Sonnisaaren synnytyslaitos perustettiin vuonna 1903 Oulun Sonnisaaren entiseen kolerasairalaan. Kauan synnytyssairaala ei tuossa rakennuksessa toiminut, vaan jo vuonna 1926 avattiin tilanahtauden vuoksi Tuiran synnytyslaitos.
Oulun Ainola-huvila ei ole sama rakennus kuin entinen synnytyslaitos. Ainola sijitsee Oulun Ainolassa eli Pakolansaaressa. Siellä on ollut monenlaista toimintaa, ja nykyään siellä sijaitsee Pojois-Pohjanmaan museo.
Alla linkkejä muutamiin lähteisiin, joissa on tietoa tästä synnytyssairaalasta ja Ainolasta:
http://www.katilo.fi/
http://kniexp.org/tuiranpuisto/tuiranpuisto.html
https://fi.wikipedia.org/wiki/Hupisaarten_kaupunginpuisto
Tekniikan Maailman Veikka Niemen artikkelissa arvellaan, että Tarrare olisi kärsinyt polyfagiasta eli liiallisesta nälän tunteesta. Artikkelissa mainitaan myös Pica-oireyhtymä ts. ruuaksi kelpaamattomien objektien syönti. https://tekniikanmaailma.fi/hammastyttava-tarina-miehesta-joka-soi-mita… .
Tarraresta keskustellaan myös Helmiradion aamussa: https://www.supla.fi/audio/3078639
Lauri Pohjanpään runo Palokärki julkaistiin ensimmäisen kerran Pohjanpään runokokoelmassa Metsän satuja (1924). Runo sisältyy mm. teoksiin Lauri Pohjanpää: Kaipuu ylitse ajan. Valitut runot 1910 - 1954 (toim. Helena Anhava, WSOY, 1989) ja Eläinrunojen kirja (toim. Satu Koskimies, Kirjayhtymä, 1997).
Saatte runon sähköpostiinne.
Kyseisten lastenlaulujen tekijätiedot ovat seuraavat:
Tossu ja sukka (ne tirkistää...), sävel ja sanat Soili Perkiö
https://kansalliskirjasto.finna.fi/Record/fikka.4828543
Titi tyy (Talitintit lentää lintulaudalle), sävel ja sana Kaija Eerola ja Inkeri Ruokanen
https://kansalliskirjasto.finna.fi/Record/fikka.5212171
Maijan karitsa (Maijall’ oli karitsa), englantilainen kansansävelmä, suom. sanat Samppa Asunta
https://kansalliskirjasto.finna.fi/Record/fikka.5163537
Loppuleija, sävel Soili Perkiö, sanat Hannele Huovi
https://kansalliskirjasto.finna.fi/Record/fikka.5063008#componentparts
https://kansalliskirjasto.finna.fi/
http://www.fono.fi/
Vanha kirjastokorttisi ei taida olla enää voimassa. Uuden saat menemällä esim. lähikirjastoosi. Korttia voit käyttää pääkaupunkiseudun kirjastoissa. Kuvallinen henkilöllisyystodistus kannattaa ottaa mukaan.
Amerikkalainen kirjailija Marilyn Kaye syntyi 19.7.1949 New Britainissa Yhdysvaltain Conneticutissa. Hän käyttää myös salanimeä Shannon Blair. Kaye kirjoittaa sekä historiallista että romanttista kaunokirjallisuutta. Tutkinnot: B.A. (Emory University) ja Ph.D. (University of Chicago). Uransa aikana Kaye on toiminut toimitusassistenttina, informaatiotutkimuksen opettajana, tuntiopettajana sekä kirjastotieteen apulaisprofessorina. Hän kuuluu ALA:n lastenkirjakomiteaan sekä Beta Phi Mu'n kirjailijoiden kiltaan. Tiedot löytyvät osoitteesta http://www.geocities.com/ratman1986/kaye.html
Taidenäyttely kirjaston tiloissa on paljolti tilakysymys, johon jokainen kirjasto voi vastata parhaiten itse. Toisin sanoen kannattaa tiedustella jokaisesta kaupunginkirjaston toimipisteestä erikseen. Kirjastojen yhteystiedot löytyvät osoitteesta http://www.lib.hel.fi/ , kohdasta Aukioloajat ja yhteystiedot.
Jorma Nenosesta on vaikeaa löytää tietoja. (Olen katsonut sarjat Kotimaisia lasten-ja nuortenkirjailijoita 1-3, Suomalaisia lasten- ja nuortenkirjailijoita 1-5 ja lisäksi selailin 1990-l. loppupuolen Tyyris Tyllerö - ja Onnimanni-lehtiä.)
Löysin vain yhden tiedon lehtihaastattelusta: Lukufiilis 1/1997 s.22 on Nenosen hastattelu Tekijä kertoo -palstalla. Kirjailijatietoja voi kysyä Sakke-kirjoja kustantaneilta Gummerukselta tai WSOYltä
(http://www.wsoy.fi/index.jsp, http://www.gummerus.fi/)
Ohessa luettelo Suomen kirjastoissa olevista lobotomia-aiheisista kirjoista. Lisäksi monissa muissakin psykiatrian kirjoissa on aiheesta ainakin jotakin tietoa. Kaksi ensimmäistä luettelon kirjoista on myös Hämeenlinnan kaupunginkirjaston kokoelmissa. Muista voit tehdä tarvittaessa kaukolainapyynnön esim. verkkolomakkeella osoitteessa: http://www.htk.fi/kirjasto/kaukopy.htm
Hämeenlinnan kaupunginkirjaston kautta tilatut kaukolainat maksavat 6 euroa / kpl.
Vataja, Risto: Lobotomia : taustatietoa ja selvitys leikatuista potilaista Suomessa 1946-1969. Helsinki : Stakes, 1997
Psykiatrian hoitomuodot 1900-luvulla / Eero Elomaa ja Ilkka Taipale (toim.). [Tuusula] : Kellokosken sairaala, 1996
Lindstedt, Ove: Normaalien henkilöiden ja skitsofrenia…
Löytyi 2 Pihlajakoskea käsittelevää kotiseutukirjaa, joista toivottavasti jompi kumpi on etsimänne:
Gylldén, Pertti: "Pihlajakoski : poukama Päijänteellä : elämänkirjoa Kuhmoisten Pihlajakoskella", julk. Pihlajakosken kyläyhdistys, 2003.
Sukupolvelta toiselle - Pihlajakosken perinnekirja 2004 / Pentti Ilveskoski (toim.), julk. Pihlajakosken kyläyhdistys, 2004.
Helsingissä niihin voi tutustua Kansalliskirjastossa, os. Unioninkatu 36 (avoinna: ma-pe 9-20, la 9-16, su suljettu - Kesällä (1.6.-31.8.)ma-pe 9-18, la 9-16). Kirjat ovat sijoitettu kansalliskokoelmaan ja niitä voi lukea lukusalissa. Kotilainaksi niitä ei valitettavasti anneta.
Ensinmainittu teos on kylläkin myös Museoviraston Merimuseon kirjastossa. Sitä voi kysyä lainaksi…
Tuula Lehtisen teoksessa Metalligrafiikka (1992) on luku Valotusmenetelmät, jossa käsitellään valokuvan siirtämiseen metallialustalle käytettäviä tekniikoita, mm. fotoetsausta ja fotogravyyria. Kirjan sijainti- ja saatavuustiedot löytyvät HelMet -tietokannasta http://www.helmet.fi
Asiaa käsitellään lyhyemmin myös verkkosivuilla:
http://www.saunalahti.fi/joro2/paasivu (Arkisto-> Taidegrafiikan tekniikat-> Valokuvapohjaiset menetelmät) ja
http://www.taidegraafikot.fi (Taidegrafiikka-> Valotustekniikka)
Viveka-nimen alkuperään on vastattu jo aiemmin. Sivulta http://www.kirjastot.fi/fi-FI/tietopalvelu/arkisto.aspx kirjoita Etsi arkistosta -laatikkoon sana viveka ja paina Hae (ylin Hae-nappi).
Nimet ja niiden kantamuodot ovat hyvin vanhoja, mutta juuri tuon kirjoitusasun yleisyyden Suomessa 1900-luvulla voit tarkistaa Väestörekisterikeskuksen Nimi-palvelusta https://192.49.222.187/Nimipalvelu/. Valitse vasemmalta etunimihaku ja kirjoita laatikkoon viveka. Nimeä on alettu antaa 1940-50-luvuilta lähtien.
Jätän hankintapyynnön levystä musiikkiosaston hankintaan ja ilmoitamme päätöksestä teille. Aiempia Jamppa Kääriäisen levyjä meille ei ole hankittu eikä tätäkään, 3.11.2010 ilmestynyttä levyä ole tilattu vielä. Levy näyttää olevan tilauksessa Oulun, Kuopion ja Lappeenrannan maakuntakirjastoissa, joten kaukolaina (maksu 6 euroa) olisi mahdollinen, jos levyä ei hankita Hämeenlinnan kaupunginkirjaston kokoelmiin.
Kuopion kaupunginkirjaston kokoelmiin kuuluvat mm. seuraavat Andalusian ruokaperinnettä käsittelevät teokset:
- Kultainen keittokirja, osa 3.
- Vivi-Ann Sjögren: Andalusian karkea suola
- Cocina Andaluza
- Antti Uusitalo: Sherry
Viimeksi mainittu kirja on lainassa, mutta sisältänee nimestään huolimatta asiasanoituksen mukaisesti myös andalusialaista ruokakulttuuria.
Lisäksi kirjastomme kokoelmiin kuuluu espanjalaista ruokakulttuuria käsitteleviä teoksia, joissa mahdollisesti on tietoa myös andalusialaisesta ruokakulttuurista, esimerkiksi Adrian Linssen: Tapas, Keith Floyd: Floyd Välimerellä ja Pepita Aris: Espanjalainen keittiö.
Kymmenet vanhat laulukokoelmat on käyty läpi, mutta tätä tekstiä ei vaan tunnu löytyvän. Myöskään kansallisbibliografia Viola-tietokanta ei tätä tunnista. Googlaamalla löytyi vain yksi muistelus, kylläkin samaan tekstiin. On mahdollista, että laulun sanat jonkin toistaiseksi katveeseen jääneen kokoelman sisältä löytyvätkin, mutta on niinkin, että kaikkia suullisesti siirtyneitä perinnelauluja ei ole koskaan merkitty muistiin saati julkaistu. Tämäkin saattaa olla sellainen.
Heikki Poroila
HelMet-musiikkivarasto
Immi Hellénin Äidin huolia -runoa löytyy ainakin Aukusti Salon Uudesta aapisesta (Otava), josta julkaistiin 16 painosta vuosina 1919-55.
http://www.kirjastot.fi/fi-fi/tietopalvelu/kysymys.aspx?ID=6da89afe-0e1…
Kaivattu kirja saattaisi olla Tuija Lehtisen Ihan pihalla (Otava, 2003). Se on kertomus neljästä nuoresta Perhekoti Tuulikanteleessa. Yksi heistä on tulevaisuudenuskonsa menettänyt ja puhumattomaksi lukkiutunut "kaukalon ex-kuningas" Jiri, jonka lupaavasti alkanut jääkiekkoilijan ura ja ammattilaishaaveet ovat kariutuneet nilkan murtumiseen.
Kaivattu kirja saattaisi olla Monique Gorden Tyttö, jonka hiukset vaihtoivat väriä (Kirja-lito, 1969). Suomenkieliseen laitokseen tekstin on kirjoittanut Mirja Rutanen.
Sortin lisäksi vanhoja kankaita, mm. lakanoita ja kodintekstiilejä voi Helsingissä viedä Reccin kierrätyspisteisiin:
http://recci.fi/?page_id=2
Pääkaupunkiseudun eläinsuojeluyhdistykseltä voi myös suoraan kysyä, onko heillä tarvetta käytöstä poistetuille kodintekstiileille.
https://sey.fi/paakaupunkiseudun-elainsuojeluyhdistys/pk-esy/yhteystiedot/
Sortti-aseman jäteopas ja yhteystiedot:
https://www.hsy.fi/fi/asukkaalle/lajittelujakierratys/jateopas/Sivut/default.aspx
https://www.hsy.fi/fi/asukkaalle/lajittelujakierratys/sorttiasemat/Sivut/default.aspx
HSY:n kierrätysohjeet:
https://www.hsy.fi/fi/asukkaalle/lajittelujakierratys/lajitteluohjeet/vaatteettekstiilit/Sivut/default.aspx
Suomen Tekstiili & Muoti -sivuston vinkit…
