Rovaniemen kirjastossa on kirjoille pääasiallinen laina-aika neljä viikkoa, musiikkiaineistolle kaksi viikkoa ja videoille ja dvd-levyille viikko. Uusille aineistoille laina-aika lyhenee, nopeakiertoaika on kirjoille kaksi viikkoa, musiikkiaineistoille (esim. cd-levyt) viikko ja dvd-levyille ja videoille kaksi päivää.
Kysy kirjastonhoitaja -palvelusta on ennenkin kysytty kirjailija Annie Daltonista. Aikaisemmat vastaukset löydät arkistosta (http://www.kirjastot.fi/tietopalvelu/arkisto.aspx)
kirjoittamalla Etsi arkistosta -ruutuun Annie Dalton.
Kirjailijan kirjoista voi ostaa seuraavia suomenkielisiä kirjoja: Vehkeilyä, Korkealentoa ja Vallan kahvassa. Hinta kaikilla on (Suomalaisessa kirjakaupassa) 13 euroa. Siivet selkään -kirja on loppuunmyyty.
Ulkomaisia elämäkertoja sisältävän LRC-tietokannan (asiakkaiden vapaasti käytettävissä mm. Jyväskylän kaupunginkirjaston tiedonhakukoneilta) mukaan Doris Lund on syntynyt 14.1.1919 Indianapolisissa Yhdysvalloissa. Hän on siis yhdysvaltalainen. Hän on kirjoittanut seuraavat:
* Did You Ever?, Parents' Magazine Press, 1965.
Attic of the Wind (verse), Parents' Magazine Press, 1966.
* (Self-illustrated) Hello Baby!, C. R. Gibson, 1968.
* Did You Ever Dream?, (juvenile), Parents' Magazine Press, 1969.
* I Wonder What's Under (juvenile), Parents' Magazine Press, 1972.
* The Paint-Box Sea (juvenile), McGraw, 1973.
* You Ought to See Herbert's House, F. Watts, 1974.
* Eric, Lippincott, 1974.
* Patchwork Clan: How the Sweeney Family Grew, Little,…
Elämäkertakirja, josta Mosku elokuva tehtiin on saatavissa kirjakaupoista. Kirjan tiedot:
Kännö, Sakari: Mosku, WSOY 2002. ISBN 951-0-27328-7
Toinen kaunokirjallisuuden luokassa oleva teos on myös
kirjakaupoissa:
Hihnavaara, Lauri: Luiron laulu, WSOY 2002. ISBN 951-0-27549-2
On olemassa myös Korhonen, Teppo: Moskun talo, Sodankylän Alaponkun pihapiiri ja sen kunnostus 1997-1998.Helsinki, Museovirasto, Rakennushistorian osasto, 2001.
Lapin kirjastojen Aurora-tietokannasta http://intro.rovaniemi.fi/Lappi?formid=find2 löytyy useita artikkeliviitteitä asiasanalla
Mosku sekä viittaus mm. K. M. Walleniuksen romaaniin: Ihmismetsästäjiä ja erämiehiä sekä neljä muuta tarinaa.
Helsingin Sanomat kertoo (23.11.2003) artikkelissaan Yhdysvaltain ensimmäisestä Marimekko-näyttelystä, että Life-lehdessä oli vuonna 1966 laaja Marimekko-artikkeli ja vuoden 1960 Sports Illustrated –lehden joulunumerossa kansikuvassa poseeraa Jacqueline Kennedy veneessä päällään punainen Marimekko.
Vuoden 1966 Life-lehti on Kuopion Varastokirjaston ja Turun yliopiston kirjaston kokoelmissa. Sports Illustrated –lehteä vuodelta 1960 ei Suomen kirjastoista löydy. Voit pyytää Life-lehden kaukolainaksi oman kotikirjastosi kautta.
Äänikirjoja löytyy sekä kasetteina että CD-levyinä.
Pirkko Cajanus ja Marja-Leena Tuominen ovat toimittaneet teoksen "Äänikirjat : kertomakirjallisuutta kuultuna" (2005). Luettelo koostuu suomenkielisestä aikuisten kertomakirjallisuudesta. Voit myös tehdä verkkokirjastossa (www.hameenlinna.kirjas.to) tarkennetun haun: valitse aineistolajiksi "äänikirjat". Haun voi kohdistaa kaikkiin Vanajanverkon kirjastoihin tai siihen kirjastoon, jossa asioit.
Edellä mainitusta teoksesta löytyy myös asiasanahakemisto, lisäksi jokaisen teoksen laji(huumori, elämäkerrat yms.) on mainittu.
Suomessa oli kauppa-autoja eli virallisemmin myymäläautoja Tilastokeskuksen Moottoriajoneuvot 2007 -julkaisun mukaan 31.12.2007 rekisterissä 93 kappaletta.
Määrä on romahtanut muutamassa vuosikymmenessä. Karjalainen-lehden (5.7.2008) mukaan Suomessa oli vielä 1970-luvulla n. 1200 myymäläautoa. Samaisen lehden mukaan autojen nykyinen määrä on kolmisenkymmentä, mutta viimeisimmän virallisen tilaston mukaan luku on siis tuo 93.
Eivät varsinaisesti mitenkään. Åke Sandhallin ja Carl H. Lindrothin Hämähäkit sukulaisineen, WSOY 1981,kirjaa mukaillen: hämähäkkieläimet nauttivat ravintonsa vain nestemäisenä. Suussa ja ruoansulatuskanavassa entsyymit sulattavat saaliin kiinteät osat, josta liuos nielussa sijaitsevan pumppumekanismin avulla kulkeutuu kupuun. Kuvusta ja sen jatkona olevasta keskisuolesta haarautuu umpiputkia ja -suolia, joissa tapahtuu ravinnon imeytyminen suoniin ja kudoksiin. Keskisuolen jatkona on lyhyt peräsuoli josta ravinnoksi kelpaamaton nestemäinen aines poistuu peräaukon kautta.
Lapinjärven kirjastossa ei Barry Sisters -duon tai Conny Francisin musiikkia ole. Pääkaupunkiseudun Helmet-kirjastoissa on yksi Barry Sistersin levy: Side by side; We belong together (1998) sekä muutamia Conny (tai kirjoitettuna muotoon Connie) Francisin levyjä, ei kuitenkaan kysymiäsi (www.helmet.fi).
Lapinjärven kirjastosta ei löydy juutalaista kansanmusiikkia, mutta Loviisan kirjastossa on muutama levyllinen:
- Secrets, Feldman, Mark, Caine, Uri (2009)
- Klezmatics (esitt.), Jews with horns (1994)
- Galante, Inessa, Eighteen Jewish folk songs (1995)
Tiedot löytyvät alueen yhteisen Web-Origo-tietokannan kautta:
http://weborigo.loviisa.fi/
Monista Suomen kirjastoista löytyy runsaasti juutalaista perinnemusiikkia. Voit saada musiikkia…
Kyselimme asiaa Hevostietokeskukselta, josta vastattiin, että hevoset kyllä jossakin määrin kykenevät tulkitsemaan ihmisen tunnetiloja kuten hyvää tuulta tai vihaisuutta. Hevosen kyvystä ymmärtää tai tulkita ihmisen itkua, ei heilläkään ollut tietoa.
Myöskään Tuire Kaimion teoksesta Hevosen kanssa (WSOY, 2004) ei äkkiselailemalla löytynyt mainintaa hevosen reagoimisesta nimenomaan itkuun. Teoksesta löytyi kyllä paljon kiinnostavaa tietoa ihmisen ja hevosen kanssakäymisestä, sekä siitä miten hevonen ihmistä tulkitsee.
Lähteet:
http://www.hevostietokeskus.fi/
Kaimio, Tuire: hevosen kanssa (WSOY, 2004)
Arkistosta löytyi aiempi vastaus samaan kysymykseen, jonka itse olitte esittäneet. En löytänyt eri lähteistä toista tietoa, joten vastaus lienee pätevä. Linkki vastaukseen : http://www.kysy.fi/kysymys/mita-kuuluu-kahdeksan-surmanluodin-lapsinayt…
Kurdistaniksi nimitetään Lähi-idässä sijaitsevaa maa-aluetta, jonka asukkaista pääosa kuuluu kurdeihin. Alueen rajoja on vaikea määritellä: se kattaa osia Turkista, Irakista, Iranista, Syyriasta ja Armeniasta. Kurdeja on arviolta 30-35 miljoonaa. Mikään valtio ei ole tunnustanut Kurdistaniaa maantieteellisenä tai väestöllisenä kokonaisuutena, mutta Iranissa ja Irakissa kurdeilla on pieni itsehallintoalue. Lisää tietoa löydät esim. Wikipediasta http://fi.wikipedia.org/wiki/Kurdistan tai viime vuonna ilmestyneestä kirjasta nimeltä Kurdistan itsenäisyyden kynnyksellä? (kirjoittaja Kristiina Koivunen, julkaisija Edita 2013).
ARTO-artikkeliviitetietokannasta löytyi 26 ja tieteellisten kirjastojen LINDA-tietokannasta n. 10 viitettä asiasanoilla pelot - hammashuolto, pelot - hampaidenhoito, dental anxiety. Artikkelit olivat lähinnä Suomen hammaslääkärilehdestä useiden vuosien ajalta, myös julkaisusta Organon dentale.
Uusin teos aiheesta on Dental fear / Heikki Murtomaa (ed.), 1999.
ALEKSI-artikkelitietokannasta löysin 26 viitettä eri julkaisuista. Internetissä osoitteessa http://www.hammasll.fi/hamhoipelko.htm ja http://www.kolumbus.fi/sepankad/pelkopois.htm oli potilaille suunnattua hammaslääkäripelkotietoutta. Suosittelen pistäytymistä lähimmässä kirjastossa, jossa tiedonhaku voidaan tehdä yllämainituista tietokannoista.
En tiedä millä asiasanoilla olet jo lähestynyt aihettasi, mutta tässä joitakin ehdotuksia:
- taideterapia
- toimintaterapia
- kuvallinen ilmaisu
- hoitotyö
- vanhukset
- ikääntyneet
Kaikki edellä mainitut asiasanat löytyvät Yleisestä suomalaisesta asiasanastosta jota voi käyttää myös verkossa osoitteessa http://vesa.lib.helsinki.fi/ysa/
Aiheestasi ei ole varmaankaan olemassa kovin runsaasti julkaisuja, joten voisit hakea myös aiheeseen liittyviä artikkeleita esim. Aleksi- ja Ebsco-artikkelitietokannoista. Kyseisiä tietokantoja pääsee käyttämään esim.kirjastoissa. Aleksi -tietokanta sisältää viitetietoja suomessa julkaistuista artikkeleista ja Ebsco puolestaan sisältää englanninkielistä artikkeliaineistoa. Ebscosta löydät runsaasti myös…
Valitettavasti sanan tarkkaa alkuperää ei ole käsittääksemme tiedossa. Monesti puhekieleen ilmestyvien sanontojen ja "lempinimien" alkuperää on vaikeaa saada selville. Nimellähän viitataan siihen, että kyseinen ilmastointiteippi tekee ihmeitä ja sillä pystyy korjaamaan melkein mitä vaan. Hesarin Torstin (8.7.2007) mukaan jeesusteipin pehmeästä kumihartsiliimasta koostuva liimapinta tarttuu erilaisiin materiaaleihin, sitä saa helposti monista eri kaupoista ja sitä on helppo katkoa ilman saksia. Sitä kutsutaan myös roudarinteipiksi.
Tilastokeskuksella on avoimessa tietokannassaan aikasarja ylioppilastutkinnon suorittaneiden määrästä vuodesta 1910 lähtien: Ylioppilastutkinnon suorittaneet 1910–2022.
Lähde: Tilastokeskus, Opiskelijat ja tutkinnot, tietokantataulukko 13nc -- Ylioppilastutkinnon suorittaneet, pitkä aikasarja, 1910–.
Valitettavasti aikasarjassa on vain tutkinnon suorittaneiden määrät, ei väestöön suhteutettuja määriä.
Suomen vuosisata -julkaisussa on sivulla 40 kuvio, josta voi tarkastella ylioppilastutkinnon suorittaneiden osuutta 18-vuotiaasta väestöstä. Ikärajaus on tässä hieman ongelmallinen, sillä monet ovat voineet suorittaa ylioppilastutkinnon hieman myöhemmin:
Vuodesta 1950 lähtien ikäryhmittäisiä tietoja ylioppilastutkinnon suorittaneiden…
"Juipin" merkitystä on pohdittu Kysy kirjastonhoitajalta -palvelussa aiemminkin: https://www.kirjastot.fi/kysy/mika-on-sanan-juippi-etymologia.
Kysyin asiasta vielä Kotimaisten kielten keskuksesta, ja heidän asiantuntijansa Klaas Ruppel vastasi kysymykseesi näin:
Sana juippi on murteissa melko yleinen, ja Suomen murteiden sanakirjassa annetaan merkitykseksi ’epäluotettavasta, tottelemattomasta, uppiniskaisesta tms. nuoresta miehestä t. keskenkasvuisesta pojasta: lurjus, hunsvotti, sälli’.
Sanakirja tuntee myös verbin juiputtaa ’huiputtaa’, tosin vain Karstulasta. Verbi taitaa olla satunnainen johdos sanasta juippi. https://kaino.kotus.fi/sms
Heikki Paunosen Stadin slangin suursanakirjassa ”Tsennaaks Stadii, bonjaaks…
Kuten monen muun tradition kohdalla, ei näytä löytyvän selkeää syytä siitä, miksi Wienin filharmonikot soittavat aina Radetzky-marssin uudenvuodenkonsertin loppunumerona. Näin on tehty vuodesta 1946 asti, lukuun ottamatta vuotta 2005, jolloin se jätettiin soittamatta kunnioituksesta Intian valtameren tsunamin uhreja kohtaan. Sävellyksen sovitusta on muutettu hieman vuosien mittaan, mutta muuten sävellys on pitänyt paikkansa konsertissa.
Syitä sävellyksen toistuvaan soittamiseen voi arvailla. Ensinnäkin Radetzky-marssi on Johann Strauss vanhemman sävellys, ja uudenvuodenkonsertti on aina omistettu ennen kaikkea Straussin perheen musiikille. Toisekseen marssi on ollut yleisön suosikki ensiesityksestään. Se antaa yleisölle…
Sotahistorialliset kohteet -verkkosivuilla mainitaan Röhön kylä Uhtuan ja Kiestingin välillä. Kylä sijaitsi hiekkarantaisen järven rannalla. Laulussa mainittu järven sinisilta oli suomalaisen kenttävartiojoukon vuonna 1941 tekemä. Röhö oli sodan ajan suomalaisten hallussa, rintamalinja sijaitsi koko asemasotavaiheen ajan Röhön ja Uhtuan puolivälissä.
Muodoltaan vähän kaartuvan sillan kohtalosta sodan jälkeen ei löydy tietoa. Sillan pystypaaluja on nähtävissä vielä nykyäänkin.
https://www.sotahistoriallisetkohteet.fi/app/sights/view/-/id/359
https://www.sotahistoriallisetkohteet.fi/app/sights/view/-/id/197
