta 1970
Erityisesti Oravanniemen lossista löytyy mainintoja Matti Kähärin teoksesta.
Amerikkalaisissa resepteissä "large can of chicken broth" yleensä tarkoittaa 48-49 unssin tölkkikokoa (sama mitta vastaa myös paikallista mittayksikköä 6 cups). Meikäläisissä mitoissa 1 iso tölkki olisi siis n. 1,4 litraa.
Tuo kaksi isoa tölkkiä olisi näin osapuilleen 2,8 litraa.
Esimerkkiresepti:
http://www.bestdarnfoods.com/cgi-script/csArticles/articles/000001/0001…
Urdineasta Italiasta Kobaridiin Sloveniaan on matkaa alle 50 kilometriä. Autolla ajaen matka kestää noin tunnin. Junayhteyttä kaupunkien välillä ei ole eikä ilmeisesti bussiyhteyttäkään. Ainoiksi matkustustavoiksi jää joko taksikyyti tai auton vuokraus.
Caporetton taistelua on käyty Sočan laaksossa. Taistelun kuvaukseen ja rintamakarttaan voi perehtyä joko englanninkielisillä tai saksankielisillä Wikipedia-sivustoilla. Ks. seuraavat linkit:
http://de.wikipedia.org/wiki/Zw%C3%B6lfte_Isonzoschlacht
http://en.wikipedia.org/wiki/Battle_of_Caporetto
Kobaridissa lienee useitakin sotamuistomerkkejä. Seuraavassa joitain linkkejä:
- Soca-joen ylittävällä sillalla ensimmäisessä maailmansodassa kuolleiden muistomerkki
http://www.realtravelmag.com/…
Hei, Mikkelin kaupunginkirjasto - Etelä-Savon maakuntakirjaston toimipisteissä voi käyttää omaa tietokonetta. Varsinaista tiettyä tilaa ei ole. Ottamalla yhteyden henkilökuntaa, saat myös Wlan-tunnukset.
Pieni määrä stressiä voi parantaa sekä fyysistä että henkistä hyvinvointia ja estää esimerkiksi ikävystymistä. Voimakas ja pitkään jatkunut stressi johtaa kuitenkin monenlaisiin haitallisiin oireisiin, muutoksiin terveydessä ja jopa sairauksien puhkeamiseen. Ihmiset reagoivat kuitenkin hyvin yksilöllisesti samankin kaltaiseen tilanteeseen: oireet voivat olla psyykkisiä, fyysisiä tai niitä ei juurikaan ole. Aihetta on tutkittu ja siitä on kirjoitettu hyvin paljon. Yllä olevat tiedot ja tietoa vaikutuksista tarkemmin löytyvät Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiön YTHS:n sivuilta:
http://www.yths.fi/terveystieto_ja_tutkimus/terveystietopankki/112/stre…
Työterveyslaitoksen Työ Terveys Turvallisuus –lehti (2011/8) listaa stressin vaikutuksia…
Tarkoittamasi kähy liittyy varmaankin anglikaanisen kirkon 1960-luvun kriisiin, jossa se joutui tarkistamaan kantojaan avioeroon ja eronneisiin. Antti Yli-Opas kertoo kirjassa "Avioliiton teologia Englannin kirkossa ja Suomen evankelis-luterilaisessa kirkossa vuosina 1963-2006” laajasti anglikaanisen kirkon suhtautumisesta avioeroon ja muutoksista 1960-luvulla.
Yli-Oppaan mukaan avioeroon ja eronneisiin suhtautuminen muodostui anglikaaniselle kirkolle ongelmaksi, sillä avioliitto käsitettiin sakramentaaliseksi, pysyvän siteen muodostavaksi ja purkamattomaksi. Vuonna 1966 kirkko otti kantaa muuttuvaan avioliittolakiin kannanotolla "Putting asunder". Kannanoton myötä eron perusteeksi alkoi riittää avioliiton peruuttamaton hajoaminen (…
Arvot Turtiaisen runo Orpo sisältyy kokoelmaan Minä rakastan (Tammi) vuodelta 1955. Runo on luettavissa myös esimerkiksi Turtiaisen runojen kokoelmasta Runoja 1934 - 1969 (Tammi, useita painoksia).
https://finna.fi
Turtiainen, Arvo: Runoja 1934-1968 (Tammi, 1981)
Encyclopedia mythologicasta löytyy tieto, että mystinen Ing mainitaan anglosaksisessa riimurunossa (Old English Rune Poem, https://anglosaxonpoetry.camden.rutgers.edu/the-rune-poem/) 700-800 luvulta. Ing on mieshahmo, joka matkaa itään meren yli.
https://pantheon.org/articles/i/ing2.html
Ing-riimu ja hahmo on yhdistetty Yngvi (muin.norja) Inguin (muin.germ.) Ingwine (muin.engl.) -jumaluuteen https://infogalactic.com/info/Yngvi, joka yhdistetään jumalaan nimeltä Freyr. Yngvistä sanotaan, että hän on Odinin poika, https://pantheon.org/articles/y/yngvi.html Freyr on hedelmällisyyden, maanviljelyksen ja sään jumala https://pantheon.org/articles/f/freyr.html
Muotoa Ign ei löydy …
Helsingin kaupunginkirjaston ylläpitämälle Monikulttuurisen kirjaston sivulle on koottu "Maailma Infoa". Sen China-sivulta löydät useita linkkejä. Osoite on http://www.lib.hel.fi/mcl/maat/china.htm
