1. Elaine Cunningham on syntynyt New York Cityssä 12.8. 1962.
2. Hänellä on kaksi poikaa, Sean ja Andrew.
3. Elaine Cunningham asuu eteläisessä Uudessa Englannissa Yhdysvaltain itärannikolla.
Lähde (suomenkielinen): http://members.surfeu.fi/slrk/elainecunningham.htm
4.Tähän ei löytynyt suoraa vastausta.
5. Tietoja tähän aiheeseen löytyy seuraavista lähteistä
(englanninkielisiä):
http://www.elainecunningham.com
http://www.wizards.com/default.asp?x=books/fr/cunninghamprofile
http://www.atlasofadventure.com/interviews/ecunningham.asp
Haltian varjo (alkuteos Elfshadow) oli Elaine Cunninghamin ensimmäinen julkaistu kirja. Tästä saat linkin suomenkieliselle harrastajasivulle: http://members.surfeu.fi/slrk/laulutjamiekat.htm
Internetistä voit…
Tampereen kaupunginkirjastosta löytyy kaksi suomenkielistä kirjaa wiccalaisuudesta: Cunningham, Scott: Wicca: opas wiccan harjoittajalle ja
West, Kate: Wiccan käsikirja.
Contemporary Authors –tietokanta (sis. tiedot yli 120 000 kirjailijasta) antaa tuloksesi 446 eteläafrikkalaista kirjailijaa, kun hakuehtona on kansallisuus. Tietokantaa voi käyttää Helsingin kaupunginkirjaston asiakastyöasemilla. Hieman suppeampia listauksia eteläafrikkalaisista kirjailijoista antaa englanninkielinen Wikipedia (vapaa netti-tietosanakirja) osoitteista
http://en.wikipedia.org/wiki/List_of_South_African_writers ja http://en.wikipedia.org/wiki/Category:South_African_writers tai Google-hakuna (south african writers wikipedia).
Helmet-tietokannasta ei saa listauksia kirjailijan kansallisuuden perusteella. Mainittakoon tässä muutamia eteläafrikkalaisia kirjailijoita, joiden teoksia löytyy myös Helmet-aineistohausta: Peter…
Elävä kirjasto toteutettiin ensimmäisen kerran Suomessa Helsingin Maailma kylässä-festivaaleilla vuonna 2006. Tapahtuman järjesti Suomen Nuorisoyhteistyö - Allianssin "Kaikki erilaisia, kaikki samanarvoisia" (KEKS) -kampanja yhdessä nuorisojärjestöjen kanssa. Tapahtuma järjestettiin myöhemmin samana vuonna eduskunnassa ja jälleen tänä vuonna Maailma kylässä-festivaaleilla.
Elävä kirjasto on pohjoismaisten nuorten kehittämä idea, jota kokeiltiin ensimmäisen kerran Tanskassa vuoden 2000 Roskilden festivaaleilla.
Keskeisin lähdeteos elävästä kirjastosta on Pohjoismaiden ministerineuvoston julkaisema "Elävä kirjasto - järjestäjän käsikirja", joka ilmestyi vuonna 2005 kaikilla pohjoismaisilla kielillä. Kirja on maksutta ladattavissa…
HelMetistä voisit etsiä aiheeseesi sopivia teoksia ainakin seuraavilla tavoilla:
tekemällä aihe- tai sanahakuja ja käyttämällä mieleisiäsi rajauksia tarkentamiseen.
Voisit esimerkiksi lähteä liikkeellä aihehausta ja etsiä asiasanoilla matkakertomukset ja sen jälkeen kokeilla etsimistä sanalla matkakirjallisuus. Tulosjoukko on varsin suuri, joten Sinun kannattaa rajata hakuasi esim. kielen, materiaalin tai julkaisuajankohdan mukaan. Jos näin et löydä sopivaa materiaalia, niin seuraavaksi voisit kokeilla sanahaun tekemistä ja lähestyä aihetta kirjallisuudentutkimuksen näkökulmasta. Voit käyttää samassa haussa useita hakusanoja. Tällöin saat viitteet, joissa kaikki annetut sanat esiintyvät. Kokeile sanahaussa seuraavia vaihtoehtoja:…
Hei,
kysyin asiaa Helsingin pörssistä ja sain vastauksen, jossa ei eritellä peräkkäistä ja samanaikaista merkintää. Joka tapauksessa merkintää käytetään osakemarkkinoilla. Lähetin heille sähköpostia, jossa pyysin tarkennusta mutta en ole sitä vielä saanut. Tässä kuitenkin vastaus jonka sain:
Merkintä = Osakkeiden ja joukkovelkakirjojen ostaminen liikkeeseenlaskun yhteydessä
-selitys Pörssisäätiön Osakeoppaasta. NASDAQ OMX Asiakaspalvelu.
Mikäli saan tarkennuksen, lähetän vastauksen myöhemmin.
Antoisaa opiskelua
Nykysuomen sanakirja (Porvoo 1989) määrittelee kysymyksen näin:
s. 1. (toiselle osoitettu) lausuma, johon annettavan vastauksen perusteella toivotaan saatavan tietää jk asia; muodoltaan tällaista vastaava lausuma
2. eräissä sanonnoissa us. adv:n tapaan: vrt. kyse, puhe - 'on kysymys jstk' on puhe, kyse
3. asia, jota käsitellään, pohditaan, koetetaan ratkaista, josta voidaan olla eri mieltä; tällaisen pohdinnan kohde; asia, ongelma, probleemi
Kirjastot ovat laatineet yhteistyössä koulujen kanssa erilaisia kirjalistoja, joiden pohjalta oppilaat suorittavat lukudiplomeita. Hämeenlinnan lukudiplomin kirjalistat löytyvät osoitteesta:
http://kirjasto.hameenlinna.fi/kirjasto/Lukudiplomi/diplistat.htm
Eteläsavolainen lukukettu taas löytyy osoitteesta:
http://www.juwanet.org/kirjasto/lukudiplomi/
Helsingin kaupunginkirjaston lastensivuilla seikkailee Kirviö, joka antaa lukusuosituksia osoitteessa:
http://www.lib.hel.fi/fi-FI/lastensivut/lukemista/
Opetushallituksen ylläpitämä Netlibris löytyy osoitteesta:
http://www.edu.fi/oppimateriaalit/netlibris/
Kaikilta listoilta löytyy sekä kotimaista- että käännöskirjallisuutta.
Lukemisen riemua!
Kymenlaakson kirjastojen yhteisestä KYYTI-tietokannasta löytyy seuraavat neljä suomenkielistä kirjaa, jotka sisältävät tietoa Kaliforniasta ja Los Angelesista:
- Heiskanen, Sakari: Kalifornia.2000.(Suomalainen matkaopas-sarja)
- Sinclair, Mick: Kalifornia. 2000.(Matkaopas-sarja)-sisältää myös kartan
- Yhdysvallat/teksti Jack Altman. 1988. (Berlitz)
- Yhdysvallat-opas. Suomi-seura: Suomi-Amerikka-yhdistysten liitto. 2002.
Pelkästään Los Angelesista kertovaa suomenkielistä teosta ei kirjastojen kokoelmista löydy.
Ohjeet lehtien varaamiseen löytyvät HelMet-sivulta (omat tietoni > ohjeet > lehtien varaaminen).
Voit valita varattavan lehden numeron vasta, kun olet antanut muut varaustiedot, esimerkiksi näin:
Etsi haluamasi lehden nimeketiedot ja napsauta joko painiketta "Varaa" tai painiketta "Lisää koriin". Syötä omat tietosi, valitse noutokirjasto ja napsauta painiketta "Jatka". Nyt näytölle ilmestyy luettelo valitsemasi lehden numeroista. Valitse haluamasi numero ja napsauta painiketta "Varaa valittu lehden numero".
Toistaiseksi voit itse varata kerrallaan vain yhden numeron kutakin lehteä. Voit pyytää kirjaston henkilökuntaa tekemään varauksia useammista saman lehden numeroista.
Etsimääsi TM Rakennusmaailma -lehden numeroa näyttää löytyvän…
Kirja on tulossa syksyn aikana kirjastoon, ja sen voi varata, kun sen tiedot ja sijaintipaikat näkyvät Helmetissä. Tämän tarkempaa aikaa ei valitettavasti vielä tiedetä.
Helmetin kautta voi selailla uutuuskirjojen tietoja, mutta vasta sitten, kun ne jo ovat lainattavissa. Uudesta Helmet-sivustosta eri aiheiset uutuusluettelot löytyvät sivun alareunasta Uutuudet-linkin kautta:
http://www.helmet.fi/fi-FI
Pääkaupunkiseudun HelMet-kirjastojen johtoryhmä on sopinut, että laina-ja uusimiskiellon alaraja on 10 e.
Maksun tarkoituksena on saada aineisto kiertoon toisten käytettäväksi. Myöhästymismaksun välttäminen on helppoa: verkkokirjastossa uusiminen on mahdollista useimmille asiakkaista, ja ellei tätä mahdollisuutta ole, käy uusiminen myös puhelimitse.
Useat yleiset kirjastot ovat osallistuneet Kirjastot ja laatu -hankkeeseen, josta enemmän osoitteessa http://www.kuntaliitto.fi/opetus/kirla.htm.
Tarkempia tietoja asiakaskyselyistä voisi varmaan saada kustakin hankkeeseen osallistuneesta kirjastosta.
Meillä Uudessakaupungissakin tehtiin viimeksi viime kesänä asiakaskysely, josta tarkempia tietoja voi kysyä kirjastonjohtaja Ritva Kolholta. Painetussa muodossakin on joitain sekä tieteellisistä että yleisistä kirjastoista tehtyjä raportteja saatavissa. Samoin kirjastoalan lehdissä on joitain selvityksiä. Tarkempi luettelo näistä viitteistä on teille varattuna Uudenkaupungin kirjaston neuvonnassa.
"Juipin" merkitystä on pohdittu Kysy kirjastonhoitajalta -palvelussa aiemminkin: https://www.kirjastot.fi/kysy/mika-on-sanan-juippi-etymologia.
Kysyin asiasta vielä Kotimaisten kielten keskuksesta, ja heidän asiantuntijansa Klaas Ruppel vastasi kysymykseesi näin:
Sana juippi on murteissa melko yleinen, ja Suomen murteiden sanakirjassa annetaan merkitykseksi ’epäluotettavasta, tottelemattomasta, uppiniskaisesta tms. nuoresta miehestä t. keskenkasvuisesta pojasta: lurjus, hunsvotti, sälli’.
Sanakirja tuntee myös verbin juiputtaa ’huiputtaa’, tosin vain Karstulasta. Verbi taitaa olla satunnainen johdos sanasta juippi. https://kaino.kotus.fi/sms
Heikki Paunosen Stadin slangin suursanakirjassa ”Tsennaaks Stadii, bonjaaks…
Kuten monen muun tradition kohdalla, ei näytä löytyvän selkeää syytä siitä, miksi Wienin filharmonikot soittavat aina Radetzky-marssin uudenvuodenkonsertin loppunumerona. Näin on tehty vuodesta 1946 asti, lukuun ottamatta vuotta 2005, jolloin se jätettiin soittamatta kunnioituksesta Intian valtameren tsunamin uhreja kohtaan. Sävellyksen sovitusta on muutettu hieman vuosien mittaan, mutta muuten sävellys on pitänyt paikkansa konsertissa.
Syitä sävellyksen toistuvaan soittamiseen voi arvailla. Ensinnäkin Radetzky-marssi on Johann Strauss vanhemman sävellys, ja uudenvuodenkonsertti on aina omistettu ennen kaikkea Straussin perheen musiikille. Toisekseen marssi on ollut yleisön suosikki ensiesityksestään. Se antaa yleisölle…
Sotahistorialliset kohteet -verkkosivuilla mainitaan Röhön kylä Uhtuan ja Kiestingin välillä. Kylä sijaitsi hiekkarantaisen järven rannalla. Laulussa mainittu järven sinisilta oli suomalaisen kenttävartiojoukon vuonna 1941 tekemä. Röhö oli sodan ajan suomalaisten hallussa, rintamalinja sijaitsi koko asemasotavaiheen ajan Röhön ja Uhtuan puolivälissä.
Muodoltaan vähän kaartuvan sillan kohtalosta sodan jälkeen ei löydy tietoa. Sillan pystypaaluja on nähtävissä vielä nykyäänkin.
https://www.sotahistoriallisetkohteet.fi/app/sights/view/-/id/359
https://www.sotahistoriallisetkohteet.fi/app/sights/view/-/id/197
Ley-linjat keksi englantilainen liikemies Alfred Watkins 1920-luvun alussa. Hänen mukaansa monet muinaisjäännökset ja niiden päälle myöhemmin rakennetut kohteet näyttivät kartalla tarkasteltuna muodostavan suoria linjoja. Nämä linjat olisivat muinaisia teitä ja kauppareittejä, joiden varrelle asumukset oli rakennettu. Watkins keksi niille nimen ley, joka tarkoitti aukiota, niittyä tai peltoa. Vastaavia linjoja väitetään olevan muuallakin maailmassa. Esimerkiksi Saksassa vastaavista "pyhistä linjoista" oli puhuttu jo vuosisadan alussa. Arkeologinen tutkimus on yleensä suhtaunut kielteisesti Watkinsin teorioihin.
Myöhemmin ley-linjoihin on liitetty erilaisia mystisiä ominaisuuksia. Entinen Kuninkaallisten Ilmavoimien lentäjä…
Nimitys "Vanha Suomi" viittaa Venäjään Uudenkaupungin rauhassa 1721 ja Turun rauhassa 1743 liitettyihin Suomen kaakkoisiin osiin. Kun ne liitettiin muuhun Suomeen vuonna 1812, ne olivat ikään kuin "vanhaa" Suomea suhteessa "uuteen", Venäjään 1809 liitettyyn Suomeen.
Lähde:
Kaisu-Maija Nenonen & Ilkka Teerijoki, Historian suursanakirja
Kuluttajakäyttäytymisestä ja markkinointiviestinnästä löytyy runsaasti kirjoja.
Sinun kannattaa tehdä haku pääkaupunkiseudun Plussa -aineistotietokantaan, http://www.libplussa.fi/ . Valitse asiasanoiksi esim. kuluttajakäyttäytyminen, ostokäyttäytyminen, kulutus, markkinointiviestintä tai markkinointi. Valitsemalla monipuolisen haun voit myös yhdistellä hakusanoja.
Samoilla hakusanoilla voit katsoa myös Kysy kirjastonhoitajalta - palvelun arkistosta aiempia samaan aiheeseen liittyviä vastauksia.
Kirjaston tietokoneilta voit käyttää seuraavia artikkelitietokantoja Aleksi, Arto ja EBSCO, joista voit löytää työhösi sopivaa tietoa. Samoin kirjaston koneilta on pääsy Helsingin kauppakorkeakoulun Helecon MIX tietokantaan.
Hyödyllistä tietoa ja…
