Kirjallisuudestamme löytyy runsaasti esimerkkejä vakasta niin valitsemassa, löytämässä kuin hakemassa kanttaan. Näistä sanonnan eri varianteista näyttäisi "Vakka kantensa valitsee" olla kuitenkin verrattain selvästi kaikkein tavallisin. Esimerkiksi Kansanrunousarkiston aineistosta koottu laaja Sananlaskut-valikoima sisältää ainoastaan "valitsee"-variantin esiintymiä: "Vakka kantesa valittee." (Hailuoto) – "Kyllä vakka kantees valittee ja vakan kansi kantimees." (Alastaro) – "Vakka kantensa valittee, keripeski kumppaninsa." (Kolari) Aivan samoin tekee Mervi Kosken kokoama yhteiseloa koskevien sanontojen kokoelma Vakka kantensa valitsee: "Kyllä wacka candens walitze; wacan cansi candimens." (Elias Lönnrot)
Suoralta kädeltä on silti…
Tulisiivet-sarjan The Lost Continent- kirjaa ei vielä ole suomennettu. Tällä hetkellä viimeisin sarjan suomennettu osa on numero 10, Kavala sydän (Darkness of dragons).On kuitenkin ilmeistä että tiedustelemasi kirja suomennetaan piakkoin, suosittelen seuraamaan kirjaston ja kustantajan (Gummerus) uutuusluetteloita.
Olisiko kyseessä professori Aulis Aarnion v. 1998 kirjoittama historiallinen romaani Johannes Richterin erehdys? Voit tarkistaa saatavuustiedot pääkaupunkiseudulla Plussa-aineistohausta osoitteesta http://www.libplussa.fi
Suomeksi ei Stinestä juurikaan tietoa löydy, mutta monipuoliset, englanninkieliset sivut ovat osoitteessa
http://www.scholastic.com/goosebumps/high/stine/
Näyttäisi valitettavasti siltä, ettei Hukassa on hyvä paikka -näytelmää ole luettu äänikirjaksi. Näytelmä löytyy kyllä kirjana, samoin Iiro Rantalan Cd-levy, jossa on näytelmän musiikki. Saatavuustietoja voit tarkistaa pääkaupunkiseudun aineistotietokannasta osoitteessa http://www.libplussa.fi
Myöskään Näkövammaisten kirjasto Celia ei kyseistä äänikirjaa tuntenut (aineistotietokanna osoite: http://www.celialib.fi/hk2.html
Seuraavalta sivulta löytyy tietoa kirjailijasta ja hänen tuotannostaan.
http://lyyra.kempele.fi/pv/laine/laine.html
Valokuvaa en löytänyt netistä, mutta kysele lähimmästä kirjastosta löytyisikö kuvaa esimerkiksi hakuteoksista.
Helsingin kaupunginmuseon julkaisussa "Narinkka : 1984" on sivuilla 90-110 Liisa Bycklingin artikkeli "Helsingin venäläisen Aleksanterin teatterin rakennusvaiheet". Siinä hän kertoo että kenralikuvernööri Nikolai Vladimirovits Adlerberg teki päätöksen venäläisen teatterin rakentamisesta v.1875. Hän määräsi hankkimaan Nicolas Benois'n suunnitteleman Uuden teatterin (nyk. Ruotsalaisen teatterin) mitat malliksi ja vertailukohdaksi. Rakennuspiirustukset teki kenraalimajuri Mihail Mihailovits Frolovin johdolla virkatehtävänään Petr Petrovits Benard, asemaltaan Viaporin linnoituksen insinöörihallinnon esimies ja arvoltaan everstiluutnantti. Benard suoriutui tehtävästään nopeasti, vajaassa kuukaudessa, ilmeisesti siksi että hänen uskotaan…
Opetusministeriön sivulla http://www.minedu.fi/opm/kulttuuri/kirjastot/perustietoa/tilastot/index… on linkki yleisten kirjastojen Tilastotietokantaan osoitteeseen http://tilastot.kirjastot.fi/?langId=fi . Sieltä löytyvät yleisten kirjastojen perustilastot ja tunnusluvut.
Kirjalahjoituksista on kysytty aikaisemminkin.
Tässä vastaus Kysy kirjastonhoitajalta-arkistosta:
"Helsingin kaupunginkirjaston toimipisteet ottavat kyllä kirjalahjoituksia vastaan. Kannattaa kysyä vaikka omasta lähikirjastosta olisiko heidän kokoelmissaan tarvetta kyseisille kirjoille.
Kunkin kirjaston esimies tai muu aineistohankinnoista vastaava henkilö päättää otetaanko lahjoitukset kokoelmiin vai ei."
Teoksen World guide to libraries (16th ed.) Vol. 1 Libraries A-R (2002, s. 393-398) mukaan Irlannissa on mm. 32 yleistä kirjastoa. Lisäksi teoksessa on lueteltu yliopisto- ja collegekirjastoja sekä erikoiskirjastoja.
Tietoa Irlannin kirjastoelämästä löytyy Library.ie- sivustolta, myös yleiset ja akateemiset kirjastot on lueteltu:
http://www.library.ie/weblog/
Library Councilin sivuilta löytyy yleisistä kirjastoista lisää tietoa, mm. sivukirjastoverkosta (353 sivukirjastoa):
http://www.librarycouncil.ie/public/overview.shtml
EU:n Irlantia koskeva kirjastoselvitys v. 1998 sisältää myös tilastotietoja:
http://cordis.europa.eu/libraries/en/green-ie.html
Kirjoja, joissa on barokkiajan seinien maalauksia, ovat Vaasan kaupunginkirjaston kokoelmissa mm. kirjat:
Roojen, Pepin van: Baroque (parhaat kuvat)
Arkitekturen under 1600- och 1700- talen
Fridell Anter, Karin: Så målade man
Thornton, Peter: Authentic decor
Sjöberg, Ursula: Krig och kärlek på tapeter.
Sarkin luonnonopuistosta löytyy tietoa ainakin seuraavista kirjoista:
1) Kauneimmat kansallispuistot / Maailman luonnon säätiö ; [päätoimittaja: Benigno Melzi D'Eril] ; [suomennos englanninkielisestä tekstistä: Ilona Sevelius]. - [Espoo] : Weilin + Göös
Alkuteos: WWF presenta le più belle riserve naturali del mondo
ISBN 951-35-4874-0 (koko teos, sid.)
Osa 2: Eurooppa. - , [1990] (Italia). - 243 s. : kuv., kartt. ; 34 cm
ISBN 951-35-4876-7 (sid.)
Sivuilla 204-223
2) Värt att se i Sverige : en reseguide / [redaktion: Per Wivall, Lennart Grenholm] ; [kartor: Lars Svensson] ; [bildredaktion: Irene Berggren, Jenny Margareta Söderberg]. - [Ny utg.]. - Stockholm : Bonnier fakta, 1992. - 352 s. : ill., kart. ; 25 cm
Förra utg. 1979. - Karta på för…
Flexteknik 2009 painos on nyt tilattu Kouvolan pääkirjastoon. En kuitenkaan osaa sanoa milloin se on lainattavissa. Saattaa mennä ensi vuoden puolelle.
Pientä tarkoittava adjektiivi vähä on lähinnä länsisuomalainen, vaikka sitä on käytössä myös pienissä määrin Itä-Uudellamaallakin. Pieni-alkuisia paikannimiä esiintyy Suomessa vain itämurteiden alueella. Sukunimeksi Vähä tai Vähänen on voinut siirtyä asumuksennimestä, minkä taustalla voisi olla asumusta tai asukasta kuvaileva lisänimi. Esimerkiksi Iacob wähäialka 1500-l. Vehmaalla. Toisena esimerkkinä mainittakoon Pirkkalan Nikkilän tilaa vuosina 1553-1584 isännöinyt Lauri Matinpoika vähä eli Pikku-Lasse.
1900-luvun alkukymmeninä Vähäsiä asui hajanaisesti eri puolilla maata. Uudellamaalla Vähä on esiintynyt myös sotilasnimenä 1719. Nykyisin Vähä on käytössä lähinnä ainoastaan Pohjanlahden perukassa.
Lähteet: Uusi suomalainen nimikirja (…
Hautalaulua ei löytänyt toistaiseksi kuin vain runokokoelmasta Hiihtäjän virsiä, joka on käännetty vain venäjäksi ja ranskaksi. Näillä tiedoilla ei näyttäisi julkaistun ruotsiksi.
Valitettavasti karmikubaatin merkitys ei selvinnyt. Sanalla saattaa olla yhteyksiä venäjän kieleen. Jos jotakin selviää, lähetämme sinulle tietoa.
Tuntisiko joku lukijoista tämän sanan?
